Tapparalaisuus

Tappara
1

Tapparalaisuus on pelaajien keskuudessa todella vahva identiteetti. Vaikkei pelaaja itse olisi alunperin Tapparan kasvatti, elää tapparalaisuus hänessä vahvana vaikka seura vaihtuu. Tapparalaisuus nimenomaan osana pelaajien identiteettiä on yksi tunnusomaisimpia piirteitä koko meidän seuralle.

Esimerkiksi Jori Lehterä ja Petri Kontiola viettävät isot osat lomistaan Tampereella ja rinnassa molemmilla sykkii kirveen muotoinen sydän. Aivan sinioransseja, vaikka muissakin seuroissa ovat pelanneet. Ilveksessä junnuina pelanneet Palola, Järvinen ja Metsola ovat nykyään meidän äijiä. Myös nyt viimeistään tamperelaistunut Kristian Kuusela, joka kertoi juuri Aamulehden haastattelussa katsoneensa noin kolmanneksen Tapparan peleistä, vaikka tulevat Amurissa yöaikaan, on varmasti sinioranssi loppuelämänsä, vaikka muitakin liigaseuroja CV:ssä riittää.

Toki tilanteeseen vaikuttaa pelaajien väliset kaverisuhteet ja sitä kautta kiinnostus joukkueen tuloksiin, mutta meidän seuran kohdalla kyse tuntuu olevan jostain suuremmasta. Ei muiden joukkueiden kohdalla tunnu olevan samaa.

Toki pohjosen pojat pysyvät Junnon mafiassa ikuisesti, mutta sekin vaatii sen, että junnuvuodet on vietetty pororajan lähettyvillä. Turkulaiset ovat turkulaisia ja IFK:n äijät ei käytä pitkiäkalsareita, mutta näissäkin tapauksissa melkein vaatii pitkän junnupolun, että seura juurtuu pelaajan identiteettiin.

Tapparassa riittää räikeilmillään se kolme vuotta, jossa ajassa pelaaja kehitetään uudelle tasolle läpimurtoa varten. Siitä eteenpäin ollaankin sitten terästä, ja zambonilta ei käännytä kuin vasempaan.
Mutta mistä tämä johtuu?

Pitkät perinteet, viirit, tahdonportaat, upeat persoonat ympärillä kuten Pämi ja kaikki muut legendat ovat luoneet sellaisen ilmapiirin, mihin kunnianhimoiset pelaajat varmasti kotiutuvat helposti. Myös kaupunki on suomen mittakaavalla aika iso. Eikä sovi unohtaa rakasta Ilvestä, jonka läsnäolon luoma kilpailu ja vastakkainasettelu varmasti juurruttaa tapparalaisuutta kaikkiin meidän puolella oleviin.

Olenko aivan hukassa ja yksin tällaisen käsityksen kanssa? Jos en ole, niin mistä koko tapparalaisuus rakentuu ja miksi se tarttuu ei-tappara taustaisiinkin kirvesrintoihin, kuin kiekot Domin hanskaan?

Edit. Sori sekainen ajatusvyörytys. Kirjoitin puhelimella, ja vaikea saada ehjää kokonaisuutta aikaan. Toivottavasti saatte silti ajatuksesta kiinni :tuomari:

25 tykkäystä
2

Et ole yksin ja hukassa. Tappara :+1:t2::v:t2:

3

Onko tosiaan näin, vai vaikuttaako se vaan siltä Tappara-fanin näkökulmasta? Jos kysytään IFK-fanilta samaa niin onko siellä näitä IFKlaisia tai Jyväskyläläiseltä niin onko siellä iki-Jyppiläisiä?

4

@TeroJ Erittäin hyvä kysymys!

Onko tuo “Tapparalaisuus” faktaa vai myytti?
Kyllähän toimittajat saavat johdattelevilla kysymyksillään juuri sellaisia vastauksia kuin haluavatkin.
Lisäksi on se kuuluisa toimittjan vapaus, jota jotkut käyttävät todella laajasti.
Pelaajatkaan eivät ole tyhmiä ja jos heiltä kysytään Tapparasta, niin haluan nähdä sen pelaajan joka organisaatiota moittii.

@Nevofoget03 Listassa on kyllä kovia nimiä, joiden Tapparalaisuutta en ala tässä kyseenalaistamaan…Siitä tässä ei siis ole kyse.

5

Juuri tästä syystä kyselen, kun omista värilaseista ei meinaa nähdä läpi :lasit:

2 tykkäystä
6

Nevefoget03:n mainitsemat Lehterä, Konna, Palola, Järvinen, Kuusela ja moni muukin Tappara-henkinen pelimies on kulkenenut vähän samankaltaisen polun. On tultu sitten junnuna tai vähän myöhemmässä vaiheessa uraa, niin Tapparassa on noustu uudelle tasolle ja ura on ottanut lisää tuulta purjeisiin. Oli se sitten pelipaikka Tapparassa tai ponnistus isompiin ympyröihin.

Tapparalla on hieno historia, perinteet ja toimiva organisaatio, mutta jos noita askeleita uralla eteen päin ei olisi tullut, niin tuskin se Tappara-henkisyyskään olisi niin kovasti tarttunut. :slight_smile: Sittenhän sitä henkeä vasta oikeasti mitataan kun mahdollinen paluu liigaan koittaa. Tullaanko takaisin Meidän Kotiin vai otetaan paksumpi pinkka vastaan Stadin suurista valoista tai Oulun tervaporvareilta.

Uskoisin, että moni em. herroista ko. tilanteessa tulisi Meidän Kotiin. Jos vain :mikki: tarjoaa markkinahintaa.

1 tykkäys
7

Ketäs kovia paluumuuttajia Tapparaan on maailmalta tullut viimeisen 10 vuoden aikana?
Mäntylä
muut?

Lehterää, Kontiolaa, Kuuselaa odotellessa.

8

Nemo?

1 tykkäys
9

Paluumuutto Liigassa on vähän niin ja näin.

Joka tapauksessa Teemu Nurmen paluu kasvattajaseuraan näyttää kulkevan tutkan alla. Siinä on ihan keskinkertainen paluumuuttaja :stuck_out_tongue:

3 tykkäystä
10

Eiks Kuusela jo tehny paluun 2013.

11

Mielenkiintoinen avaus @Nevofoget03:lta - mietin itse ihan samaa, kun luin Aamulehden juttua Patesta, jossa tämä kertoi katsovansa Tapparan peleistä highlighteja rapakon takaakin. Kyllä se tapparalaisuus varsinkin viime kausien tekemisen meiningissä on tuntunut moniin juurtuvan. Jori Lehterä on niin tapparalainen ja Tampere-henkinen kuin olla ja voi, vaikka mies on kotoisin pääkaupunkiseudulta.

Mutta ihan oikein @Nevofoget03 mainitsi myös, että tämä vanhojen pelaajien Tapparan pelien seuraaminen juontaa juurensa pitkälti myös vanhojen pelikaverien otteiden seuraamisesta. Ollaan kiinnostuneita, miten kavereilla menee. Se lienee vielä seuraidentiteettiäkin tärkeämpää, uskallan väittää.

Kyllä tapparalaisuus on olemassa ja se elää vahvasti fanien lisäksi monissa nykyisissä ja entisissä pelaajissa sekä seuran taustahenkilöissä. Väitän, ettei tämä ole kuitenkaan mitenkään ainutlaatuista. Varmasti samalla tapaa on olemassa “ifk-laisuutta”, kärppäläisyyttä, tepsiläisyyttä jne. Puhumattakaan mm. ulkomailla suurten jalkapalloseurojen perinteistä.

4 tykkäystä
12

Miten minusta tuli Tapparalainen?
Istuin 4-5 vuotiaana kattomassa paikallis peliä. Ilves teki maalin alussa ja Ilves yleisö tietysti huusi, ja minä muiden mukana.
Isoveli katsoi minua vihaisesti pitkään ja sanoi, noille ei sitten huudeta

11 tykkäystä
13

Aiai tähänkö nyt kerrotaan miten minusta tuli Tapparalainen. Noh, tätivainaan miesvainaa oli Tapparafani henkeen ja vereen, oli iha stadilainen syntyjään kylläkin. Heille oli siunaantunut tyttäriä jo ennen minuakaan mut eihän mies tyttäriä voinu kiekkopeleihin viedä, jota olen aikoinaan ihmetellytki. No lyhyesti ja ytimekkäästi minä sitten ‘valikoiduin’ vuonna 1978 ollessani ensimmäisellä luokalla koulussa. Kyllä me kiertelimme vapaa-aikoina Tapparan peleissä ympäri armasta maatamme, kyllä pojasta tuli kertaheitolla Tapparalainen vielä kun oppi laulamaan Junnu Vainion Tappara on terästä… :tappara::smile:

2 tykkäystä
14

Rautakorven ketjuun tämä jo linkattiinkin, mutta tässä on Ruudun insertti Tapparan dynastiasta. Käsittelee mielestäni juuri tapparalaisuutta.

Kirjoittelin insertissä näytetyt haastattelunpätkät auki:

Ville Nieminen: “Tapparan suurin merkittävä tekijä tässä on se, että joukkueessa on pelaajistosta nouseva johtajuus. Siellä on vahvat liiderit taustalla. Myös joukkueen ikärakenne on ehkä suomalaisesta jääkiekkoilusta poikkeava. Heillä on paljon myös keski-ikäsiä huippupelaajia. On saatu rekrytoitua sinne dynaamisia, hyväkuntosia, joukkuepeliin sitoutuneita pelaajia. Mää näkisin sen, että viimesen kahdenkymmenen vuoden aikana Jukka Rautakorven panos on merkittävin sitten Rauno Korven ja Kalevi Nummisen ajan suomalaisessa jääkiekkoilussa.”

Pekka Saravo: “Rautakorpi nyt on ollu siinä semmonen primusmoottori, joka on sitä tyyliä tänne tuonu. Varmaan harjottelussa siihen puoleen hän on paljon vaikuttanu ja antanut sen ymmärryksen, että mitkä asiat mihinkäki vaikuttaa ja mitä kannattaa millonka tehdä. Urheilullisuus on kuitenki täällä se suurin yksittäinen asia, minkä mä väitän, että viä erottelee monista muista seuroista. Ja tota se ymmärrys siitä, että tavote on olla paras, oli se asia sit mikä tahansa. Träppihomma on nyt juuttunu niinku täysin tohon Tapparaan. Se heti ensimmäisenä liitetään siihen.”

Sebastian Repo: “Ei se ehkä oo aina kaunista, mutta jätkät hallilla jopa syttyy siihen jo. Että on siitä tullu semmonen meidän yhteinen juttu. Ei se kaikkia ehkä viihdytä silmään, mutta aika tehokasta se on ollu.”

Ville Nieminen: “Kyllä Tapparan pelitapa kehittää pelaajia. Suurin tekijä on se, että mitä se arki kehittää. Mitä se kehittää; Jukka Peltolan merkitys, sen kokeneitten, Kristian Kuuselan, JM Järvisen esimerkki. Mitä Pekka Saravo, mitä Markus Kankaanperä toi aikanaan. Siinä on erittäin hyvä pohja nuorelle pelaajalle kehittyä, kun katselee ympärilleen sitä tekemisen mallia. Sun ei tarvi miettiä. Se jatkumo – esimerkin jatkumo – on suurempi asia kun pelitapa. ”

20 tykkäystä