Kiitos.
@Messi siis tarkoitti että pönötetään tärkeän näköisenä kuin peräruiskeen antaja??
2 tykkäystä
Tarakka on fillarin takaosassa. Siellä kyytsätään nättejä likkoja.
Kemijärven ja Oulun murre ei ilmeisesti kovasti toisistaan eroa. Ölvinä kun oli jälleen aivan tuttu sana.
E.typo
1 tykkäys
Tönöttää: siinä vain seisot tai istut liikahtamatta mihinkään niiku olisit muka jotain eikä olis tarkoituksaan liihajtaa mihinkään
Helpompi selittää ruottiksi: sitta örörligt och självmedveten på sin plats
ölövinä: vähän leuhkana tai älyämättä mistään mitään
1 tykkäys
Ölövi Oulussa = huomiota herättämätön, huomaamaton, joustava, tottelevainen; sellainen, joka ei turhasta reagoi, ilostu tai hermostu. (Lähde: murresarjakuva-albumi Avojalakanen Ankka)
3 tykkäystä
https://twitter.com/KapteeniKallio/status/973884611532066816
Vähän pisti korvaan, kun turkulainen Kapteeni Kallio aloittaa höpinänsä “Noni, moro”. Kuinka yleinen moro sitten on muualla Suomessa? Väittäisin, etten paljoa siihen ole törmännyt Tampereen ulkopuolella. Tämä on siis asia, jonka olen ihan tietoisesti pistänyt merkille, mutta havaintoni voivat tietenkin olla vääriä.
Yks tuttu Paraisilta käyttää aina erästä ilmaisua tarkoituksessa “eipä tässä sitten muuta tällä kertaa”, “hei sitten ja hyvää jatkoa”, “nähdään taas”, “asia on selvä”, “eipä tässä ihmeempiä kuulu” tai “ole hyvä vaan”.
Niin se ilmaisu on “ei mittä”.
7 tykkäystä
Selityksesi tuo melko havainnollisesti ilmi miksi suomenkieltä pidetään vaikeana oppia. Tuon kun selität kieltä opiskelevalle ulkomaanelävälle niin hän vaihtaa kieliopintonsa samantien toiseen kotimaiseen.
Kyllä Helsinkiläisetkin käyttävät moroa. Kun haluavat kuullostaa itseään fiksummilta.
6 tykkäystä
Vanha vitsi, mutta toimii aina: Mikä on Suomen rumin koira?..no se on tietysti
Turun Murre.
Mutta tähän Moro tervehdykseen olen itsekkin kiinnittänyt melkoisesti huomiota,
nimittäin sitä kyllä käytetään yllättävänkin paljon varsinkin eteläisen Suomen alueella.
Aikoinaan minäkin Turussa käydessäni yllätyin, kun sielläkin kyseistä sanaa
käytettiin yllättävän paljon. Tsadissa taas on varmasti siksikin Moroa kuulee paljon,
koska siellä tätänykyä asuu paljon pirkanmaalaista väkeä.
4 tykkäystä
Kyllä täällä Turun seudulla moroa käytetään. Mutta viime kevään jälkeen on tullut tutummaksi: “Morjeesta morjeeens!”
Vastaavasti ei-pirkanmaalaisena murteiden ystävänä aina Tampereella käydessä yllätyn, kuinka vähän moroa itse asiassa kuulee. Esimerkiksi palvelutilanteissa ei millään saa moro-tervehdystä. Ehkäpä ajatellaan, että moi tai hei on neutraalimpi asiakaspalvelussa.
1 tykkäys
Joskus Abc:lle mennessäni ihmettelin, kun pari vanhempaa herrasmiestä puhui ulko-ovilla jotain aivan älyttömän kuuloista siansaksaa.
Sisällä hokasin, että olen Raumalla.
9 tykkäystä
Aika vähän moroa kuulee. Itse käytän töissä kylläkin moroa,mutta pomoja useasti rouvittelen; Huomenta rouva,Päivää rouva. Samaten suurinta osaa naisasiakkaista jos ne on naimisissa. Hallissa useasti sanon itseäni vanhemmille päivää. Kai mä olen sit jo niin vanha.
Kävin Keskiviikkona kauppahallissa,asioin kahdella tiskillä ja kummallakin myyjä sanoi hei. Kun nuoriso tulee menoistaan kotio niin ne sanoo Mo.
Lapsena kuulin mummon käyttävän hanttapuli sanaa jostain ihmisestä.Enkä oikein vieläkään ole täysin varma mitä se tarkoittaa. Jotenkin ajattelin mummon puheesta ,että kyseessä olisi viinamäen mies,mut todellisuudessa taitaa olla huijari,en tiedä.
Käytän erittäin paljon morottelua (moro, morjes, morjesta jne.) mutta sitten vähän virallisimmissa tilanteissa ja vanhemmille ihmisille puhuttaessa esim. terve taikka päivää.
@Desperado
Mulle hanttapuli ainakin on sellainen kekkeruusi, huonosti taikka omituisesti käyttäytyvä henkilö.
Hanttapuli on sellainen, jolla on jotain päihde- tai muuta ongelmaa, kekkeruusi taas liian fiinisti pukeutunut tai muuten vaan omituinen.
3 tykkäystä
Hanua ei kannata sekoittaa hanttapuliin tai hampuusiin… Hanu on reilu jätkä, joka tykkää kaljasta. Hoitaa kuitenkin hommansa, toisin kuin hampuusi.
4 tykkäystä
Pakko kysyä, että onko tämä lähipiirissäsi yleinenkin sanonta? Hauskan kuuloinen.
Potaska kun on suolaa jo muutenkin, niin suolainen potaska se vasta puhdasta onkin!
1 tykkäys
Täytyi ihan netistä katsoa potaskan alkuperää. Wikipedia mukaan
Sana potaska johtuu germaanisista kielistä ja merkitsee sananmukaisesti ruukkutuhkaa (ruots. pottaska, saks. Pottasche, engl. potash).
Kaliumkarbonaattia (potaskaa) onkin menneinä aikoina valmistettu puun tuhkasta, Suomessa varsinkin koivun tuhkasta. Tuhka liuotettiin vedessä ja liuos kuivatettiin, jolloin orgaaniset aineet hapettuivat. Epäorgaaniset aineet kiteytettiin.
Potaskaa on käytetty apulantana ja sieltä se kai on tullut kuvaamaan valehtelua ts. paskanpuhumista.
4 tykkäystä
Itse olen helsinkiläistynyt muutamia vuosia takaperin, kun työt ja muu elämä tänne vei.
Juuriani en koskaan unohda, siksi tervehdykset ovat aina sellaisia, missä r- kirjain ilmenee. Tosin, hallitus on kotona ilmaissut, että varsinkin rappukäytävässä voisin tervehtiä muilla termein. Natiivina hän on huolissaan, että “muuten naapuri tietää mistä oot.” Tämän suhteen olen kuitenkin ollut kapinallinen.
Hanut, hampuusit, kekkeruusit jne. on sellasia kivoja mausteita puheessa, joita täkäläiset on joskus jääneet ihmettelemään ja kertonut sanojen olevan hauskan kuuloisia. Samassa on aina yleensä päässyt pitämään sitten tiiviin pikakurssin tamperelaisuuteen liittyen.
Sama menee myös toiseen suuntaan: ennen kuin tästä osoitteesta tuli koti, pidin itse täkäläisiä hyvin etäisinä ja ylimielisinä. Myöhemmin olen huomannut, että avoimempia täällä olleen ja julkisesti kohteliaampia, kuin Tampereella. Tampereella moista kohtelua saa kyllä sitten tutuilta.
Viihdyn Helsingissä äärettömän hyvin ja mun mielestä on suuri rikkaus, että kaupungit ovat erilaisia. Kaikella rakkaudella huomaan itsekkin manaavaani maalaisia, kun joku ei oikein osaa täällä ajaa/ kulkea. Mutta tällä en tietenkään tarkoita tamperelaisia, vaan henkilöitä, jotka ovat eksyneet kaupunkiin Vantaalta 
8 tykkäystä
Nyt saattaa olla sellanen homma, että teidän hallitus häpee sua. Kysy siltä, “että häpeek sää mua?” Voinhan olla väärässäkin. Jos se sanoo, että voi ollaki, niin on syytä pitää niin sanotut hallitusneuvottelut. Sää kerrot sille, että mää oon tämmöne, ota tai jätä. Ja voi olla, että tällaisen keskustelun jälkeen teidän hallitus alkaa ymmärtään ja arvostaan taustaasi eri tavalla, eri näkökulmasta.
3 tykkäystä