Mulla oli sellanen mielikuva, että viime kisojen tulot meni edellisvuoden tulokseen.
Joku voi vahvistaa jos tietää.
Olisi mielenkiintoista tietää paljonko yksi playoff sunnuntaipeli (Blind Channel la) kustantaa enemmän kuin la playoffpeli. Ja onko tuota huomioitu mitenkään Liigalle menevässä poffsiivussa.
Vai ottiko Liiga 80% ja Tapparalle 20% plus lisäkulut sunnuntaina pelatusta pelistä.
Liiga järjesti tuon pelin ja maksaa kustannukset. Tappara saa tuotosta sen mestaruuden tuoman prosenttiosuuden mukaan.
Chl:stä kannatti nimenomaan tippua alkulohkon jälkeen. Välierissä tippuminen olisi ollut selkeä miinus tulokseen. Näin on kerrottu, vain finaalipaikka kelpaa tai sitten putoaminen alkulohkossa. Toki merkitystä arvotaanko vastaan Suomi-joukkue, vai tehdäänkö kallis reissu Sveitsiin.
Ei. Liiga kerää 80% lipputuloista ja kotijoukkue maksaa kaikki järjestelyt. Loppusijoituksen mukaan saa sitten koko potista jotain. Playoff-välieristä eteenpäin tuottavat vain oheismyyntien kautta, lipputuloista ei jää käytännössä mitään käteen. Ja liigan jakama playoffpotti palaa jo lähes kokonaan mestaruusbonuksiin ja -juhlallisuuksiin. Tässä ei ole järkeä ja siksi Tappara muutaman muun ison seuran kanssa haluaisi tähän muutosta.
Viimeksi Aro puhui että kausi on voitollinen. Vaikea kuvitella että joku bloggaaja tietäisi Tapparan talousasiosta paremmin.
Tampan suhteen tämä toinenkin tilikausi voi olla tappiollinen, tähtäin on kauempana.
Onhan se synkkää, jos näinkin hyvällä urheilullisella tuoksella tehdään nollatulos tai “vähän voittoa” - tämä viitaten siis näihin huhupuheisiin, totuus käynee ilmi myöhemmin. Ei tapparalla varsinaisesti mitään hätää, mutta jos tällä menestyksellä ollaan nollassa, niin miltä tilanne näyttää viiden heikoimman joukkueen taseessa? Urheilubisnes ei liene mikään kultakaivos, mutta ollaanko terveellä pohjalla?
Riippuu ihan täysin siitä, miten kukakin määrittelee terveen pohjan. Urheilussa on pitkälti kyse mallista, jolla esimerkiksi Rauman Lukko toimii. Urheilun ei ole tarkoitus ollakaan kultakaivos ja mm. tämä Tapparan perustama kiinteistöalan yritys on tarkoitettu samaan eli urheilun rinnalla tulot urheiluun syntyisivät ylipäätään suuremmin kuin nykyään muualta.
Yhtälö ei tietysti ole helppo, mutta Tappara on halunnut asettaa joukkueen standardin korkealle. Mestaruuskykyisen joukkueen kokoaminen on kallista puuhaa. Pitkällä aikavälillä hyvät joukkueet tienaavat kuitenkin organisaatiolle enemmän kuin huonot.
Ei nämä talousasiat mitenkään suoraan sarjataulukon mukaan tietenkään mene. Jos Tappara kasaisi halvemman joukkueen, pienemmät tulot riittäisi. Tapparan tarkoituksena on voittaa mestaruus ja tehdä se taloudellisesti kannattavasti. Se toteutuu tänäkin vuonna, joten en näe tilanteessa mitään synkkää. Jos mestaruuden mukana tulisi ruma tappio, olisi asioita mennyt pieleen. Nythän on juuri oikea tasapaino.
Eikä Tapparalla ole mitään hätää vaikka kerran kymmenessä vuodessa kävisi vahinko ja välieräpaikka jäisi saamatta. Voisi tulla isommin miinusta, mutta Tamhockeyn talous kestää sen kyllä. Ehdottomasti parempi satsata kunnolla ja luottaa että oma tekeminen tuo samalla myös menestystä. Ja menestys tuottaa sen verran että talouspuolikin näyttää plussaa.
Omasta mielestä nimenomaan ei ole oikea tasapaino, jos vain mestaruus takaa noin nollatuloksen.
Jo runkosarjan pitäisi tuo taata ja sitten pudotuspelit plussaa.
Missä on sanottu että vain mestaruus tuo nollatuloksen?
Toistetaan nyt taas nämä samat: häviämällä finaalit ja pelaamalla pitkät ottelusarjat Tappara tekisi useampi satatonnisen verran paremman tuloksen. Toisin sanoen olemalla urheilullisesti hieman huonompi se pärjäisi taloudellisesti paremmin yksittäisellä kaudella. Tappara ei ole nyt kolmena keväänä pelannut yhtäkään seiskapeliä ja laittanut sarjat lähes aina viidessä poikki. Enemmän playoff-pelejä toisi enemmän rahaa. Nyt playoffit eivät tuota enää runkosarjan päälle juuri mitään, kun Tappara on “liian” hyvä.
Eli homma menee juuri niin kuten sanot, runkosarjassa syntyy tulos ja playoffeissa sitten korkeintaan jotain pientä päälle kun on tullut mestaruus. Jos ei tule mestaruutta, tulos voisi hyvinkin olla parempi.
Ja muistetaan nyt vielä että nykyään kaiken järjen mukaan puhutaan konsernituloksesta, jossa on mukana Tampa. Esim. viime kaudella kiekkotoiminta teki 600t voittoa, mutta Tampan käynnistäminen vei tuloksen alas. Ja se taas ei tietysti liittynyt mitenkään urheilupuoleen tai sen satsauksin.
Eikös Tappara ole ainakin aikaisemmin suunnitellut budjetin puolivälieriin asti?
Näin muistelen ainakin. Voi olla muuttunutkin.
No on se sitten vaikka finaalipaikka.
Mielestäni noin ei voi rakentaa taloutta kestävästi. Talouden pitää kestää myös urheilullisesti heikompi kausi ilman suuria tappioita.
Jos näillä yleisömäärillä et pääse nollatulokseen jo runkosarjassa, niin jossain on mätää. Varsinkin viime kaudella oli loistavasti yleisöä peleissä.
Voidaan myös olettaa, että ei yleisömäärät ainakaan nouse jatkossa. Areenan alkuhuuma alkaa olla jo takana.
65 620 € / 4000 kpl * 611 207 kpl = 10 026 850,84 €
Huutokaupattujen osakkeiden arvotuksella mitattuna Tappara on siis n. 1,02 kertaa Ilveksen arvoinen.
Selkeästi ollaan eri linjoilla eikä siinä mitään. Mielestäni Tamhockeyn talousluvut osoittavat selkeästi, että tällä nykyisellä tavalla rakennetaan taloutta kestävästi. Urheilupuoli tuottaa jatkuvasti voittoa.
Kannattavasti kasvavat firmat pärjäävät. Liiketoiminta on jatkuvaa riskienhallintaa ja siinä Tappara on osoittanut olevansa erittäin hyvä. Hyvin sujuneen runkosarjan jälkeen kärkisijoilta puolivälierissä tippumisen todennäköisyys on sen verran pieni, että säästötoimille ei nähty tarvetta. Tamhockey varmasti sopeuttaa toimintaansa, jos kausi lähtee ns. heti alusta menemään pieleen.
Siinä mielessä ollaan joo, että tälläisen kauden olisi suotavaa tuoda taloon rahaa kuusinumeroinen summa ja mielellään lähempänä seitsemää numeroa.
Onko sitten sijoitettu johonkin - ei väliä - kunhan tulee.
Kyllähän tässä organisaatio myös haluaa kasvaa.
Joo näin se on, että tältä kaudelta pitäisi kaiken järjen mukaan tehdä loistotulos kiekkopuolelta, jos nyt unohdetaan Tampa. Kaikki meni putkeen ja yleisöä kävi ennätysmäärä.
Muutenkin puolivälierät ovat iso rahasampo joukkueille, kun kaikki tulot tulevat kotiin. Ne lienee budjetoitu mukaan. Niitä Tappara on pelannut 8 viimeisen kolmen kauden aikana. Se taitaa olla kolmanneksi eniten koko liigassa, vain Ilves ja Ifk on pelannut enemmän, eli kyllä sieltä rahaa on saatu, vaikka yleisömäärät voisivat olla paremmat.
Sunnuntaifinaalin kustannukset voivat tulla seurallekin, en tiedä onko tuota joku Tapparasta kommentoinut.
Käytössä on malli, missä 80 prosenttia välierien ja finaalien lipputuloista menee Liigalle. Tällä katetaan muun muassa ammattituomarijärjestelmästä syntyviä kuluja. Tämän lisäksi joukkueille maksetaan palkintorahoja.
– Tuo malli tarkoittaa sitä, että meillä tulonmuodostus tulee nyt aika pitkälti oheismyyntien kautta. Meidän tapauksessamme tuo tarkoittaa fanimyyntiä ja pientä ravintolaprovisiota, mitä saamme, kun meillä ei ole omia ravintoloita areenassa. Loput tulevat sitten aitiomyynneistä. Jos miettii vaikka täyteen myytävää ottelua, niin sillä lippuosuudella, mikä meille jää, katetaan lähestulkoon ottelun järjestämisestä syntyvät kulut. Ei sillä vielä palkkoja makseta, Tappara-pomo Aro käy läpi.
Jäi mainitsematta, että terveellä pohjalla viittasin laajemmin urheiluliiketoimintaan ja Liigaan. Mukavaa, että taustayhtiöt tai sijoittajat kuittaavat monilla tappioita kaudesta toiseen. Asiasta mitään tietämättä varmaan jossain vaiheessa innostus kaataa rahaa seuralle loppuu erityisesti pienemmillä paikkakunnilla.
Eivät suoraan, mutta korreloivat voimakkaasti. Esimerkiksi kuluneella kaudella pleijareista jäivät ulos joukkueet, jotka ovat kaikki alle mediaanin seurojen liikevaihdon vertailussa. Ainoastaan Sport ja Jukurit pärjäsivät urheilullisella puolella paremmin suhteessa talouspuolen odotuksiin. Sarjasijoitusten ja liikevaihdon välillä on korrelaatio ja tyypillisesti hyvä urheilumenestys ei konkretisoidu matalan liikevaihdon joukkueissa.
En tunne urheilutaloutta, mutta peilaten liiketoiminnan yleisiin lainalaisuuksiin ja aiempien kausien tilastoihin, olisi mielestäni ihan perusteltua tehdä selvästi voitollinen tulos urheilullisella maksimituloksella, vaikka se olisikin taloudellisesti enemmän “taakka”. Näin on kuitenkin ollut aiemminkin. Tietenkin jos on tehty päätös, että budjetoidaan kausi nollatulokseen lähtökohtaisesti urheilullisen menestyksen saavuttamiseksi, niin eri asia. Vaikuttaa siltä, että tulosta painaa inflaatio ja kasvaneet kustannukset, erilaiset indeksikorotukset ja ylipäätään se, että tehdään asioita “suurella volyymilla”. Tästä viestinee CHL-pelien vienti Hakametsään.
Liikevaihdon ja menestyksen välillä on korrelaatio, mutta tuloksen suhteen riippuvuus on epäselvempi edellä kertomistani syistä.
Otetaan vaikka yksinkertaistettu ja kuvitteellinen esimerkki. Tappara on budjetoinut ennen kautta 500t voitollisen tuloksen. Nopeasti syksyllä huomataan, että kiinteät kulut ovat nousseet selkeästi kautta linjan eivätkä ainakaan laske kauden aikana. Laskut täytyy joka tapauksessa maksaa. Lippujen hinnat ja yhteistyösopimukset on lukittu, joten hintoja ei voi nostaa. Väkeä käy hyvin, mutta näyttää nousseiden kulujen takia selvältä, ettei budjetoituun tulokseen päästä. Täytyy tehdä päätöksiä.
Tingitäänkö urheilullisesta tavoitteesta ja säästetään esim. kesken kauden tehtävissä palkkakuluissa, jotta alkuperäinen voittotavoite täyttyy vai hyväksytäänkö pienempi esim 100t voitto ja käytetään pelaajabudjetti suunnitellusti, jotta mestaruusmahdollisuus pysyy vahvana?
Jos/kun tulee mestaruus ja pieni voitto, onko taloudessa otettu oikeasti muka isoja riskejä? Tilannetta kuitenkin koko ajan kauden tarkkaillaan ja suunnitelmat muuttuu.
Minäpä kysyn teiltä:
A. Tappara jää kvarttaan tai välieriin
Tai
B. Tappara voittaa finaalin
- Miksi Tappara tekee paremman tulosta tavalla A?
- Miksi Tappara tekee paremman tulosta tavalla B?
Minun vastaus on B. Mutta miksi?
Ensinnäkin vastaukseksi riittäisi “20 mestaruutta”, mutta myös se voitto tulee, että voittaja saa enemmän kannattajia.