Osa totuutta varmasti ja on osin riskaabelia peluuttaa liigan parasta maalintekijää nimellisessä kolmosketjussa. Toisaalta jos Haapala itse lentää kävelyvauhdin takaperinluistelussa persiilleen ja aiheuttaa av-maalin yv-hyökkäyksestä, niin ei se mistään ketjumuutoksista johdu.
Asenne, nöyryys, voitontahto ja oikea valmistautuminen. Kyllä ne enempi on tuossa.
Ei riitä 3-4, sitä haettiin pitkälle toistakymmentä kertaa. Ylivoimalla ehkä sen neljä kertaa.
Mikä johtuu mistäkin ja mikä on seuraus ja mikä on syy. Sitä voidaan vaan arvailla molemmat. Mutta fakta on se että lopputulos on juuri kuvaamasi kaltainen.
Hassua sattumaa vaan, että jos on asenteesta kiinni niin onko Xavi ja Haapala istunu yhdessä alas ja päättäny, että hitto me ollaan niin hyviä, että voidaan tehä mitä vaan. Vai oisko kuitenkin niin, että kun etenkin Xavilla vaihtu heikompaan ketjuun niin ei vedetä selkäytimellä vaan kania hatusta ja sit käy yleensä niin, että se näyttää just tolta mitä tänää.
Haapalan pelissä ainakin näkyy sellainen pieni ylimielisyys; ei tehdä sitä helpointa ratkaisua, joka yleensä olisi se paras. Esimerkiksi tänään ylivoimalla, kun tuli se AV-maali, oli loistopaikka pelata kiekko vain maalille, kaksi miestä oli sinne menossa.
Savinainen taas on alkanut liikaa luottamaan noihin suojaustaitoihinsa, suojaa, suojaa, mutta sitten lopulta yleensä huono ratkaisu. Savinainen toki on kärsinyt myös siitä, että Karjalainen pelaa erittäin huonoa jaksoa, ja Jasu on hyökkäyspäähän kovin tylppä sentteri.
Myös nuo puolustajien poissaolot vaikuttaa ihan kaikkeen, tai oikeastaan ykkösylivoimaan sen ei pitäisi juurikaan vaikuttaa. Ja se on sitten se, joka on sakannut kaikkein eniten. Henkan pitäisi siinä vähän ryhdistäytyä (ja toki muidenkin), yksinkertaistaa. Maalille kiekkoa pitäisi jollain tavalla saada. Rantakarin kuti on niin hyvä, että sitä pitäisi pystyä paremmin käyttämään. Tänäänkin oli ihan hirveä tila viivassa, mutta Haapala lähti hakemaan väkisin sinne sumppuun sitä kiekkoa.
Yv peluutuukseen reagoitiin valmennuksessa ja hyvä niin. Yv:llä tuo neppaus keskelle pahinta mailaviidakkoa on kyllä järjetöntä. Ehkä siinä haetaan keskiäijälle onetimeria mutta kun homma on hidasta niin se vapaa tila hukataan. Jotenkin hätäilevää on yv sillä ensimmäisellä kokoonpanolla, enemmän malttia.
No niin. Reilu viikko sitten haistelin, että voisi olla reenijumin paikka. Epäilin kuitenkin, että noinkohan se tähän väliin sopii, kun ottelutahti on tiivis.
Nyt kun katsomme otteluohjelmaa, niin voidaan todeta tässä olevan yksi ylimääräinen välipäivä, kunnes lauantaina taas Vaasaan. Sitten on toiset kolme välipäivää, jonka jälkeen pelataan ihan oikeita pelejä: HPK, KalPa, TPS. Otteluohjelma on viheliäinen, sillä Kalpa matsi on perjantaina Kuopiossa ja lauantaina kohdataan TPS kotona. Kovan kolmikon jälkeen on Ilves (24.1) ja sitten taas tosi kyseessä kun vuoroon tulee HIFK back-to-back.
Reenijumi on legendaarinen käsite jo vuosituhannen vaihteesta. Asiaa voi miettiä niinkin, että minkä signaalin se antaa pelaajille kun ennen tiettyjä vastustajia lyödään harjoituskuorma päälle? Messin tieto käy hyvin yksiin nähdyn kanssa, niin kokonaisuutena kuin tiettyjen yksilöiden osalta (esim. Linglet).
Keväälle on kuitenkin rakennettava se paras suoritustaso. Jos se vaatii tammikuun alussa raskasta reenaamista niin pelaajat kyllä tietää miten se vaikuttaa ja miksi se tehdään.
Olkoon reenijumia (legendaarinen selitys kun Tappara sakkaa) tai asennevammaa tai mitä tahansa, niin onhan se ylivoiman neppailu anteeksiantamatonta. Ei siinä kai reenijumi voi millään vaikuttaa.
Taitaa olla nyt Tapparan kauden heikoin jakso toistaiseksi menossa. Vieläkään ei ole hävitty kahta ottelua putkeen, mutta eiköhän sekin tätä tahtia kohta nähdä. Ja on nyt sentään kaksi kotitappiota putkeen - Ilvestä ja KooKoota (!) vastaan. Huh huh… ei ihme, jos näihin tiistain KooKoo-matseihin ei tule väkeä. Tiedossa on aina asennevammaa tai helppo voitto. Ketä kiinnostaa?
En tällä viestilläni tarkoita, että olisin huolissani. Ketjukoostumukset vähän mietityttävät, mutta eivätköhän ne vielä kevääseen mennessä selkene. Eiköhän tämä suvantovaihe selätetä jo piakkoin. Vahva usko on ainakin, että keväällä ollaan taas kovia, tapahtuu tammikuun KooKoo-väännöissä mitä tahansa.
Onhan peli ollut enemmän ja vähemmän kuraa jo pitkän aikaa, mutta ei se pelaajillekaan ole helppoa, kun välillä paskallakin pelillä viet 3 pinnaa. Jonkinnäköisen herätyksen vaatisi etenkin Haapala ja Savinainen, mutta samalla hankala moittia, kun sarjajohtaja. Toivottavasti herätyksenä, edes jonkinlaisena, toimi tämä peli ja erityisesti tämän pelin loppu.
Pisteet Tapolalle Iltasanomien kommenteista
“– Tavallaan ihan hyvä asia, että me joudutaan käymään näitä asioita läpi. Jos koko ympäristön odotus on se, että me vaan voitetaan pelistä toiseen, niin sitten ollaan väärällä tiellä, Tapola pohti”
Täytyy sanoa että en ole erityisen huolissani Tapparan viimeaikaisista heikoista peleistä. Varsinkin tämä KooKoo peli oli luokaton esitys. Näen vain hyvänä asiana, että nyt on tullut näitä huonoja pelejä. Joukkue joutuu taas vähän miettimään tätä hommaa yhdessä ja poistumaan mukavuusalueelta.
Tappara on hävinnyt kaksi viimeisintä kotipeliään viimeisten 13 ottelun (!) aikana ja siinä kaikki. Sitä voi jo sanoa tappioputkeksi.
(Korjattu linkki TÄMÄN kauden kuntopuntariin, missä Tappara on sijalla 1.)
Liiga.fi: Kuntopuntari (10 -kierrosta)
Se on totta, että tällä hetkellä on menossa heikompi jakso, mutta veikkaisin, että poissaolot vaikuttavat ja syövät energiaa Tapparan pelistä. Lisäksi uskon, että paikat sulavat, kun @Messi :n mainitsema kuntokuuri loppuu…
Tappioiden pitääkin harmittaa ja silloin pitäisi huolestua, jos ne eivät tuntuisi enää miltään. Tällä kaudellahan on voitettu keskimääräistä enemmän, joten tappioputket ovat olleet harvinaista “herkkua” verrattuna aikaisempiin vuosiin:
Tapparan kauden voittoprosentti on 73,0, joka on 2000-luvun kolmanneksi korkein lukema HPK:n kauden 2002-03 ja Kärppien 2005-06 suoritusten jälkeen (lähde: Liiga.fi:Tappara etenee ennätystahdissa – katso komeat lukemat)
Jatkuvaa parantamista on kuitenkin syytä muistaa tehdä ja ei saa jämähtää paikoilleen. Kilpailu on kovaa.
Vastustajat ovat tehneet töitä kauden edetessä. Ovat oppineet riisumaan meidän aseemme. Kärkimiehet ihan pimennossa ja pakkeihin painetta. Eilenkin KooKoo antoi pakeille painetta ja olimme kokoajan ihan suorilla jaloilla. Hyökkäyskalustomme riittää kevättä kohden ehkä yksi sentteri lisää, mutta pakeistamme olen huolissani.
Voiko tuossa ketjulotossa olla ideana, että vastustaja ei oli liiaksi lukemaan esim. ykkösen peliä? Toinen asia saattaa olla pelaajien herättely. Sitä joutuu miettimään peliä aivan eri tavalla, kun on uudet kaverit rinnalla. Ei samoja toistoja illasta toiseen, vaan uuden kokemista ja sitä kauttaa uutta myös sen vanhan ja todennäköisesti siis tulevan ketjun peliin.
Pelatkoon Tapparan valmennus ketjulottoa nyt, kunhan homma on hanskassa plyoffeissa.
Siihen mennessä on taatusti riittävästi tietoa ketä peluutetaan kenenkin kanssa.
Tästä ketjulotostahan joku voisi laittaa Tapolalle kysymyksen?
Koittakaa muuten ite painaa viikko kovaa settiä puntilla ja pelata vielä päälle, voin kertoo että raskasta on.
Aivan sama tosiaan miten nyt pelataan kunhan keväällä on paketti kasassa. Onneksi Tapolalla on näyttöjä, niin on helppo luottaa, että tietää mitä tekee.
Runkosarjan voitto kannattaa kuitenkin ottaa pois kuleksimasta. Se on arvokas semifinaaleissa ja finaaleissa.
samaa ovelaa ketjulottoa mietin kun katsoin ylivoimaketjujamme takaa-ajoasemassa. Ei ollut yhtään ykköskorin pelaajaamme kentällä.
Nyt on tehty hätäinen johtopäätös. KooKoon eilinen peli oli riskialtista kohellusta ja “normipäivänä” Tappara olisi purkanut paineen kiekkoa siirtelemällä. Mutta eilen ei ollut sellainen päivä ja kentällä tapahtui kaikenlaista, joka ei normaaleihin kuvioihin kuulu. Tapparan pelityyli ei hirveästi ole muuttunut viime vuosina, joten vastustajilla on kyllä ollut reilusti aikaa opiskella ja riisua aseista. Silti ollaan mestareita ja sarjajohdossa.
Tottakai puolustuksen poissaolot näkyvät jossain, kun nimenomaan käsiä ja jalkoja puuttuu.
Näkyy uskomattoman paljon (toisaalta siinä ei ole mitään uskomatonta) kun kaksi rightin hyvin avaavaa pakkia puuttuu samanaikaisesti kokoonpanosta. Tuo laadukas avaaminen on ollut tämän kauden Tapparan kivijalka ja suuri ero esim. viime kauteen, jolloin Plastino hoiteli yksin hommat jotka nyt ovat olleet kolmikon Kemiläinen-Rantakari-Salonen vastuulla. Täytyy vain toivoa että ainakin 2/3 on käytettävissä koko loppukauden ajan.