Jos tapaus olisi käynyt iltalomilla, hommassa ei olisi ollut mitään ihmeellistä. Palveluksessa ollessaan kuski tuhosi valtion omaisuutta ja kalustoa. Eihän sellainen käy päinsä.
Lisäksi varusmiehen saadessa tuomion ilman rangaistusta, voi skapparit pääesikunta myöten huokaista helpotuksesta, ettei kukaan puolustusvoimien henkilö ole tehnyt mitään väärää.
Ei tätä uutta käännettä kyllä oikein voi ymmärtää. Käräjäoikeus totesi, että voidakseen havaita takaviistosta tulevan junan, kuljettajan (tai jonkun) olisi pitänyt nousta autosta ulos. Miten tätä asiaa ei oltu huomioitu harjoituksen riskikartoituksessa? Suurin syyllinen onnettomuuteen löytyy puutteellisesta riskikartoituksesta ja siirtymisen toteutuksen suunnittelusta. Syyttäjä kuitenkin totesi jo alkuvaiheessa, että sen suhteen toiminnassa ei ole ollut huomautettavaa (rangaistusmielessä).
Uskoakseni jokainen tielläliikkuja pitää tasoristeystä jonkinlaisena riskinä, koska niissä tapahtuu onnettomuuksia tasaisin väliajoin. Raaseporin tapauksessa havainnointi oli poikkeuksellisen vaikeaa. Jos tätä asiaa ei osattu ottaa esille, niin kuskin suolaaminen Puolustusvoimien sijaan on kyllä suuri vääryys. Ja nyt vielä jatketaan kuskin osalta kaiken järjen vastaisesti.
Tämä on täysin ymmärrettävää. Syyttäjä ajaa käärmettä piippuun. Jos kuljettaja tuomitaan syylliseksi (kuljettaja on aina vastuussa ajoneuvosta), vaikka rangaistusta ei tulisikaan, säästyy valtio kiusalliselta tilanteelta.
Ei syyttäjät ole tyhmiä. He ovat älykkäitä ihmisiä. Kyllä he tietävät mitä tekevät.
Tää on kyllä ihan paskaa. Toi nuori ihminen on kärsinyt jo ihan tarpeeksi, ja tulee kärsimään lopun elämäänsä. Se tuomio ei tuo ketään takaisin. Annettaisiin jo olla.
On kyllä kummallista sitkeyttä syyttäjältä. Yo. jutussa hän sanoo, ettei kyse ole kuljettajan varusmiespalveluksesta, vaan sitä noudattiko tämä tieliikennelakia.
Onko joku perehtynyt juttuun enemmän – mietin, että onko olemassa epäilys, että kuljettajan tekemisessä olisi jonkinlaista huolimattomuutta?
Näköjään ei anneta olla. Toki sitten homma on siinä, jos tuota valituslupaa ei tule. KKO ottaa tuon käsittelyyn vaan, jos sillä on prejudikatiivista vaikutusta eli ennakkotapauksen leimaa. Tuossa nyt taistellaan omasta mielestäni vähän korkeammalla tasolla ja määritetään jatkoa, kun laki ei selvästi ole (syyttäjän näkökulmasta) riittävällä tavalla määritellyt varovaisuutta. Ikävä aihe, mutta vähän kohtuuttomalta kuulostaa, että kuljettajan olisi pitänyt lähettää joku ajoneuvosta tarkistamaan, ettei junaa ole tulossa ja vasta tuo olisi ollut riittävää varovaisuutta. Noh, oikeus ja inhimillisyys eivät ole sama asia.
En ole perehtynyt sen enempää tapaukseen kuin lukemalla tähän ketjuun linkitettyjä artikkeleita. Niiden perusteella vaikuttaisi siltä, että kaipa tuossa nyt teknisesti ottaen voisi olla käsillä jonkin asteinen tuottamus. Tähän arviointiin toki vaikuttavavat teon aikaiset olosuhteet, kuten mahdollinen kiire, junaradan liikenteen yleinen vilkkaus ja muut vastaavat seikat. En tiedä, onko asian käsittelyssä otettu huomioon lisäksi esimerkiksi upseerin käskyä lähteä ajamaan väsyneenä tai muuta vastaavaa.
Oma henkilökohtainen mielipiteeni on se, että apulaisvaltakunnansyyttäjä Rappe voisi mennä itseensä ja miettiä tekosiaan. Ymmärrän ehdottomasti hoviin valittamisen, mutta valitusluvan hakeminen KKO:sta on täysin naurettavaa ja hieman jopa epäinhimillistä.
Muistan tämän hyvin. Olin koirien kanssa vähän matkan päässä tapahtumapaikasta, ensin kuului muutama “tööt” ja sitten rytisi. Muistan hyvin myös koirien reaktion
Jos oma syyttävä sormeni johonkin suuntaan osoittaisi, niin se olisi tuon risteyksen turvallisuudesta vastuussa olevat. Risteys oli vaarallinen. En myöskään ymmärrä sitä, että junien on annettu ajaa sen kohdalla niin suurella nopeudella.
Asiassa onkin kyse siitä, olisiko auton kuljettajan pitänyt tehdä toimenpiteitä olemattoman näkyvyyden vuoksi vai ei. Kukaan ei liene väittänyt, että kuljettaja olisi nähnyt junan.
Vihdoin!
Kyseinen varusmies joutuu kestämään ilman oikeustaistelujakin ihan tarpeeksi, liikaakin. Kamala onnettomuus, mutta kukaan muu ei tuntunut kaipaavan kuskille rangaistusta kuin tämä apulaisvaltakunnansyyttäjä.
Kieltämättä itsekin olin huojentunut, kun luin uutisen. Asiasta sivuraiteelle, mutta samalla tätäkin sivuten, on valtakunnansyyttäjän toimiston logiikka aika hakusellaan, kun joitain ajojahdin kaltaisiksi tulkittavia uutisia on ja jossain toisessa viitekehyksessä kovat uhkaukset menevät läpi sormien.
Turma-auton kuskille aivan jäätävä kuorma kannettavana koko loppuelämän ajaksi, joten onneksi edes jotain helpotusta tuohonkin olotilaan.