Ei kai Leskinen? Eilenkinhän Leskinen oli todella hyvä. Kemiläisellä lipsuu kyllä.
Tämä on totta…
Nelonen pelasi ehkä parhaan pelinsä samoin Puhakka.
Eilisen tappion voi oikeastaan laittaa tehottomuuden piikkiin. Sompilla mm. oli useampi paikka kääntää ottelu Tapparalle.
Ottelut ovat toki suhteessa vastustajaan ja Biel sekä Säteri oli juuri niin, vahva kuin ennakkoon voi odottaa.
Eilisessä ei oikeastaan huoleta mikään, joskus sitä vain hävitään. Eikä CHL-taipale eiliseen katkennut, vaan uneliaaseen esitykseen Mannheimia ja Aalborgia vastaan.
Jos jotain positiivista tästä viimeaikaisesta “slumpista” ottaa niin, Grönborgin pelitapa on vaativa mutta kolmen kuukauden jälkeen meno on silti todella vahvaa. Joukkueessa on 17 uutta naamaa ja 3kk yhteistä tavalta ajatella mitä se on puolen vuoden tai vuoden kuluttua.
Nimenomaan Leskinen on tehnyt epätavallisen paljon virheitä viimeisen parin viikon aikana. Ei ne aina johda maaliin, mutta hänelle epätyypillisen heikkoja otteita on nähty.
Samoin, mutta nyt se slumppi alkoi paria viikkoa liian aikaisin, eli ajoitus oli pielessä.
Vähän oli joo. Tosin eilen joukkue tuli matsiin todella hyvällä jalalla.
Kun aika sen salli, henghdin ja koitin palata meidän CHL-kauteen. Ohessa oma näkemys.
CHL-kausi alkoi 3 matsilla, joista kaksi olisi pitänyt klaarata heittämällä ja kolmas joukkue voittikin sitten koko CHL- runkosarjan.
Tappara voitti Giantsin selvästi (kiitos myös YV- säännön ja YV- tehokkuuden), mutta Aalborgille menetettiin turha piste. Tosin, tuo piste ei olisi muuttanut mitään, vaan 9p. vaadittiin jatkoon pääsyyn (Tapparalla 7p.)
Varinaisesti peliesitysten osalta irroitan ja sivuutan täysin nyt Liigan, puhun vain CHL:stä. Tapparan pelisysteemi tuntuu toimivan Liigaan jopa paremmin. Toki, tässä puhutaan vain tästä hetkestä ja täytyy samalla muistaa, että Tapolallakin meni suhteellisen monta kautaa laittaa “tutka” menestyskulmaan vaikkakin nyt sitten oli ensimmäinen kerta, kun jäimme pleijareista CHL:ssä kokonaan ulkopuolelle.
Kuitenkin, siinä missä Liigassa (pienet kaukalot vs. osa Euroopan lentokentistä) paineistamiseemme löytyy aika kiva tasapaino useimmiten ja myös se vetäytyvä vaihe, CHL:ssä esiintyminen syksyn peleissä jäi repaleisemmaksi. Toki, täytyy muistaa, että nämä kaikki sykysyn joukkueet etenivät lopulta 16 parhaan joukkoon ja 6:sta Tapparan vihusta 4 näin teki. Osittain toki siis Tapparan kustannuksella.
Vaikka siis faktasta pudotuselien ulkopuolelle jäämisestä ei voi kiistellä, tuntuu että osa faneista repii pelihousuja vähän turhaan. Tämä toki oma mielipide myös. Biel - Bienne raahasi itsensä pelaijareihin Tapparan edestä. Kyseessä on varsin hyvä joukkue. Asetelma olisi voinut meidän kotiaskissa voinut olla hyvinkin päinvastoin.
Tappara kaatui saappaat jalassa. Se piti omasta uudesta imagostaan kiinni. Se teki sen pääosin hyvin. Toki, muutama repaleinen vaihe ja virhearvio matkalla sattui ja siksi lopulta voittojen ero oli 2-3 maalia per ottelu, mutta ymmärtäähän sen kun voitosta vain pelataan per ottelu. Esim. tämä viimeinen peli kaatui vain ja ainoastaan näihin yksittäisiin hetkiin.
Tulos ei voi aina olla meille suosiollinen eikä meille pompi. Tässä kohtaa edelleen musitutan, että CHL- mestaruuden kaudella olimme vieraissa sekä välierissä ja finaalissa välillä todella kovan jyrän alla. Pomppu sinne/ tänne olisi saattanut muuttaa kaiken. En esim. ole koskaan nähnyt niin kierällä olevaa Tapparaa, kuin se Zugia vastaan oli.
Mutta, aika on nyt eri. Tapparan ei onnistunut tiukassa otteluohjelmassa (laadukkaat vastustajat x 4) saamaan peliä hyökkääväksi, mutta samalla tiiviiksi. Luulen, että tavallaan Liigan systeemissä tämä saattaa olla jopa rahtusen verran helpompaa. Helpompaa siksi, että vieraissa kaukalon koko on vakiompi, vastustajat ehkä vähemmän yllättäviä ja siksi, että pelisysteemi ei ole niin aktiivinen, jolloin se ei välttämättä puraise kiekonmenetyksenkään jälkeen niin isosti.
Tappiota toki valmennus, joukkue ja muut pui ja siitä otetaan opit talteen. Mutta vähän reality checkiä myös meille faneille, marginaalit ovat lopulta pienet. Oikealla tiellä ollaan, mutta ei se menestys Tapolallekaan ilmaiseksi tullut ilman oppirahoja. Onneksi se suurempi hyöty ja edelleen mahdollisuus mestaruuteen meillä on Liigassa.
Kertaus sitten myös epäonnekkaista sattumuksista
1.Aalborg ottelu
- Kemiläinen loukkaantuu heti alussa
- Tanus loukkaantuu myöhemmin pelissä
- Manninen ja Rauhala puuttuivat kokoonpanosta
- Ammutaan neljästi tolppaan
- xGoals Tapparalle 3.06 - 2.60
- Belfast ottelu
- 6-0 voitto, kaikki onnistuikin sitten vähän liian hyvin tässä pelissä
- Matsi pelattiin kuitenkin vajaalla, koska Kemiläinen, Rauhala, Manninen puuttui, eikä Witkowskia ollut hankittu
- xGoals voitettiin 4.11 - 0.72
- Mannheim-ottelu
- 2-1 jatkoaikavoitto
- Kemiläinen ja Rauhala puuttuivat, Bäckman kokoonpanossa (ei Witkowskia vielä)
- xGoals 3.09 - 3.06
- Sinänsä hyvä esitys yhtä alkusarjan kovinta joukkuetta vastaan.
- Skellefteå-matsi
- 3-5 tappio, ei ollut palaa oikein missään vaiheessa
- Kemiläinen ja Rauhala puuttuivat
- xGoals 1.94 - 2.77 selkeä tappio myös maaliodottamassa
- Rapperswille-matsi
- 4-2 tappio
- Kemiläinen pelasi kokoonpanoon, Witkowski Bäckmanin tilalla
- Vain Rauhala puuttui
- Savinainen loukkaantuu ottelun loppupuolella, kun haetaan maalin päässä tasoitusta
- xGoals 2.22 - 3.06 (Tapparan eduksi)
- Biel-Bienne matsi
- 6-3 tappio
- Liedes putoaa pois ennen peliä
- Savinainen loukkaantuneena
- xGoals 2.61 - 3.97 (Tapparan eduksi)
Kyllä noista varmaankin toinen Sveitsin peli olisi pitänyt pystyä voittamaan. Ensimmäisessä oli sitä kamalaa pelaamista omalla puolustusalueella, tässä jälkimmäisessä taas aika hyvä esitys, mutta se YV-sekoilu. Muutama peli enemmän, niin olisi varmasti tulosta tullut paremmin.
Eli summa summarum, liian lyhyt alkusarja, jossa pelitavan muutosprosessi aiheutti epäonnekasta sattumaa ja siten tiputtiin jatkosta. Ei nuo loukitkaan tietysti hommaa helpottaneet, kun kokoonpanot sekoaa niiden myötä. Vähän liikaa vastatuulta oli nyt kaikessa. Junnut sai kokemusta ja hyvä niin.
Kyllä mä myös korostaisin sellasta kiiman merkitystä tuossa. Edelliskaudella CHL oli selkeä tavoite, oliko se nyt sitä? Tuntuu, että ihan sellaista viimeistä voittamisen halua näissä otteluissa ei ollut.
Hyvä analyysi. Etenkin tuo Rapperswille-peli olisi ollut voitettavissa. Kaverilta puuttui lähes kaikki ulkomaalaisvahvistukset, mutta samalle illalle sattui ehkä heikoin peli näitä “kovempia” joukkueita vastaan.
Tältä erää homma on taputeltu. Katsellaan päästäänkö ensi vuonna kokeilemaan uudestaan kypsytetyllä pelikirjalla.

Tässä kohtaa edelleen musitutan, että CHL- mestaruuden kaudella olimme vieraissa sekä välierissä ja finaalissa välillä todella kovan jyrän alla. Pomppu sinne/ tänne olisi saattanut muuttaa kaiken. En esim. ole koskaan nähnyt niin kierällä olevaa Tapparaa, kuin se Zugia vastaan oli.
Tämä osui naulankantaan, IMHO viime vuonna väistettiin säkälläkin luoti monessa pelissä, tänä vuonna kolikko kierähtikin toiselle kyljelleen.
Zug peli jäi kyllä mieleen varsinkin paikan päällä olleena, kokoajan hirveän paineen alla ja ei muuta tehty kuin selviydyttiin sekä kestettiin.
@Vekki-Keke Tavallaan Grönborgin Tappara haastaa sveitsiläisiä ja ruotsalaisia (erityisesti SAIK) niiden omassa pelissään, mutta heikommalla materiaalilla. Tämä on toki varsin yksinkertaistava tulkinta, mutta saanette kiinni ideasta.
Liigan puolella Tappara ideat ovat melko uusia, eikä niihin ole kenties totuttu. Lähihistoriasta löytyy osin samaa sukua olevien Jukureiden yllätys 2. sija ja Myrrän Ilves. Ipan vastaiskupelaaminen oli runkosarjassa tehokasta, varsinkin silloista Tapparaa vastaan.
Tavallaan juuri noin. Ja kun ottaa vielä huomioon sen, että DNA:ssa on pelaaminen eri tavalla vielä monella - tulkinta- ja merkintävorheet ovat lopulta inhimillisiä.
Kovasti saa taas Sihvonen runtua ajatuksistaan, mutta katsotaanpa tilastoja. Liigan sivuilla on tuollainen edistyneet tilasto ja PDO, joka tarkoittaa: " Joukkueen laukausprosentin ja torjuntaprosentin summa tasakentällisin. Kertoo, miten joukkue suorittaa lähtökohtaiseen tasoonsa nähden. Mikäli PDO-lukema on paljon yli sadan, joukkue todennäköisesti ylisuorittaa, koska ei ole realistista olettaa, että laukaus- ja torjuntaprosentti pysyisivät erittäin korkeina erittäin kauan. PDO-lukemalla on taipumus lähestyä pitkällä aikavälillä 100 prosenttia". Tappara on tilastossa kirkkaasti kärjessä lukemalla 108,8. Toisena tulee Ässät lukemalla 104,9. Jumbona on muuten Pelicans lukemalla 93,8.
Seuraavana voisi nostaa esiin 5vs5 laukausten erotuksen, siinä Tappara sijalla 12 lukemalla -67. Eli tasakentällisin lauotaan peliä kohden reilu 5 laukausta vähemmän kuin vastustaja. Mutta sitten taas 5vs5 laukaisu% ollaan kärjessä lukemalla 16,4. Perässä seuraa naapuri 13,3% onnistumisella. Ja vielä jos otta tuon 5vs5 torjunta%, niin siinä ollaan Ässien (93,5%) ja Jypin (93,3%) jälkeen kolmantena 92,4% tuloksella. Eli kyllä meillä on jo pelkästään noilla nostoilla ollut “hyvä tuuri” peleissä ja tulokset on ollut parempia kuin tilastot antaa odottaa.
CHL-pettymys
Grönborgin ensimmäiset fläppitaulun piirrokset on nyt nähty. Tappara toki joutui kovaan paikkaan CHL:ssä, saadeen äärimmäisen laadukkaan lohkon, mutta tästä huolimatta jatkopaikka olisi pitänyt pystyä metsästämään. Tapparan aktiivisempi pelitapa näkyi myös CHL:ssä, mutta niin näkyivät myös sen seuraukset: nihilistisemmällä puolustamisella tulos olisi voinut olla toinen. Grönborgin metkut ovat selvästi eurooppalaisella kentällä tuttuja, jonka seurauksena Tapparan pelaaminen istui loistavasti sveitsiläisiä ja ruotsalaisia vastaan, saksalaistenkin kanssa oltiin tiukoilla. Kokonaisuutena tulos vastaa sitä, mitä odottaa saattoi.
Kolikon toisella puolella
Siinä, missä Grönborgin pelitavalliset ajatukset ovat normipäivä muualla Euroopassa niin kotimaisessa Liigassa ne eivät sitä ole olleet. Tappara on pelannut yllättävän raikasta ja monipuolista jääkiekkoa, mutta ennen kaikkea se on löytänyt hyvin epätapparamaisia tapoja voittaa. Tappara on voittanut, vaikka se on ollut pelissä pitkiä aikoja altavastaajana ja kiekoton, mutta samalla suitsien poistaminen hyökkäyspäässä on aiheuttanut melkein jokaiselle vastustajalle harmaita hiuksia. Tappara kääntää peliä nopeasti ja se pyrkii hyökkäyspäässä jopa epätoivoisiin ratkaisuihin sekä alivoimaisiin hyökkäyksiin, joka on Suomessa selvästi vaikeuttanut vastustajien pelaamista.
Petteri Sihvonen on arvioinut tätä koko ajan, mutta niin ovat muutkin - ja olen edelleen sitä mieltä, että Sihvonen on väärässä. Tapparaa ei kannata analysoida tällä kaudella ainoastaan siitä kulmasta, miten Tappara itse pyrkii pelaamaan, vaan kannattaa myös katsoa, miten Tapparan pelaaminen vaikuttaa vastustajiin. Tuttu ja turvallinen Tapolan lätkä oli itselleni hyvinkin viihdyttävää, mutta myös tietyin osin hyvin kliinistä. Samanlaiset pyrkimykset kuin Grönborgilla eivät tuottaneet maaleja Tapparalle vaan ainoastaan pitkiä kulmaralleja. Nyt joukkue näyttää sitoutuneen erittäin voimakkaasti yhteisesti pelaamaan enemmän kaaosta ja uskomaan niihin kummallisiin tilanteisiin, jonka vuoksi Tappara ainakin toistaiseksi rikkoo todennäköisyydet laukaisuprosentillaan.
Vain ajan kysymys
Lienee ainoastaan ajan kysymys, koska Liigassa opitaan myös tämän uuden Tapparan metkut. Se, mitä osataan Euroopassa tuppaa jossakin vaiheessa realisoitumaan myös meille. Jatkuvasti liikkuva juna pelitavallisesti varmaan ohjaa Tapparaakin pelaamaan toisinaan hitaammin. Mielenkiintoinen Liigakausi on käsillä, varsinkin nyt, kun siitä tuli Tapparan pääsarja CHL-pettymyksen jälkeen. Viihdyttävänä peli tulee säilymään varmasti, koska yllätyksiä on jatkuvasti tarjolla myös vastustajalle. Ikävä asia Tapparan kannalta on se, että valmiiksi ohut rosteri oheni keskeltä entisestään ei-urheilullisten tapahtumien vuoksi.
On se vaan kova porukka. Se Tampereen Tappara nääs.
Yksilöitä tarkastellen Tapparalla on Liigan paras molari, puolustuksessa Liigan paras pakki (noh ehkä jaetulla kärkisijalla Sami Nikun kanssa) ja hyökkäyksessä pistepörssivoittajan vireen löytänyt taikurimainen Liigan paras hyökkääjä.
Joukkueena Tappara on yhdistelmä klassisen Saksan jalkapallomaajoukkueen spartalaista kurinalaisuutta, venäläistä taituruutta sekä Grönborgin myötä myös ruotsalaista hannuhanhen tuuria.
Toivottavasti selviämme kaudesta läpi ilman kanteluita urheilun oikeusturvalautakuntaan, koska meno ja peliesitykset vaikuttaa tällä hetkellä suorastaan epäreilulta.
Tää on kyl niin villi kausi, joka päivä on uudet kohut ja keskustelunaiheet. Kukapa olisi eilen uskonut, et tänään mietitään Puhikselle rangaistusta tai syntien anteeksiantoa. Maltan tuskin odottaa mitä huomenna tapahtuu.

Yksilöitä tarkastellen Tapparalla on Liigan paras molari, puolustuksessa Liigan paras pakki (noh ehkä jaetulla kärkisijalla Sami Nikun kanssa) ja hyökkäyksessä pistepörssivoittajan vireen löytänyt taikurimainen Liigan paras hyökkääjä.
Lisätään vielä, että Tappara myös liigan paras erikoistilannejoukkue tällä hetkellä (yv%+av%), Tappara on tehnyt eniten ja päästänyt vähiten. Lisäksi yleisökeskiarvo paras.
Jatkakaa
Moni meikäläinenkin rutisee siitä, että voitetaan väärin kun kaikenmaailman äxgeet ym kertoo siitä, että ansaittaisiin tappio. Yksittäisen pelin voi voittaa heikoimmilla statseilla, mutta nyt on jo liian monta “väärää” voittoa, että voitaisiin tukeutua säkään. Tappara löytää joka ikisessä matsissa keinot voittaa. Ihan sama mitä tilastot näyttää, niin hyvin usein kaukalosta me poistutaan voittajana. Se ei enää ole sattumaa, eikä matemaattisesti tekoälyä hyödyntäen selitettävissä.
Tähän tilanteeseen ollaan päädytty kovalla työllä niin toimiston, kuin pelaajienkin ja valmennuksen yhteistyöllä.
Nautitaan erilaisesta, mutta edelleen voittavasta Tapparasta!
Pakko myöntää, että Kärpät pelistä tuli juuri semmoinen kuin osasin odottaa. Paitsi, että odotin Kärppien voittavan. On se kyllä kumma kun Tappara ei suostu häviämään.
En nähnyt Kärpät-Tappara peliä, mutta vilkaisin laukaisukarttaa.
Toisessa erässä, jossa peli jo voittomaalin osalta ratkesi, Tappara voitti laukaukset ja silmäarviolla myös odottaman. Kärpillä noin kolme laukausta B-pisteiden muodostaman sektorin sisäpuolelta ja Tapparalla noin tusina.
Eli ainakin tänään tulos tehtiin erässä, joka myös laukaisutilastollisesti oli vahva. Okei, kaksi muuta erää meni Kärpille, mutta on kyseenalaista sanoa, että olisi väärin voitettu.