Onhan tämäkin Elon Muskin Neuralink -projekti yksi ääripää - toki jos tämä mahdollistaa kuuroille kuulon, sokeille näon ja halvaantuneille liikkumiskyvyn, niin onhan tuossa myös hyviä puolia…
Silti aika diippiä kamaa mitä videolla mm. apinat tekevät…
Generalized I/O platform for the brain. Kohta meillä on varmaan rajapinta, jonka kautta aivoihin voi työntää käskyjä. Liekköhän tuossa 5G mukana niinkuin korona-rokotteissa.
Olla pilvessä saa täysin uuden merkityksen, kun Neuralinkin kautta ollaan yhteydessä Muskin maailman valloittaneeseen Twitter -metaversumiin ja sen pilvipalveluihin (Google,Apple, Meta yms kaatui jo…).
Pitääkö olla palomuurit kunnossa aivohakkereita vastaan ja kuinka määritellään virustorjunta jatkossa?
Saattaisi toki ilmaispalvelujen kohdennetut popup -mainokset rasittaa astetta enemmän, kun yöllä uni katkeaa ruokalähettipalvelun “Haluaisitko mehevän burgerin” -mainokseen (odota 10s…).
Kyllä aiheesta saa melko villejä visioita…
Ps.
Toki edelleen jos lääkinnälliset arvot edellä mennään, niin onhan tuossa potentiaalia - mikäli videon sisältö pitää osittainkin kutinsa.
Pienenä kevennyksenä moderaattorien kannalta huonompi homma on, kun apinat näytti tykkävään -smoothieistaan.
Tässä uudempaa pätkää Boston Dynamicsin Atlaksesta. Robotti juoksee, hyppää, tarttuu ja heittää tavaroita. Kauanko menee, että näitä myydään kotitalouksiin?
(Siihen on ehkä kuitenkin vähän matkaa)
Kyllähän tuosta mieleen tulee kaikki klassikot, Terminatorit, iRobot yms.
3 tykkäystä
ProTappara
(Tamminiemessä, mutta ei jakamassa pesää.)
67
Kiinnostava artikkeli ja tutkimus siitä, että kehitys kehittyy, mutta hitaammin kuin aiemmin ja läpimurtoinnovaatioita, ns. ”heureka”-hetkiä nähdään nykyisin vähemmän kuin viime vuosisadalla.
Syiksi tarjotaan mm. sitä, että tutkimusrahoitus tavoittelee entistä enemmän tuottoa läpimurtojen sijaan ja tieteen tekemisen ”järjestäytymistä”: tarvittaisiin enemmän luovuutta ja ”kaaosta”.
Suomalainen akkuinnovaatio on voittanut innovaatiokilpailussa (pohjoismainen sarja):
Natriummetalliakkua kehittävä Broadbit Batteries on voittanut pohjoismaisen Basf Innovation Hub Nordic -innovaatiokilpailun. Voittajaidea hyödyntää natriumiin pohjautuvaa kemiallista reaktiota täysin uudenlaisten akkujen aikaansaamiseksi.
Otaniemessä toimiva Broadbit Batteries voitti ensin Suomen paikallisen kilpailun ja lopulta se valittiin myös koko pohjoismaisen kilpailun voittajaksi.
Muiltakin suoritusarvoiltaan natriummetalliakku on lähellä litiumioniakkua, T&T esitteli kesällä 2021 pitkässä jutussa. Natriumakku ei kuitenkaan tarvitse litiumin, koboltin ja nikkelin kaltaisia kalliita aineita, joiden saatavuudesta voi tulla pula.
Saa nähdä kuinka nopeiksi kvanttitietokoneet vielä muodostuvat - varsinkin jos esim. huoneenlämmössä suprajohtavia materiaaleja saadaan kehitettyä, kuten @rizka postaamassa yllä olevassa uutisessa Etelä-Koreasta luki (toivottavasti em. tutkimus osoittautuu todeksi, sillä ainesosat ovat helposti saatavilla ja valmistusprosessi on täysin mahdollista skaalata ilmeisesti).
Nyt liikutaan jo melkoisissa luvuissa tavallisia supertietokoneita vastaan tietyissä laskuoperaatioissa…
(Aukesi on incognito -moodissa)
Googlen Sycamore -kvanttitietokone vs maailman nopein supertietokone Frontier:
Neljä vuotta sitten 53-kubittinen Sycamore oli vain sekunnin edellä tämän hetken nopeinta supertietokonetta, Frontieriä.
Nyt tutkijat ovat lisänneet Sycamoren kubittimäärää 17:llä kubitilla.
17 kubitin lisäys tarkoittaa uuden prosessorin olevan 241 miljoonaa kertaa tehokkaampi kuin edellinen versio, kertoo The Telegraph.
Kvanttitietokoneen laskentakapasiteetin eksponentiaalisesta kasvusta johtuen Frontierin ennustetaan vaativan 47,2 vuotta saman suuruisen laskennan suorittamiseen.
Vertailukohteena Fronteriltä menisi vain 6,8 sekuntia ratkaista kvanttitietokoneen laskut, joka oli vuonna 2019 vain 53-kubittinen.