Elelipä kerran metsän kätköissä erakko tyytyväisenä kaukana , kaukana sivistyksestä. Mutta kuten tavallista ennen pitkää sivistys pääsi sinnekin ja menipä paikalle innokas naistoimittaja tekemään jutun tästä erakosta.Kyselipä siinä niitä näitä ja lopuksi uteli erakolta että miten tämä hoiteleepi nämä seksihommat täällä kaukana sivistyksestä. Erakko tähän totesi että noh, kyllähän täällä noita sopivia puita riittää.Ja toimittaja katsoessaan ympärilleen näkikin puissa reikiä sopivalla korkeudella ja olihan niitä jäljistä päätellen käytettykin ahkerasti. No, toimittajatypykkää kävi erakkoparka kovasti sääliksi ja ajatteli häntä ilahduttaa ja tarjota oikein ehtaa ettei erakon tarvitsisi niiden puiden kanssa.Siinä sitten tyttö vetäisi hameen korviin ja ehdotti että no tässä olisi nyt vähän parempaa tarjolla. Erakko suu auki töllisteli aikansa, käveli sitten tytön luo ja potkaisi tätä oikein tukevasti ahteriin että tärähti. Tyttö lensi lattialle, nousi ja vihaisena kysyi erakolta että mitäs tämä nyt oikein oli.Erakko totesi siihen vaan tyynenä " Piti vaan tarkistaa ettei kolossa ole oravia
Matti Närhi. Muttei närhee enää.
Muut oli harakoita, Petri Varis.
Muut oli variksia, Timo Harakka.
Muut käytti merisuolaa, Peter Pan.
Muut olivat kolmioita, Jarkko Ruutu.
Tänään tuli joitain vanhoja Napakymppi-jaksoja. Toki olivat ihan Katajan vetoaikaisia.
Kertoi vitsin ko.jaksossa. (Eri asia muistanko sitä ihan oikein.)
Astiakaapissa keskusteltiin. Kattila kysyi pannulta: -Ootko pannu?
Leijona käyskenteli viidakossa. Joen rantaan tultuaan leijona näki kirahvin juomapaikalla.
Itseään täynnä oleva leijona meni kirahvin luo ja kysäisi:
-Kukas se onkaan viidakon kuningas?
-Te, herra leijona, sanoi kirahvi ja kumarsi syvään.
-Oikea vastaus. Ole hyvä ja juo rauhassa, totesi tähän leijona.
Kirahvin poistuttua leijona päätteli, että tässä onkin hyvä paikka tentata viidakon eläinten tietämystä, ja settui makuulle joen rantaan. Eikä kulunutkaan kauaa, kun seepra saapui juomaan.
-Stop tykkänään!, komensi leijona ja jatkoi:
-Sanopas seepra, kuka se onkaan viidakon kuningas?
-Te-tehän se o-olette, herra le-eijona, änkytti seepra.
-Noh, oikea vastaus vaikka vähän epäselvästi tulikin. Juo nyt sitten, sanoi leijona.
Seepran poistuttua leijona ajatteli, että on se vaan mukavaa olla viidakon kuningas. “Olisi kuitenkin mukavaa, jos joku ei heti olisi myöntelemässä minun erinomaisuuttani, vaan saisin vähän pelotella ensin”, ajatteli leijona.
Sitten tuli norsu juomapaikalle. Leijona rykäisi rannalla kurkkuaan ja karjaisi norsulle:
-Hei, eipäs mennä juomaan ennen kuin kerrot kuka on viidakon kuningas?
-Minä, sanoi norsu.
Sitten norsu kietaisi kärsänsä leijonan ympärille ja alkoi retuuttaa sitä pitkin jokirantaa ja lopulta, aikansa muilutettuaan paiskasi leijonan kauas viidakon syvyyksiin.
Lopulta leijona tuli tajuihinsa, ja sukiessaan viidakossa turkkiaan se mutisi itsekseen:
-Ei pitäisi noin suuttua vaikka ei oikeaa vastausta tiedäkään.
Mitä eroa on, kun lappalainen ja helsinkiläinen katsoo pornoa?
Lappalaiset katsoo sitä kodeissaan, helsinkiläiset himoissaan.
Turkulainen ja tamperelainen olivat työpaikkahaastattelussa. Siellä työnantaja antoi testiin molemmille arkin paperia ja kynän ja sanoi: -Kirjoittakaa paperiin niin monta eläimen nimeä jotka jotka tiedätte, jotka päättyvät kirjaimeen E.
Turkulainen aloitti ja kirjoitti paperiin kovalla vauhdilla koko ajan (tamperelainen huomasi tämän tietysti). -Tamperelaisen paperi oli tyhjä… hän mietti, ja mietti… hetkinen…HYLJE ! …ja jonkin ajan kuluttua toinen KÄÄRME! ( onkohan se eläin ? )…kai se kelpaa… onhan siinä E…
Kuitenkin, testi päättyi ja tamperelaisen oli pakko tunnustaa jo mielessään tappio, koska turkulainen oli kirjoittanut hirvittävällä vauhdilla koko testin ajan paperille, ja hän itse muisti keksineensä kaksi eli hylje ja käärme.
Kaytävällä testin jälkeen tamperelaisen oli pakko kysyä turkulaiselta:
-Kuinka sää keksit noin paljon niitä nimiä emmää keksiny ku hylje ja käärme?
-No onhan niit vaik kuin, turkulainen sanoi: Hyttyne, Kärpäne, Perhone, Hevone…
Vitsi, miten vaikea kysymys.
Itselle tuli mieleen kolmaskin, jonka tamperelainen olisi voinut vastata: kaarne (eli korppi)
Mahtaako niitä enempää ollakaan (paitsi Turuus).
Lude, kuore, made nyt ainakin. Eihän niitä kovin montaa suomen kielessä ole.
Perkele… Toimii monelle eläimelle (kuten myös esineille,ihmisille yms) : Missä se perkele taas on 
Lisätään sen verran että oli kesällä enoni siperian husky meikäläisellä hoidossa ja sitten kun lähdin mökkipihasta käymässä kuntosalilla niin 5min kuluttua soitti äitini perään : Se perkele katkaasi narun ja lähti perään 
.
Mä taas luulin et turkulainen alkoi kirjoittamaan eläinten nimiä eli Kalle, Kaarle, Polle jne jne😅
Ainakin huskyllä oli kunto kohdillaan. Olis vaikka saanut jättää päivän kuntosalin väliin. 
CHL ja kurinpito.
Ja yks jäi uupumaan: satiaine…
Ja koppakuoriaine.
Darth Vader meni optikon luokse ja sanoi:
En näe Lukea