Se oli 60 peliä ja jokaisessa vähintään yksi tehty maali! Yhteen maaliin jäätiin vain kolme kertaa. Aiemmasta poiketen tällä kaudella Tappara tuli väkisin tasoihin ilman veskaa vaikka kuinka monta kertaa, se on voittavan joukkueen merkki.
Tappara jäi lopulta alle 2.00PPG, mikä on itse asettamani kanuunakauden raja. Toki voiton jo ratkettua viimeiset kaksi meni neppailuksi.
Loppusijoitus on toki erinomainen ja se mitä pitääkin tavoitella, mutta KooKoo ja SaiPa hiuskarvan päässä kertoo realisoimattomasta potentiaalista.
9
Niin, tällä kaudella voitettiin ruotsalaiseen tyyliin ne pelit jotka piti voittaa. Kalenteriin oli selkeästi merkitty pelit jotka uhrataan. Tämän näki kentällä ensimmäisestä minuutista lähtien pelaajien motivaatiossa taistella kiekosta.
Jos ensi kaudella johdossa on Kojo niin ruoska heiluu vimmatusti pelistä toiseen, mutta lopullinen tulos ei ole välttämättä yhtään sen parempi. Sodassakaan ei tarvitse voittaa kaikkia taisteluita, vaan vain ne ratkaisevat.
Vaikea kyllä numeerisesti arvottaa Tapparan runkosarjaa: kannattajat verbaalisesti muotoilisin “todella tyytyväinen”.
Miksi näin?
-
No ensinnäkin, tämä ei ole maali. Tämä oli välitavoite. Tämän vuoksi, mikäli pelaamisen ydin saavutetaan välillä Maaliskuu - Toukokuu, niin silloin asiat ovat menneet juuri eikä melkein. Olen aikaisemminkin tilastoniiloilta kysynyt runkosarjarjan tärkeydestä, mutta toki piikkipaikalta on lähtökohtaisesti kiva lähteä kisaan mukaan.
-
Yllättävän rikkonainen kausi pelaajissa. Itseasiassa yllätyin, kuin vähän (5kpl) Tapparalla oli pelaajia pelimäärissä 57-60 (näistä 2 pelaajaa top-6 sisäisessä pistepörssissä) . Tähän siis voi laskea, että muuten terve mutta “flunssa, tms.” Isolta osalta on n. 10 peliä pois. Tämä ei tietenkään tarkoita, että kaikki olisi ns. suorittavassa ytimessä tai edes samaan aikaan pois, mutta muuttujia se aiheuttaa. KooKoolla vastaava luku oli 7, mutta heistä 5 oli kuuden parhaan pistemiehen joukossa. Saipan vastaava luku oli 8 (4 pelaajaa top-6)) ja Ilvekseen 7(3 pelaajaan top6)). Tapparalla vastaava luku oli 2. Tämän tarkoitus ei ole olla selitys, vaan enemmänkin ajatus siitä, miksi joskus saattaa hyvällä pelilläkin yksittäisessä ottelussa jäädä pisteitä saamatta osittain/ kokonaan. Vihulaisiin verrattuna yllättävän monella Tapparan pelaajalla pelimäärä alkoi nelosella. Repaleinen kausi siis meillä, vaikka se ei tuloksen valossa siltä tuntunut.
-
Pisteitäkin tärkeämpi oli se mitä tällä kaudella näin. Ei pelkästään yksilötasolla vaan pelin rakenteessa. Rakenne pysyi koko kauden lähes samana, ainoastaan kauden aikaisen pelievoluution tuomin muutoksin. Rakenne oli toisteinen ja selkeä - peliä oli myös usein miellyttävä seurata. Isossa kuvassa tuo pelitapa on kuitenkin sellainen, mihin kaikki nojaa.
-
Fyysinen ilme. Kolmen kauden otannalla voin sano, että ajat ovat muuttuneet. Viime kaudesta on vaikea sanoa mitään, mutta nyt kahden kauden otannalla tuo palstan termi “treenijumi” näkyy eri tavoin. Paska termi, mutta mennään nyt sillä. Koitan siis sanoa, että Riken aikaan Tapparassa tuo fyysisen kuorman jaksotus on tavallaan lyhyempi, mitä Tapolalla oli. Ainoa iso alho tuli Lokakuussa, mutta ei laiteta sitä pelkästään kuormituksen piikkiin - osatekijäksi kyllä. Lisäksi yksilöillä on saattanut olla selkeästi erilaisia lähestymistapoja, joka poikkeaa isosta linjasta (esim Haapala), jonka fyysinen preesens on mennyt aivan eri tahdossa ja ero syksyyn on valtava.
Millään ylläolevallahan ei tee enää mitään, koska se on historiaa. Ainoa mikä merkitsee on kulloinenkin peli ja sarja. Teoriassa siis kauden arvosana määräytyy vasta tuon jälkeen. Silti… eniten maaleja (enemmän kuin odottama) ja vähiten päästettyjä (vähemmän kuin odottama) ja eniten pisteitä. Piikkipaikka. Muut selittelee.
Runkosarjan voittaja on mestari >40% historiallisella todennäköisyydellä. Ulkomuistilukemani ei ole ihan tuore ja sen jälkeen on ainakin Tappara voittanut piikkipaikalta ja KalPa kolmannelta sijalta.
- 60o on kohtalainen otanta ja voittaja on todennäköisesti myös oikeasti paras. Toki loukkaantumiset yms. voivat keikuttaa venettä.
- Voittaja hyötyy playoff-puussa, jos alemmilta sijoilta nousee yllättäjä. Tästä en ole tilastoja nähnyt, mutta persmutulla mestarin reitille osuu usein “helppo” sarja. Myös finaaleissa on nähty yllättäjä, jonka lento sitten kuitenkin loppuu kauden päätöksessä hyvinkin selvästi.
Muutoin ostan perustelusi, mutta eihän runkosarjavoitosta millään voi ysiä antaa. Kyllähän peruskoulun kokeessakin saa ryssiä jo aika paljon, että putoaa arvosana ysiin.
Runkosarjan voittaminen ei ole koskaan eikä millekään joukkueelle helppoa saati itsestäänselvyys. Tämä käy hyvin ilmi esim. Kärppien(!!), IFK:n, Lukon ja Ilveksen suoriutumisesta resursseihin nähden. Lisäksi vain yksi joukkue voi voittaa runkosarjan. Tämän vuoksi 10- on mielestäni oikea arvosana. Jos haluaa todella kriittiseksi heittäytyä, niin 9½:n voisin vielä hyväksyä.
Mutta että 9…
Me ollaan käyty tämä keskustelu varmaan joka vuosi ja sinällään en ole dataa vastaan. ![]()
Tässä varmaa se pihvi. Rs- voittaja ei voita, koska pleijaripuu on helppo/ helpompi, kuin jonkun toisen, vaan siksi, että se on oikeasti hyvä joukkue. Toki, ei siitä iisimmästä kirjasta aina haittakaan ole. Siksi prosentit ovat tilastollisesti ns. kallellaan. Mutta koska myös muut sijat voi eri syistä olla hyviä joukkueita ja oikeaan aikaan oikeassa flowssa, niin kuten myös oma julkitulosi osoittaa (oli data päivitetty tai ei), niin
Tämä siis jättää itseasiassa suuremman todennäköisyyden niille kaikille muille. Ja juuri siksi pleijarit ovat niin hemmetin hienoa aikaa.
Toisaalta, voit olla luokkasi ylivoimaisesti paras peruskoulussa ja silti saada vain ysejä kokeista. Tappara siis oli selkeästi paras paikallaolija, mutta olihan tuossa runkosarjassa “kymmenen” peliä huonoja jopa luokattomia. Itse hyväksyisin tuolla verukkeella mitä vaan 9-10 välillä.
@CliffyByro Lisäksi tänä vuonna runkosarjan voitto oli “halpa”, koska ison budjetin seuroista HIFK ja Kärpät sekoilivat itsensä ulos kärkikahinoista. Ilves kompuroi syksyn ja kiri silti neljänneksi. Hyötyjät olivat tällä kertaa KooKoo ja SaiPa, jotka realisoivat potentiaalinsa ja iskivät mahdollisuuteen.
Historiaa jos katsotaan, Tappara keräsi 2023-24 kaudella enemmän pisteitä, vaikka pelillisesti kausi aiheutti katsojissa lähinnä hämmennystä. Tämä kausi näytti pelillisesti paljon paremmin organisoidulta, mutta tulos ei parantunut.
Homman voi myös tiivistää niin, että muutama ohipeli olisi pitänyt pystyä kääntämään voitoksi. Pelillillisesti hyviä pelejä Tappara harvoin hävisi.
Niin – toisaalta voi koettaa kikkailla matematiikalla esimerkiksi seuraavasti: ollakseen mestari runkosarjan voittajan pitää voittaa kolme ottelusarjaa. Vaihtoehtoisesti se voi hävitä häviämällä ensimmäisen, toisen tai kolmannen ottelusarjan. Toisin sanoen kaikkiaan eri skenaarioissa voitettavia ottelusarjoja on 6 kappaletta (mestarille 3, hopeamitalistille 2, välieräpudokkaalle 1). Jos leikkimielisesti ajatellaan, että kaikki nämä olisivat yhtä suuren voittotodennäköisyyden sarjoja, ja samalla ajatellaan, että runkosarjan voittajalla on tosiaan 40 %:n todennäköisyys voittaa koko roska, niin meidänhän tulee tarkastella sarjoja erikseen: kaikkia ei kohdata samaan aikaan. Nopeasti ja semiharhaisesti ynnäillen siis voittotodennäköisyys lasketaan seuraavasti: runkosarjan voittajan kokonaisvoittotodennäköisyys (40 % = 0,40) = voitto mistä tahansa sarjasta^6. Näin saadaan, että yksittäisen voiton todennäköisyys on kuudes juuri 0,40:stä, eli noin 0,86 ~ 86 %. Helppo homma siis.
Tämä on ihan hyvä pointti. Nimenomaan urheilussa tekeminen on kuitenkin aina suhteessa vastustajaan, ja vastustajan tekemisen tyyli ja laatu määrittää erittäin paljon omaa suoritusta. Näin on, vaikka jääkiekkoilijat tykkäävät haastatteluissa hokea, että “keskitytään pelaamaan vain omaa peliä”.
Tämän vuoksi en itse näe asiaa esittämälläsi tavalla, mutta ymmärrän toisenkinlaisen näkökulman.
Matematiikka ehkä paljastaa tuon yllättäjien tuoman edun. Jos kuvitellaan, että kaikissa pareissa ennakkosuosikki pitää, niin vastushan kovenee kevään edetessä.
Kuvitema:
- Puolivälierä 90% voiton todennäköisyys
- Välierä 70%
- Finaali 60%
Mestaruuden klassinen todennäköisyys olisi tällä kaavalla vain 37,8%, eli pienempi kuin historiallinen data antaa.
Niin, se “omaa peliä” tarkoittaakin suhteessa vastustajaan. Vaikka sulla kuinka olisi ns. vastapeluutus, niin sekin pitää ite touteuttaa ja pelata. Eikä mikään voitosta todellisuudessa pelaava myy sieluaan unohtamalla oman pelikirjan, vaikka sitä vastustajaa varten muokkaisikin - joka sinällään on ihan fiksua.
@Mape23 :llekin osittain:
runkosarjan arvioimisesta tekee hankalaa pelien eri rytmisyys sekä vastustajan askelmerkit kuntohuippuun. Kun kaksi eri herkkyystilassa kohtaavat toisensa, voi tulos ja jälki olla “paskaa”. Vai palstalla on legenda siitä, että muut joukkueet eivät notkahtele, niin se on vain legendaa. Mutta toistan: käytännössä jääkiekkoilija ei voi olla huippukunnossa 9kk 3kk:n treenaamisella. Täten jokainen joukkue “uhraa” runkosarjasta jotain, mutta kuinka paljon siinä oikeasti menee uhrilahjaksi riippuu siitä, millaisessa kuormassa olevia vastustajia se saa aikaan. Siksi nuo rs- pelien kaksinkamppailuerot ovat välillä niin järkyttäviä.
Toki, me nautimme ja näemme eri asioista. Olin monesti eri linjoilla siitä, oliko peli huonoa vai ei, mutta se ei tee mielipidettäni oikeaksi. Se on vain näkökulma. Siksi on tavallaan mahtavaa, kun vihdoin kaikkien prime tulee aina keväisin esille - jos tulee.
Tähän kohtaan voitaneen vetää oma arvio runkosarjasta. Kyllähän tämä liki täydellisyyttä hipoo kun lopulta ollaan sarjataulukossa piikkipaikalla 60 pelin jälkeen. On sitten katsojan silmässä onko arvosana 9,5 tai 10- tai täysi kymppi.
- Eniten maaleja, vähiten päästettyjä. Kertoo minulle koko kauden otannalla että peli on ollut kuosissa.
- Liigan 2 aivan kärkiketjua. Pistepörssin top2, sen lisäksi secondary scoring aivan huippua(Tanus 59p, Simontaival 53p, kolme pakkia yli 30p). Huikeita lukuja. Joukkueen kasaaminen ja roolitus osui nappiin. Heljanko/Metsola tandem toimi.
- Jos vertaa materiaaliin ja odotusarvoihin, Tappara teki sen mitä piti. KooKoo ja SaiPa repivät ihan maksimit ja ylikin joten jos niille sen täyden kympin suo. Olkoon Tappara sitten se 10- koska piste-ero olisi voinut olla isompikin ja PPG se noin 2 täyteen 10.
- Ylläoleva antaa myös optimismia siihen että pystytään vielä ruuvia kiristämään.
Todella vahva runkosarja ja ollaan sillä tavalla palattu normaaliin että oma tunne on taas se tuttu: Tapparan voittaminen neljästi playoffs sarjassa ei ole todellakaan helppoa. Se joka sen tekee on erittäin todennäköinen mestari.
22-24 hyödyttiin isosti runkosarjavoitosta. Joka kerta finaalissa oli vastassa pieni yllättäjä, joka ei enää venynyt parhaimpaansa. Lisäksi kaksi kertaa tuli vastaan KooKoo, joka oli käyttänyt parhaat paukkunsa edelliseen sarjaan.
En ysiä enempää runkosarjasta antaisi kun noin 10 peliä meni täysin ohi kurittomiin esityksiin. Kympin runkosarja olisi sellainen kuin 2017, jolloin ei ollut yhtään ohipeliä.
Nyt tulee puolivälierässä vastaan veikkaukseni mukaan HIFK, jota ennakoin kevään “mustaksi hevoseksi”
.
Kympin runkosarja olisi sellainen kuin 2017, jolloin ei ollut yhtään ohipeliä.
Tällä kaudella 35 voittoa, 16 tappiota.
16-17 kaudella 34 voittoa, 11 tappiota. Mm. kotitappio Sportille x2, Jukureille, Tepsille, KooKoolle (3-6). Oulussa jäätiin nollille, Mikkelissä yks tehty maali, SaiPaa vastaan 0-0 jne. Näin pikaisesti katsottuna. Noista peleistä vois vaikka etsiä otteluseurantaa tai jotain. Aika kullannee muistot, eiköhän tuolaki joukossa ns. ohipelejä oo. Tappara oli taas kerran paras paikallaolijoista, joten ysi on tosi nihkee arvosana vielä kun suhteuttaa kuinka mukana peluutettiin nuoria, kuinka moni teki henkilökohtaisia piste-ennätyksiä ja kuinka viihdyttävä pelityyli oli lähes koko kauden. 10- on mun antama arvosana.
Muistan 17 kauden hyvin. Tuo KooKoo 3-6 voi laskea ohipeliksi. Oulussa Eht vei Tapparalta pelaajat ja jäätiin nollille. Sen Oulun pelin kun ottaa pois, niin koko runkosarjan aikana ei ollut kahta tappiota peräkkäin ja kaikki tappiot (paitsi KK 3-6) lisäksi maalin pelejä. Pisteitä 129, ei paljon paremmin voi pelata.
Sota-Otto puhu kyllä ihan asiaa maikkarin playoffs-extrassa, pää täytyy pystyä pitämään kylmänä, sitä tullaan vastustajien toimesta varmasti koettelemaan. Vähän liian herkästi lähdetty provosoitumaan.
Onko Oton haastattelu jossain nähtävissä?