Joo, mutta silti et pääse irti tuosta perussäännöstä. Eikä tämä edes ole mielipidekysymys. Voittava jääkiekko on paras markkinointikeino ja yleisön tuoja.
Ei silti kannata aliarvioida pelin viihdyttävyysarvoa. Ennen viimeisintä lock outia NHL:ssa peli oli estopeliä ja maalimäärät laski. NHL teki päätöksen mailahäirinninnän karsimisesta, pienensi veskojen kamoja ja suurensi hyökkäysaluetta. Eli teki hyökkäyspelistä helpompaa. Nyt NHL on suositumpaa kuin koskaan.
2 tykkäystä
Juu en, mutta jos ihmisen suosikkijoukkue häviää jatkuvasti, niin se ei viihdytä enää sitä ihmistä.
Viihdyttävyydellä oma jonkunlainen arvonsa kyllä. Myös sillä ulkourheilullisella viihdyttämisellä mitä Arenassa tapahtuu.
1 tykkäys
Viihdyttääkkö keväällä vai viihdyttääkkö syksyllä? Siinä vasta pulma. Molempina viihdyttäminen olisi tietysti mukavaa, mutta entä jos se on tekemätön paikka urheilullisen puolen näkökulmasta? En tunne tarpeeksi hyvin ihmisen anatomiaa tällaisesta näkökulmasta.
Noista kahdesta otan kuitenkin 100/100 kevään. Kyllä vahva luotto on itsellä siihen, että urheilupuolella tiedetään, miten kauteen valmistaudutaan ja miten sen aikana reenataan eri vaiheissa, jos/kun tähtäin kirkkaimmassa. Tuosta on ihan kohtalaisen kivaa todistettakin tarjolla viime vuosien ajalta. Raskaan treenamisen näkyminen tiedostetaan myös varmasti peliotteissa.
Itse koen, että Tapparan yleisömääriin vaikuttaa pitkälti myös menestysputki. Osa faneistakin säästelee kevääseen. Varsinkin varmasti nyt kun kaikki kallistuu. Tuo taas on sitten talouden puolen ihmisten asia hoitaa, että tulot kattavat kulut ja mieluusti tietysti ylikin. Inhottava tuotantotaloudellinen ongelma siis, kun syksyllä peli sakkaa/pelit ovat ns. vielä panoksettomia ja jäädään yleisötavoitteesta → pleijareissa lippujen hinnat pitää olla korkeammat, jotta budjeteissa pysytään. Sitten kun puolivälieriäkin pidetään, niin itsestäänselvyytenä, niin onhan tuo monimutkainen tilanne ihan joka kantilta.
Lippu.fi katsomokarttaa tulkiten voisi 6000 mennä tänään rikki. Millainen on vanhempien tulkkien valistunut arvaus?
1 tykkäys
Viime syksynä Tappara pelasi iloista päästä päähän lätkää, jossa maaleja ja tilanteita tuli molempiin päihin liukuhihnalta. Seurauksena hävittiin pelejä ja menetettiin johtoasemia, mutta peli oli viihdyttävää. Johtiko tämä yleisöryntäykseen? Ei johtanut.
@Kilo nosti esiin kauden 2019-2020, jolloin aloitettiin runkosarja yhdeksällä peräkkäisellä voitolla ja kirvesrintoja oli varmaan viisi pistepörssin top 10:ssä. Johtiko tämä yleisöryntäykseen? Ei johtanut.
Yleisömäärään ei siten näytä ainakaan olennaisesti vaikuttavan otteluiden lopputulos eikä pelin viihdyttävyys. Tai vaikutus voi ehkä olla muutama sata katsojaa.
Tappara on myös vuosien varrella kokeillut kaikenmaailman paketteja. Neljä kotipeliä on paketoitu samaan ja kotipeli + ruoka on paketoitu samaan jne. Ilmeisesti näilläkään ei olla saatu suurta vaikutusta aikaan.
Tämä on monimutkainen kokonaisuus. Suurin “ongelma” tässä ehkä on se, että on menestymään tottunut yleisö ja kannattajakunta, joten on hankala luoda mitään kiekkohypeä. Nytkin tuolla jäällä luistelee sellaisia kavereita, joita ei normaalitilanteessa Tapparassa nähtäisi, mutta edes tämä ei ole tuonut mitään ryntäystä peleihin.
13 tykkäystä
Tämä viihdyttävyys ei välttämättä tuo enempää katsojia. Varsinkin kun se on satunnaista. Chl pelit olleet vauhdikkaita ja melko poikkeavia liigakiekkoon verrattuna. Mutta ei niissäkään mitään yleisöryntäyksiä ole ollut. Itse tykkään katella Tapparan pelejä. Ne tuo vaihtelua arkeen vaikka eivät aina mitään huikeita näytöksiä ole.
Olisiko sellanen eurosarja mielenkiintoinen. Jos siellä pelaisi eri maiden huippuseurat pitkää kauden kestävää sarjaa. Ehkä hankala toteuttaa.
Ei kuitenkaan kannata odottaa huikeita yleisömääriä kotoisessa liigassa. Toki jotkut pelit vtävät väkeä mutta samat tuhatluvut katsomoon saapuu myös tulevaisuudessa
Tämä tulkinta on väärä. Menestyminen ja voittaminen vaikuttaa aina yleisömäärään positiivisesti. Aina.
Tapparahan on varsin suosittu vierasjoukkue myös ollut. Menestymisen takia.
Tarkoitin lähinnä yksittäisen pelin lopputulosta. Ilman muuta joku 10 pelin tappioputki alkaa jo vaikuttaa negatiivisesti yleisömäärään ja voittoputkessa oleminen tuo katsojia vs. tappioputkessa oleminen. Mutta tuhansissa katsojissa mitattavaa ryntäystä ei edes tuo 9 voittoa putkeen tuonut.
Tapparan kannattajille on kuitenkin myyty ajatus, että painopiste on aina keväässä ja kausi on prosessi, jossa yksittäisen pelin voittamisella tai häviämisellä ei juuri ole merkitystä.
3 tykkäystä
Aa, okei. Nyt ymmärsin ja olen samaa mieltä.
1 tykkäys
Aiheeseen sen verran, että lasten lauantaina 6222 Jukureita vastaan paikallispelitappion jälkeisenä päivänä. Hyvä luku tähän väliin. Olisiko paikallispelin voitolla ollut 10 000? Luultavasti ei.
Haasteet kuitenkin jatkuvat, koska keskiviikkona on KooKoo ja heti perjantaina Ässät. Molemmat kotona. KooKoo ei täällä päin kai koskaan oikein ole vetänyt. Ässät sen sijaan paremmin. Pataljoona on järjestämässä tuohon peliin vierasmatkaa. Toivottavasti vetää. Ilvestä vastaan olivat runsaslukuisena liikkeellä.
17 tykkäystä
Naapurin palstalla joku ilkkui jotta olisiko ollu edes 6000k jos lasten liput ei olisi ollut lähes ilmaisia. Fun fact. Ne oli saman hintaiset kuin normaalisti 
40 tykkäystä
Joo. Onneks ne ikäryhmät jotka kasvomaalaukset ja hevisaurus sai liikkeelle tulivat pääosin ilman vanhempia paikalle😂
12 tykkäystä
Ilmoitan jo heti nyt, että en pääse matseihin paikalle, koska en ole Tampereella.
Mites se kausikortin lainaamissysteemi toimikaan?
Iltalehti on tehnyt tutkivaa journalismia ja verrannut kolmen kotiottelun yleisömääriä koronaa edeltäneisiin aikoihin.
Ihan kiva vertailu toki ja antaa hyvinkin mielenkiintoista dataa, mutta ainakaan Tapparan osalta tuskin vertailukelpoista. Syitä on esimerkiksi:
Tappara on ainut joukkue, jolla ei ollut tällä kaudella näissä vertailtavissa kolmessa kotiottelussa lainkaan viikonloppupeliä, mutta vuonna 2019 ja 2018 ollut molempina kaksi viikonloppupeliä.
Vuonna 2018 on ollut ensimmäinen ottelu paikallispeli ja kuinka ollakaan sen kauden avausotteluiden yleisökeskiarvo on kaikkein isoin.
Keskiarvojen mukaan 2018 on ollut ka 5127, jolloin kahden viikonloppupelin vaikutus keskiarvoon verrattuna 2022(4963) lukuun on ollut 164 henkeä. Vuonna 2019 paikallispeli aloitus ja kaksi viikonloppupeliä on tuonut jopa 5598 keskiarvon.
Mielestäni torstaisen HIFK-ottelun yleisömäärä 4420 oli kyllä selkeä pettymys, ei niinkään tiistaisen viirinnostopelin 6331, kun se oli kuitenkin vajaa 1000 henkeä enemmän, kuin Ilveksen avaus keskiviikkona.
Toisaalta mielenkiintoista tulevaisuudessa nähdä onko torstainen ja lauantainen HIFK tosiaan näin erilaiset lukemat. Viime kaudellahan Tappara pelasi HIFK-ottelun lauantaina 26.2 ja yleisömäärä oli 9610. Ilves pelasi samaa joukkuetta vastaan seuraavana päivänä sunnuntaina 27.2 ja yleisömäärä oli 7527 eli noin 2000 vähemmän. Onko siis suuri ihme jos torstaisen ottelun yleisömäärän ero on lauantain otteluun melkein 3000 silmäparia? Ei mielestäni saisi olla, mutta ei näitä lukuja katsellessa ihan kauheasti yllätä.
Summa summarum, mielenkiintoista vertailua Iltalehdeltä, mutta hiukan liian suppea otanta kotiotteluiden osalta ja varsinkin Tapparan osalta eivät vertailtavat luvut ole lainkaan vertailukelpoisia.
4 tykkäystä
Laiskana kysyn, miten vertaantuu Hakametsän Lasten Lauantai -peleihin? Muistelen että vähän ennen areenaan muuttoa tuli juurikin Jukureilta dunkkuun lasten matsissa
Tuo konseptihan on ollut aika hyvä ja väkeä vetävä, mutta siihenkin pitäisi saada “areenalisää”, koska kiinteät kustannukset.
Tässä oli 4376 katsojaa.
Täytyy myös mainita että tuossa Ilveksen kevään Hifki pelissä samana viikonloppuna oli ipan isännöimä paikallispeli perjantaina
Ihan totta, mutta se saattoi hyvinkin vaikuttaa myös Tapparan ottelun väkimäärään heti seuraavana päivänä. 
Kohta sinänsä käsitteli eri päivien vaikutuksia yleisöihin ja siltikin väittäisin lauantain olevan selkeästi parempi pelipäivä, kuin torstai tai sunnuntai. 
Perjantaille tilaisin yläkatsomoon ison anniskelualueen. Kiitos 