Suoraa sanoen väität siis Karhusen olevan tasainen Tapparassa koko kauden? Muistaakseni alkukausi meni täysin penkin alle Tapparassa? Omasta mielestä Karhunen oli juurikin todella varma, kun pelattiin 2013-2014 pleijareita. Seuraavalla kaudella runkosarja meni Karhuselta todella hyvin.
Tässä pitää ottaa huomioon kumminki se, että Karhusella oli Kärpissä kovemmat vastustajat maalivahtirintamalla. Rynnäs ja Tarkki ja Kahunen voitti kummatkin ja edelleen tuskin Tappara olisi Karhusta halunnut ellei olisi pelannut loistavasti Kärpissä vai?
Toki tässä voidaan vaan Tapparaa ylistää ja Kärppiä alistaa, kun Karhunen lähti Tapparasta KHL:llään, mutta muistutan vielä, että Karhusella oli aikasemminki mahdollisuus jo lähteä Venäjälle. Se, että Karhunen valitsi vielä vuoden olla Suomessa ja Tapparassa ei minusta muuta asiaa miksikään. Väitän, jos olisi jäänyt Kärppiin vielä kaudeksi olisi samanlailla lähtenyt Venäjälle.
Ei se Karhunen huono ollu ennen Tapparan kautta joten “aika valmis” maalivahti oli ja varmasti myös Tapparassa kehittyi. Se että onko joku maalivahdin toimintaan liittyvä muutos “kehityssuunta ylös” vai “normaalia harjoittelun tuomaa paremmalta tuntuva tapa” niin siitä en lähde vääntämään… kun ei osaaminen riitä. Kait se on molarillakin miljoona juttua, ihan luistimen käytöstä sinne kenttäpelaajiin asti niita juttuja.
Meirään molariekspertit @Messi & co vois kyllä osata kommentoida ihan asiaakin aiheeseen.
Kyllä minäkin näen, että Karhu tuli Tapparaan valmiina täsmähankintana nimenomaan kevättä ajatellen. Mies oli ratkaisupeleissä ja -hetkillä juuri mitä pitikin sekä sitä jota mv-pelistä pienen hitusen verran kolmena edellisenä keväänä puuttui. Ja tosiaan huhut KHL-diilistä olivat vahvoja jo Kärppä-nutussa.
Ville Nieminen. Mitä tähän nyt sanoisi. Mihin kuuluu?
Tapparaan tullessaan alla todella rikkonainen ja kehno kausi KHL:ssä ja Allsvenskanissa. Tapparassa pääsi pelaamaan Barkovin [ja Haapalan] vierelle. Ja niin se peli kulki taas. Tuloksena uran parhaat liigapisteet, vaikka ikää oli tuolloin ymmärtääkseni 35. Nemo oli muistaakseni myös löytänyt uuden tavan (vai kipinän) harjoitella – mahtoiko sekin näkyä.
Seuraavaksi kaudeksi Barkov siirtyi NHL:ään ja Nemon ikä alkoi toden teolla näkyä. Seuraava kausi oli vain varjo edellisestä, eikä jatkoa tunnetusti Tapparassa enää siunaantunut ja hän siirtyi Lukkoon. Sielläkään peli ei enää kulkenut ja hieno ura pistettiin pakettiin.
Nemonkaan kohdalla ei ole mielestäni yhtä lokeroa, johon hänet voisi laittaa. Tappara tarjosi varmasti parhaat puitteet ottaa itsestä paras irti ja niin hän myös teki. Uskon kuitenkin, että ikä tuli nopeasti vastaan, eikä kuluttava pelityyli sopinut enää neljääkymppiä lähentelevälle Nemolle. Samaan hengenvetoon on todettava, että Nemo varmasti kehitti osaltaan myös Barkovia ja Haapalaa.
Kankaanperä pelasi uransa parhaat pelit Tapparassa. On myös itse sanonut, että Rautakorpi opetti ajattelemaan peliä uudella tavalla.
Keikkamiehet poistaisin listalta, koska ei lyhyellä stintillä oikein voi tapahtua kehitystä. Toki suotuisat ympäristötekijät saattoivat edesauttaa huippusuorituksiin (esim. Parlett).
Niin, voi olla, että lähdettiin hakemaan muutosta ja voi olla, että se ei toiminut, mutta epävarma mies oli Kärpissä siitä huolimatta. Taso vaihteli aivan liikaa, eikä eväitä ykkösvahdiksi mielestäni ollut. Eikä sitä luottoa koskaan Marjamäeltäkään Karhuseen löytynyt. Kyllä se paistoi tänne etelään asti Marjamäen peluutuksesta. Toki tämä peluutus saattoi syödä Karhusen luottamusta entisestään, mutta kaikesta huolimatta peliaika piti ansaita ja selkeää ykkösvahdin asemaa hänelle ei Oulussa koskaan löytynyt johtuen ailahtelevaisuudesta ja hienoisesti epävarmuudesta, ettei koskaan voi olla ihan varma tarttuuko vai ei. Tapparassa Karhunen nosti lopulta mielestäni tasoaan ja luottamus häneen ykkösmaalivahtina löytyi niin valmennukselta kuin nähdäkseni myös faneiltakin… On mahdollista, että se tapahtui valmennuksesta huolimatta, eikä sen ansiosta, mutta tapahtui kuitenkin.
Kuten sanoin ihan samanlainen kaava hänellä oli Kärpillä pelatessaan. Keväällä oli aivan timanttia myös Kärpissä molempina kausina. Karhunen pelasi Kärpissä kaksi kautta ja oli mestaruuden kannalta ratkaiseva 2013-2014. Rynnäs ei ollut missään nimessä voittava maalivahti. Marjamäen peluutus maalivahtien osalta on epäonnistunut lähes aina - Bluesissa, Kärpissä ja viimeisimpänä maajoukkueessa. Marjamäen uhkalotto maalivahtien kanssa on pari kertaa tuottanut mestaruuden ja sitten nyt keväällä nähtiin maajoukkueessa se toinen ääripää, kun ei löydy koko kisojen aikana ykkösmaalivahtia.
Tapparalla on ollut erittäin hyvä tapa peluuttaa veskareita, joka on ihan rehellisesti vaan parempi kuin Marjamäen vastaava. Tapola on ollut todella hyvä haistamaan maalivahtiensa virettä (todennäköisesti Tuonosen suosituksilla kuitenkin mennään) ja Tapparassa on perinteisesti ollut rautakorpelais-tapolaisella jaksolla aina selkeä ykkösmaalivahti. Rautakorpi on vieläkin absoluuttisempi peluuttaja kuin Tapola, jolla saattoi jopa päivän kunto ratkaista maalivahdin, kun taas Rautakorven joukkueissa on aina ollut yksi maalivahti. Epäilen vahvasti, että ensi kaudella Domi kantaa vastuu lähes yksinään.
Luitko sinä ollenkaan viestiäni? Lukiko siinä, että mielestäni Karhunen oli koko Tappara-aikansa varmaotteinen? Nimenomaan kirjoitin, että ei ollut ja sinä väität ihan muuta.
Kuten edellä sanoin, Karhunen ei koskaan kelvannut Kärpissä ykköseksi johtuen ailahtelevaisuudesta, ja siksi hän Tampereelle tulikin. Tappara ei olisi tuolloin vienyt yhtään pelaajaa Kärpistä, jos Kärpät ei olisi laskenut pelaajaansa vapaaehtoisesti pois. Varsinkin kun kyse oli vielä ns “oman kylän pojasta”.
Täytyy toivoa et Rautakorven maalivahtipeluutus ideologia olisi muuttunut Metsolan ajoista. Olisi ikävä juttu, jos Heljanko pelaisi jotain alle kymmenen ottelua.
Höpöhöpö. Sen takia Tarkki pelasi ratkaisupelit, että Karhuselle ei tarttunut ja samasta syystä hänet päästettiin Kärpistä pois kun luottoa ykkösvahdin asemaan ei koskaan ollut.
Tapola on peluuttanut Tapparassa maalivahteja viisaasti pitkästä aikaa, joten tähän sama, mutta Rautakorven aikana maalivahtipeluutus on poikkeuksetta epäonnistunut. Jääräpäisesti peluutettu yhtä maalivahtia niin pitkään, että kunto ei kestä tai taso romahtaa ratkaisuhetkillä jonka jälkeen kakkosena on ollut kaveri, joka on pelannut edellisen pelin suurinpiirtein elokuun pitsitutnauksessa. Tässä yksi iso syy miksi niitä ratkaisevien play-off sarjojen tappioita on tullut, kun ei ole voinut herätellä joukkuetta tai vaihtaa maalivahtia vaikka katsomoon asti on nähnyt, että nyt on pakko vaihtaa kassaria.
Seison sanojeni takana: Karhunen olisi ollut missä tahansa muualla ykkösveskari ja Tarkki ei ollut todellakaan parempi. JYP sarja alkoi kääntyi selvästi Kärpille vasta siinä vaiheessa, kun Iiro Tarkki vaihdettiin maalista pois ja Karhunen tuli tilalle. Karhunen pelasi Tapparaa vastaan viisi ensimmäistä finaalia voittaen niistä peräti kolme. Iiro Tarkki hävisi yhden pelin ja voitti yhden pelin jatkoajalla. Marjamäellä on vaan yksinkertaisesti todella erikoinen tapa peluuttaa veskareita, jonka timivuudesta olen paljon eri mieltä.
Maalivahdille pitäisi antaa toisinaan mahdollisuus koota itsensä maalissa eikä vaihtoaitioissa. Tapparassa on yleensä vaihdettu veskaria todella vähän, jos ollenkaan. Karhusta vaihdettiin - syystä - poikkeuksellisen usein syksyllä pois ja Domia keväällä siis 2016. Tapparassa sitä käytettiin sellaisena viimeisenä vaihtoehtona, Marjamäelle se on ollut ominaista. Maalivahdille on tärkeää saada kerätä itsensä toisinaan ihan pelissäkin.
Marjamäellä ei ollut koskaan pohjimmiltaan luottoa Karhuseen. Karhuselle meni välillä helppoja ja Marjamäki ei tykännyt siitä. Tarkki oli edellä, enkä ihmettele ollenkaan, että otti Tarkin maaliin ratkaisupeleihin. Ongelma Karhusessa oli se, että saattoi ensin ottaa maagisen torjunnan unelmapaikasta suoritettuun laukaukseen ja seuraavassa vaihdossa menee puolesta kentästä. Ei se sovi pedantille valmentajalle, joka perustaa pelinsä tarkkaan systeemiin. Pelitavan tarkoitus on se, että niitä unelmapaikkoja ei vastustajalle annetta, ja jos niitä tulee ja siitä tehdään maali niin se ei ole niin paha juttu kuin se, että maalivahti hörppää täydellisesti muuten hyvin pelanneen joukkueen takana. Marjamäen mentaliteetilla varustettu koutsi ei yksinkertaisesti kestä tällaista.
Ihan samaa mieltä tästä, mutta jos joka matsissa menee 1-2 helppoa, jotka naapurin mummokin olisi torjunut, niin silloin on hyvä ottaa välillä penkille ja pistää toinen veskari maaliin. Sitä varten hyvissä joukkueissa on kakkosveskari ketä uskaltaa peluuttaa.
Nyt kyllä on pakko jo sanoa, että tuomiosi Karhusesta on yksinkertaisesti väärä. Enempää en asiaan samaa pointtia lähde hieromaan - Karhuselle ei ole Kärpissä missään vaiheessa playoffseissa mennyt useampaa helppoa per peli. Helppoja lirahti selän taakse lähinnä Tapparassa viiime syksynä.
Sanotaan nyt vielä kerran kiellon päälle, että Liiga on sen verran kova sarja, että täällä ei mitään sekundamaalivahteja pelaa. Kaikille maalivahdeille voi mennä selän taakse puolesta kentästä laukaus. On niitä NHL:ssäkin maailman parhaat veskarit hörppineet. Jokainen laukaus voi “teoriassa” mennä kenen tahansa maalivahdin selän taakse, niin voi joskus vaan käydä.
Jos niitä helppoja rupeaa menemään jatkuvasti ja edes perustorjunnat eivät suju niin silloin pitää aina miettiä asiaa myös sieltä päästä, että onko maalivahdilla muuten kaikki okei. Maalivahti voi olla teknisesti lahjakas, mutta loppu on oikeasti päästä kiinni. Pitää olla rauhallinen ja pystyä suorittamaan ne perustorjunnat hallitusti. Jos maalivahti alkaa “hajota” henkisesti niin se on totta kai oire jostakin ihan muusta: jotain on tehty väärin jossakin kohtaa tai sitten maalivahtia yritetään pakottaa tekniikkaan, jota hän ei osaa. Tappara esim. yritti selkeää selkeämmin pakottaa Karhusta tekniikkaan, jota hän ei pystynyt toteuttamaan, jonka seurauksena se peruspakettikin hajosi ja mikään ei enää onnistunut. Lopulta Karhuselle annettiin lupa haastaa laukojia enemmän ja tadaa koppi alkoi tarttua.
Sinä voit olla asioista mitä mieltä tahansa, mutta Junno ja Marjamäki ainakin näkivät ne samat syyt kuin minäkin kun päästivät Karhusen Tapparaan. Tapparassa Karhunen paransi, koska samaa epävarmuutta ei play-offeissa ollut nähtävissä, joka saattoi johtua useammastakin syystä joista päävalmentajan tarjoama luotto oli varmasti yksi tekijä. Silti ihan turha tästä asiasta on vängätä. Sinulla on oma näkemyksesi, minulla on oma näkemykseni ja sitten on asiasta lopulta päättäneiden Marjamäen ja Junnon näkemys, jotka päätyivät tuolloin samaan johtopäätökseen kuin minä.
Liigassa kuten, jokaisessa sarjassa pelaa niitä maalivahteja, jotka pelaavat liian korkealla sarjatasolla omaan tasoonsa nähden. Harvalla maalivahdilla liigassa loppupeleissä on paketti mitenkään teknisesti täydellisesti kasassa ja henkisten kykyjen lisäksi eroja on teknisessäkin osaamisessa. Kyllä ne helmet sieltä aina erottuvat, jotka ovat muita etevämpiä ja yleensä ne etenevät urallaan pidemmälle. Esimerkiksi Antti Raannan nousu NHL:ssä hyväksi maalivahdiksi ei ollut mikään yllätys kun katsoi miten hän Ässissä play-off kevään pelasi. Sellaista dominointia ei ole sen jälkeen liigan tolppien välissä nähty tiukassa paikassa.
Mielenkiintoista keskustelua täällä. Piti liigan sivuilta ja jatkoajasta käydä tarkistamassa Kärppien maalivahtipeliä ja peluutusta, kun itse en mitenkään muista, että millaista oli. Ainakin Kärppien kannattajien mielestä Karhuseen oli liikaakin luottoa, eikä Tarkki saanut kunnon mahdollisuutta. Talven pelasi Karhunen hyvin, mutta keväällä oli pieni heikompi hetki. Silloin huhuttiin että välit valmennukseen olivat huonot, mutta mitään varmuutta ei ollut. Karhunen kuitenkin oli selkeä ykkösvahti runkosarjassa.
Saipa sarjassa tuli muutama huonompi peli ja Tarkki sai pelata, mutta kun Karhunen sai taas mahdollisuuden otti ykkösvahdin paikan. Karhunenhan pelasi viisi ensimmäistä finaalia, viides ei ilmeisesti mennyt putkeen ja Tarkki pelasi kaksi viimeistä. Mahdoton sanoa miksi Marjamäki halusi vaihtaa, Karhusen sopimus Tapparaan oli tiedossa jo Tammikuun lopussa, finaalien peleillä ei ollut mitään tekemistä sen kanssa, Karhunen halusi itse lähteä.
Tässä kaksi viimeistä kommenttia Karhusesta tuolta keväältä:
“Onhan tämä Karhunen huikea äijä. Ei yhtään helppoa ole vielä mennyt finaaleissa ja muutamia huipputorjuntakin on esittänyt. Toistaiseksi voittanut maalivahtien taiston finaaleissa ja näyttää siltä, että on peli peliltä vain varmempi.
Miehellä ei tunnu olevan hermoja lainkaan. Karhunen on selvittänyt todella hienosti nuo kovat paikat niin tänä kuin viime keväänäkin, kun Tarkille ja Rynnäkselle ei kiekko odotetusti tarttunut. Toki tänä keväänä pleijareiden alku oli heikompi, kun taas viime keväänä Karhunen joutui hetkeksi sivuun oikeastaan ihan syyttä.
Hieno mies. Vielä yksi voitto toki tarvitsee ottaa, mutta ei varmasti jää Karhusesta kiinni.”
"Täytyy sanoa, että Karhunen on ollut todella vakuuttava nyt uuden mahdollisuuden myötä. Karhusesta huokuu tällä hetkellä itseluottamus, halu voittaa ja näyttää kaikille taitonsa. En tiedä mitään miehen tulevaisuuden suunnitelmista, mutta jos huhut pitävät paikkansa lähtöaikeista ja mahdollisista erimielisyyksistä seurajohdon kanssa niin harmi. Mielelläni olisin itse nähnyt Karhusen vielä jatkossakin Kärppien maalilla.(Toki Tarkin hankinta vähän alkujaankin ihmetytti tai antoi ainakin ulospäin heti sellaisen kuvan, että Iiro on seuran suunnitelmissa mahdollisesti ykkönen.)
En tiedä, mutta rehellisesti sanottuna oma mielipiteeni ja tuntumani on se, että mieluummin lähtisin ensikauteen Karhusella kuin Tarkilla. Tomi on jo viime keväänä näyttänyt kykynsä maalivahtina tiukassa paikassa ja sama trendi näyttää jatkuvan nyt. Karhusen sopimus tilanteesta tai halusta jatkaa Kärpissä en tiedä. Ihan vaan vaihtoehtojen puntarointia tämä ja jos tästä olisi jotain tietoa/mielipiteitä enemmän muilla, niin ihan mukava olisi kuulla vähän missä mennään."
Luin kyllä tekstisi, mutta en ymmärrä kohtaa miksi väität, että Karhunen oli Kärpissä epätasainen? Lienee selvää, että jokaiselle maalivahdille tulee heikkoja hetkiä kaudessa ja Karhusella niitä oli vähän loppu peleissä. Kyllähän Karhunen oli selvä Kärppien ykkösmaalivahti tuolla kaudella, kun Tarkkikin pelasi.
Voisit perustella paremmin kyllä tuon mitä väität, että Karhunen oli Kärpissä epätasainen.
Ei @Igor pysty tuota mitenkään perustelemaan, koska Karhunen oli Tapparassa koko runkosarjan todella epätasainen ja vasta playoffseissa hän oli sellaisella tasolla kuin olettaa saattoi. Ja tämä oli pitkälti Tapparan virhe.
Se, missä taas on varmasti perää on se, että Karhunen teki Kärpissä omat päätelmänsä siitä, että Marjamäki hankki kirittäjäksi todella kovia veskareita paperilla, joka tarkoitti sitä, että Karhunen ei sitä luottoa saanut Kärpissä, jonka olisi ansainnut.
Karhunen oli kahden mestaruuden takuumies Kärpissä ja seuraavalla kaudella meni huomattavasti huonommin ja Karhunen voitti tunnetussa paikassa mestaruuden.
Niin mahdoton tuo on perustella, koska joka pelin itsekkin yllätys satuin katsomaan ja Karhunen oli nimenomaan todella varma tuolla kaudella runkosarjassa. Mielestäni Tappara sai melko valmiin paketin Karhusesta ja osoitti tämän viimestään keväällä, kun tosi pelit alkoivat.
Syy on mitä luultavammin tuo mitä sanot, miksi Karhunen tuli Tapparaan sekä siihen lisättynä se, että luultavasti halusi myös semmoiseen joukkueeseen missä on hyvät mahdollisuudet mestaruuteen.
Kyllähän sitä perustella voi, eikä se ole edes vaikeaa. Heti alkuun sanottava, että en tietenkään ole nähnyt yhtä montaa peliä varmasti kuin sinä terppp, mutta ymmärrän syyn miksi Karhunen Tapparaan päästettiin. Karhusen lähtöhaluthan ovat varmasti juontuneet siitä kohtelusta mitä hän sai Kärpissä osakseen. Karhunen ei ollut samalla tavalla vakuuttava edes runkosarjassa kuin esim Rynnäs oli edeltävällä kaudella, eikä hän siten koskaan saavuttanut samalla tavalla valmennuksen luottamusta kuin Rynnäs, eli ehdotonta ykkösvahdin asemaa. Se luottamus puuttui, ja siksi hänet päästettiin muualle. Näkisin, että tämä johtuu Karhusen hieman epäortodoksisesta torjuntatyylistä. Hän ei ole iso, teknisesti taitava ja peittävä v-tyylin maalivahti, johon koutsin on helppo luottaa. Kun tällaisilla kavereilla on kunto ja tekniikka kohdillaan, niin kiekko tarttuu joka ilta riippumatta fiiliksestä. Toisaalta jos maalivahti on pieni ja aggressiivinen toirjuntatyyliltään, niin pelaamisen taso tuppaa vaihtelemaan enemmän, koska joka ilta pitää olla myös mentaalisesti huippukunnossa. Tai ainakaan torjuntatyyli ei pysty yhtään auttamaan samalla tavalla kuin näillä isommilla ja rauhallisemman pelityylin kavereilla.
Kärpissä Karhunen ei ollut selkeän ykkösvahdin asemassa kumpanakaan mestaruuskeväänä. Ensimmäisen aloitti kakkosena ja lopetti tolppien välissä, jälkimmäisessä päin vastoin. Tapparassa Karhunen pystyi ensimmäistä kertaa ehjään play-off kevääseen ja sai olla tolppien välissä selkeänä ykkösturjujana mestaruuteen asti lukuunottamatta yhtä Rachovinan pelaamaa peliä, jolloin Karhunen taisi olla loukkaantuneena/sairaana.