Alkaa kohta olla meidän ekologinen jalanjälki jo niin pieni, että alkaa epäillä ollaanko me oltu olemassa lainkaan… 
Meidän suihkuhuoneen Oraksessa on vaan analoginen säästötoiminto. Vesimäärän säätimessä on eräässä kohdassa “pykälä”. Yleensä tuo suihkun voimakkuus jo riittää, eikä säädintä käännetä isommalle. Säästölinjalla siis ollaan. Mutta olishan se digitaalitekniikka kieltämättä reteetä. Kisa pystyyn siitä, kuka kävi suihkussa ekologisimmin. Hävinnyt tarjoo vaikka after shower snackit.
Nokian Communicator täytti hiljattain 25 vuotta. Yleltä löytyy hauska juttu Communicatorista viiden vuoden takaa, kun Communicator silloin täytti 20 vuotta:
Faksi oli silloin kova toiminnallisuus ja sähköposti oli älyttömän kova juttu
Mahdollisuus faksata langattomasti ilman johtoja toimiston ulkopuolelta oli jo sekin kuin tieteistarinasta.
Nokia markkinoi uutuuttaan nimenomaan valtavana harppauksena kohti langatonta toimistoa omassa taskussa. Jos kesken puhelua laitteen avasi pöydälle, kytkeytyi puhelu automaattisesti kaiutinkäytölle. Käyttäjä saattoi selailla ja katsella puhelimen näytöltä muita tietoja samalla, kun hän jatkoi puhumista.
Jo se, että puhelun aikana pystyi tekemään vaikkapa kalenterimerkinnän, oli vuoden 1996 CeBit-messujen kävijöistä aivan uskomatonta. Lehdistötiedotteessa vakuuteltiin, että vaikka laitteesta akku loppuisikin, niin puhelimessa olevat tiedostot eivät katoa minnekään.
Itse käytin noita, kunnes vaihdoin ekaan Googlen Nexukseen.
Uskomatonta miten robotiikka on ottanut harppauksia eteenpäin. Tietyllä tavalla vähän jopa pelottavaa, kun alkaa mielessään pohtia kaikennäköisiä skenaarioita (skynet 
)
Oon varmaan kohta viisi vuotta seurannut BDn tekemisiä. Pelkästään viimeisen vuoden aikana noiden liike on muuttunut potenssiin x luonnollisemmaksi. Johtuu varmaan siitä, että uudella omistajalla(Huawei) on äärettömän hyvin vakoillut käsien liikeradat.
Toimii paremmin kuin vuodesohva – 10 sekunnissa pöydästä sängyksi muuttuva suomalainen pöytäsänky ylsi Time-lehden keksintölistalle
HS on julkaissut aiemmin Tiede-lehdessä olleen artikkelin, jossa arvioidaan, mitä läpimurtoja voisi olla edessä vuonna 2022 (maksumuuri).
Tässä lyhyesti poimittuna:
Tavarankuljetus muuttuu autonomiseksi. Tällä tarkoitetaan lähettirobotteja ja autonomisia tavarajunia. Henkilöautoliikenne seuraa myöhemmin perässä. Robotit ovat jo testikäytössä eri puolilla maailmaa (myös Suomessa).
Nanorobottien osalta odotetaan läpimurtoa. Yhdysvalloissa on kehitetty niin pieniä robotteja, ettei ihmissilmä pysty niitä erottamaan. Toistaiseksi ne osaavat lähinnä tepastella mikroskoopin alla. Näiden robottien avulla on tarkoitus tulevaisuudessa esimerkiksi etsiä ja tuhota syöpäsoluja tai hävittää tuhohyönteisiä.
Orgaanisia akkuja on kehitteillä eri puolilla maailmaa. Massatuotantoon on kuitenkin vielä pitkä matka. “Suomalainen teknologiayhtiö Broadbit Batteries on kehittänyt sähköautoihin sopivaa suola-akkua jo kymmenen vuoden ajan. Kesällä yhtiö kertoi aloittavansa akkukomponenttien valmistuksen koetehtaassa.”
Melanoomaa (ihosyöpä) vastaan kehitetty mRNA -rokote on edennyt ihmiskokeisiin, kehittäjänä Biontech. Mrna:ta hyödynnetäänkin nyt lukuisten rokotteiden kehityksessä, mm. malariaa, syöpiä, vesikauhua, influenssaa, sirppisoluanemiaa, MS-tautia ja HIViä vastaan
Fuusioreaktori on kehitteillä Yhdysvaltalaisen MIT-yliopiston ja kasvuyritys CFS:n toimesta. Aiemmasta poiketen ne yrittävät nyt kehittää pienikokoista reaktoria. Tuloksia voidaan odottaa 2025, jos silloinkaan.
“VUOSI sitten fyysikoiden satavuotinen tutkimustyö tuotti viimeinkin tulosta, kun yhdysvaltalainen tutkimusryhmä onnistui kehittämään huoneenlämmössä suprajohtavan materiaalin… Suprajohtavissa sähköverkossa ja virtapiirissä energiaa on mahdollista siirtää ja säilyttää täysin häviöttömästi. Suprajohteiden avulla on kehitetty myös junia, jotka saavuttavat ennätyksellisen vauhdin leijumalla radan yläpuolella.”
Suomalainen MarshallAI markkinoi automaattista ja reaaliaikaista kasvojentunnistusta viranomaiskäyttöön. Sony on puolestaan jo tuonut markkinoille kameratekniikan, joka mahdollistaa huulilta lukemisen. Seuraavaksi kehitteillä on teknologia, joka tunnistaa kasvojen mikroilmeet. Näin tekoäly kykenee tunnistamaan ihmisen tunteet. Isoveljen valvonta voidaan siis viedä aivan uudelle tasolle.
Tunteet ovat vyöryneet vauhdilla muutoinkin tekoälyn kehitykseen. Ihmisen ja koneen välistä vuorovaikutusta parannetaan roboteilla, jotka sekä tunnistavat tunteita että vastaavat niihin. “Tiedostamattomien eleiden havainnointi voi auttaa lääkäriä kivun tuntemuksen arvioinnissa ja poliisia kuulustelutilanteissa.”
Solumaljassa kasvatetaan vaihtoehtoa eläinkokeille. Erilaiset solumöykyt matkivat matkivat esimerkiksi sydämen, aivojen, keuhkojen ja verenkiertoelimistön toimintaa. " TURKULAINEN kasvuyritys Brinter kehittää puolestaan biotulostimia, joilla tuotetaan ihoa, rustoa, sarveiskalvoja ja muita ihmisen kudoksia."
Mikrobit on jatkossa tarkoitus ottaa viljelijöiden avuksi: *VILJELIJÄT voivat nyt välttyä peltomaan kasvitaudeilta ilman torjunta-aineita, selviää Luonnonvarakeskuksen tutkijan Ansa Palojärven väitöstutkimuksesta. Ratkaisu on maaperän luonnollinen mikrobisto, joka torjuu taudinaiheuttajia, kasvattaa satoa ja parantaa maaperän hiilensidontakykyä… Viljelijät voivat seurata oman peltomaansa mikrobiaktiivisuutta ja viljelytoimien vaikutusta yksinkertaisilla laboratoriotesteillä. *
Jatkossa hellettä voidaan torjua viileillä pinnoilla. “Yhdysvaltalaiset tutkijat kertoivat tänä vuonna maailman valkoisimmasta maalista, joka heijastaa yli 98 prosenttia auringonvalosta takaisin avaruuteen. Kaupalliset maalit yltävät noin 80–90 prosentin heijastavuuteen, mikä ei vielä riitä pintojen jäähdytykseen.”
Taitaa olla vain mielikuvitus rajana, mihin kaikkeen laskentatehoa voidaan valjastaa.
Suomalaiset Yliopistot saavat hienon palkinnon Ruotsista. Melkoinen on innovaatiokin.
Tiedä sitä vaikka tulevaisuudessa pukeutuisin mäntyyn.
USB-C.
Hyvä että tähän touhuun saadaan järkeä.
Skynet is self-aware.
GOOGLE on irtisanonut vanhemman insinöörinsä Blake Lemoinen, joka väitti aiemmin yhtiön tekoälybotin Lamdan (Language Model for Dialogue Applications) tulleen tietoiseksi omasta olemassaolostaan ja tunteistaan. Asiasta uutisoivat muun muassa Britannian yleisradioyhtiö BBC ja uutistoimisto Reuters.
Ei ainakaan vielä maksumuuria.
Kun tuo @a1r6 nosti tällaisen ketjun esiin, jota en ole huomannutkaan. Millaisen viisivuotistilinpäätöksen tekisit nyt? Ei haaste. Puhdas kysymys.
Mielenkiintoinen nosto. Nyt kun tuota avausviestin listaa tarkastelee, niin osa “ennustuksista” näyttää osuvan, mutta osa menee pahasti metsään
10 vuoden ennusteet (2017):
Siivoaminen automatisoituu: Nyt viisi vuotta myöhemmin robotti-imurien kehitys näyttää käytännössä pysähtyneen. Hinnat ovat kyllä tulleet alas eli muutamalla satasella saa jo ihan kelpo robon. Lisäksi löytyy ikkunanpesuroboa yms. Robottiruohonleikkureita näkee enemmän kuin 5v sitten. Niin kauan kuin ihmistyövoima on halpaa, niin onko kiinnostusta laittaa tähän paukkuja…
3D-printterit tulevat joka kotiin: Tämä vaikuttaa jäävän perusteettomaksi hypeksi. 3D-printtiruokaa myyviä ravintoloita kyllä on jokunen, mutta niin oli jo 5 vuotta sitten.
Esineiden internet saapuu: Tämä vaikuttaa olevan toteutumassa, mutta ei kuitenkaan 10 vuodessa. Erilaiset älyvaatteet ja -pukimet ovat erittäin suosittuja, samoin älykotilaitteet. Älylaseja on lupailtu jo vuosia. Kukaan ei kuitenkaan ole vielä onnistunut luomaan ylivertaista tuotetta, joka voisi uhata älypuhelimia.
Itseohjautuvat autot yleistyvät: Tesla on lukuisista lupauksista huolimatta lykännyt Autopilotin (täysin autonominen ajo) julkaisua yhä uudelleen ja uudelleen. Näyttääkin siltä, että käytännössä tätä on hyvin vaikeaa toteuttaa. Autonominen ajo ei toimi edes ideaaliolosuhteissa, joten vielä pidempi matka on toimimiseen Pohjolan muuttuvissa sääolosuhteissa. Joitain pienemmillä roboilla operoivia kuriirifirmoja on kuitenkin tullut markkinoille. Alan uskoa autonomiseen autolla ajoon sitten, kun ensimmäinen kaupallinen toimija tuo sen markkinalle.
Robotisaatio, automaatio ja digitalisaatio etenee ja tuo seuraavan tuottavuus-/hyvinvointiloikan: Tässä suhteessa viidessä vuodessa on tapahtunut paljon. Esimerkiksi omalla alallani mekaaninen suorittava työ on kadonnut viidessä vuodessa lähes täysin. Mitään suurta yhtäkkistä läpimurtoa ei tosin ole saavutettu.
Autojen lukumäärä kääntyy laskuun: Tässä suhteessa ei ole vielä tapahtunut ainakaan kovin merkittävää muutosta. On kuitenkin käynyt niin, että julkisen liikenteen “syöttöliikenne” näyttääkin toteutuvan sähköpotkulautojen ym. kautta eikä itseohjautuvilla pikkubusseilla kuten luultiin. Ihmiset alkavat myös tottua liikkumisen ostamiseen palveluna.
20-30 vuotta (2017):
Syöpä kukistetaan. Jää nähtäväksi.
Aurinkopaneeleista tulee täysin ylivertainen energiamuoto: Tämä näyttää olevan toteutumassa etuajassa. EU:ssa suunnitellaan jo, että uusiin taloihin tulisi määräyksenä aurinkopaneelikatot. Tällä hetkellä kuitenkin tuulivoima on kaikkein kustannustehokkainta tuottaa.
Sähköautot syrjäyttävät bensa- ja diesel-koneet: Tämä on tapahtumassa arvioidussa aikataulussa. EU kielsi juuri polttomoottoreiden valmistuksen ja myynnin 2035 mennessä.
Työpäivät lyhenevät: Saas nähdä. Tuottavuusloikkaa tämä edellyttää.
Yhteiskäyttöasunnot: AirBnB on saavuttanut suuren suosion, mutta esimerkiksi yhteiskäyttöautot ovat kokeneet myös vastatuulta.
Kiitos. Voisin länkyttää jotain marginaalisia mielipiteitäni, mutta se ei ollut tarkoitus.
Hauskaa nähdä mitä viisi vuotta on meille tarjonnut - tai jättänyt tarjoamatta. 
Ne jotka politiikan puolelle pääsee, niin siellä aiheesta lisää:
USB-C
Periaatteessa hyvä päätös. Sitä kulmaa kuitenkin tässä mietin, että entä sitten kun tulee usb-c:tä kehittyneempi ja parempi teknologia. Blokkaako tämä päätös kilpailua ja estääkö se innovointia.
Käsittääkseni tuossa direktiivissä on sisäänrakennettuna teknologian päivitys kun sellainen kehitetään. Hassua myös, että innovoinnista puhuu apple, jonka lightning lienee kaikilla tavoilla vanhentunutta tekkiä
Kannettavissa laitteissa Lightning on mielestäni parempi liitin kuin USB-C. Se on jämäkämpi, pienempi ja mekaanisesti kestävämpi. USB-C:ssä on vieläpä älyttömästi se helpommin hajoava osa puhelimen (=kalliimmassa) päässä. Läppäreissä ja varauksella tableteissa USB-C on sitten toki monikäyttöisempi. Tähän kai Applen sekakäyttökin perustuu.