Suomen murteet


#143

Tiedättekö mikä on kortsari?

Entä tatsikeppi?


#144

Kortsarin muistan vaikka itse käytin hernepyssyä. Tatsikeppi ei tuu miäleem millää.


#145

Kortsarihan on puhallusputken kehittyneempi versio. Siinä laitettiin sähköputken päähän jeesusteipillä kumihanskan yksi sormi kiinni. Ei tarvinnut puhaltaa ja pihlajanmarjat lähti vähän helvetin äkäisesti kohti naapureita.
Normaali puhallusputkihan tehtiin henkarin housuputkesta.


#146

No ei ollut jeesusteippejä saati henkareita silloin kun mää tein hernepyssyjä. Karhunputkea me käytettiin ja polkupyörän sisäkumia.


(#LevtchiFever) #147

Kortsari on toiselta nimeltään lutku.


#148

Ja lutku tarkoittaa myös ilmakkoa.


#149

Tatsikeppi on mailasta pätkä, johon on kääritty erkkaa väärinpäin eli liimapinta ulospäin. Tuolla sitten hinkataan lätkämailan varteen pitoa.


#150

Olen samaa mieltä, näissä taitaa olla myös paljon eroja ikäluokilla. Oman kouluaikani alkutaipaleeella kansakoulussa oli puukässyä ja rättikässyä. Mutta pääasia että tullaan hyvin toimeen toistemme kanssa ja Tappara porskuttaa :grinning:


(Jarkko Mäkinen | Titta på ylähylly!) #151

Käkri, naatti, mitä näitä nyt on.


#152

Naatti on mm. väsynyt ihminen mutta Käkri on meidän kuuluttaja.


#153

Tuo intin murre vasta kummaa on: lentokone on leko ja helikopteri heko, mutta käsikranaatti ei olekaan käkra?


(「LIVE IS LIFE」) #154

Sotilaskielessä sanat lyhennetään edestä, lopusta tai siitä mistä sopivalta tuntuu.


(Kolonia) #155

Tuli lueskeltua ketjua läpi, ja olikin oikein hyvää juttua hämäläismurteista sekä muistakin murteista siinä pitkin…

Kyllähän tuo on niin, ettei Tampereelta ole perinteisesti tarvinnut mihinkään ilmansuuntaan lähteä kovin kauas, kun niitä eri lähimurteiden vaihtelevia piirteitä jo alkaa puhekielessä kuulua (“hämäläislällätyksistä” pohjalaisleveilyihin, satakuntaisäkäilyihin, jne.-). Jollain Pirkanmaan alueella kirjo on oikeastaan jo hyvinkin laaja ja monisyinen. Luultavasti monet keskeisimmät vaihtelut ovat myös edelleen havaittavissa, murteiden ohenemisista ja häviämisistä huolimatta. Toki muutos on nopeaa, ja paljon kielellisiä eroja häipyy ikäpolvien vaihtuessa, valitettavasti…

Omaan korvaani useimmat lähisukulaisista mutta toisistaan selvästi eroavistakin hämäläispuheenparsista kuulostavat piirteineen enemmän ja vähemmän “tutuilta”. Tämä johtunee ennen muuta juuri tuosta kielen perinteisestä, alueellisesta jatkumoluonteesta.

Eikö tähän voitaisi melkein sopia, että jos kirjoitetaan tyrväätä (yms.), niin “keetä” voi käyttää, mutta kirjakielellä oikein g:llä? (Kauhistellut tuota k-muotoa, mutta en ole tajunnut, että se voikin olla eri kieltä. Samoin palstalla aina välillä sijoissa taipuva Sebastian Reppo meinaa oudoksuttaa…)


#156

Ristomatti Hakolan puhe hämmentää aina. Käsittääkseni hän on umpikankaanpääläinen, mutta puheen perusteella arvaisin tamperelaiseksi. Puhuuko Kankaanpäässä muutkin noin? Joku video Youtubesta näytteeksi:


#157

“Mihnää ei puhuta nii hyvvää suomee kun Kuruh, Karkuh, Kankaanpeeh ja Ikaalihih” tällaisen lorun muistan kuulleeni lapsena. Nuohan sijaitsee kolmen maakunnan, Pohjois- Hämeen, Satakunnan ja Etelä-Pohjanmaan rajaseudulla. Murrekin siten melkoista sekametelisoppaa. Ehkä Hakolan vanhemmat Tampereelta?


(#LevtchiFever) #158

Hauska yksityiskohta, että mulla on itse asiassa puhelimessa aika tuoreena Google-hakuna “ristomatti hakola tampere”. Olin todellakin yllättynyt, ettei ollut täkäläisiä. En seuraa hiihtoa ollenkaan, mutta jostain haastattelusta bongasin tämän puheen ja heti tarttui korvaan.


#159

Kyllä siinä Hakolalla myös eteläpohjammaata mukana, ärrä tulee kun Konnalla nykyään. Sanaa kaikenmoista käytetään lakeuksilla paljon, tietysti i korvataan oolla lopussa.


#160

Tönöttämisen ymmärrän mutta ölövinä en.


#161

https://www.urbaanisanakirja.com/word/olovina/


(Benjamin Kuoppala) #162

Oon joutunut oleen töissä yhden kuusamolaisen kanssa enkä ymmärrä mitään mitä se sanoo. Puhuu nopeemmin kun Dan Dotson ja painot väärillä tavuilla. Sit viä tulee sanoja mitä ei oo olemassa esim. Tarakka = keppi/tikku . Vähemmästäkin tekis mieli tappaa itseni ja sit se