Jossain kohtaa niitä vanhoja voimaloita on alettava korvaamaan uusilla. Tarvittaisiin OL3 lisäksi pari uutta?
Jenkit tai Japanilaiset. Todennäköisesti olisi päästy huomattavasti halvemmalla Olkiluoto 3 suhteen, vaikka mittayksiköt olisivat voineet olla haasteellista. Loviisan ydinvoimalat laittoivat lisää aikaa hakemusta molemmille voimaloille 2050 vai oliko se 2060 vuodelle asti. Tässä on aika paljon kiinni, mitä käy seuraavaksi
Onko japanilaisilla joku toinenkin kansainvälinen ydinvoimaurakoitsija Toshiban lisäksi? Olen siinä käsityksessä, että Toshibakin oli aiemmin fuusioitunut pysyäkseen kilpailukykyisenä.
Jenkit jäisi siis jäljelle, urakalle voi tulla aika raikas hintalappu heti kärkeen jos kilpailu on nollassa…
Uusin Tekniikan Maailma kertoo tuulivoiman myyteistä. Neutraalisti, kiihkottomasti ja asiantuntevasti.
Ihmettelen, miten Suomeen uskalletaan vielä rakentaa noita myllyjä. Verkko ei siedä kohta enää enempää, koska säätövoimaa ja inertiaa ei ole tarpeeksi. Tuulivoima tuottaa sähköä silloin, kun se on halpaa tai jopa hinnaltaan negatiivista (eli jätettä) ja ei tuota silloin kun se on kallista. Tuohan on huonoin diili ikinä. Siksi tuulivoimasta puhuttaessa ei pitäisi koskaan puhua pelkästään kapasiteetista megawatteina ja verrata sitä vaikkapa ydinvoiman kapasiteettiin. Mutta tämä ei varmasti mene ikinä ihmisille jakeluun. Sitten kun ylijäämäsähköllä onnistutaan tekemään vetyä ja saadaan vetytalous pyörimään, tilanne voi muuttua. Mutta elektrolyysikään ei tykkää siitä, että välillä on sähköä ja välillä ei.
SMR:t on mielenkiintoinen konsepti. Nykyinen ydinenergialaki ei ole ongelma, etteikö hankkeita voisi laittaa vireeseen. Käyttöönotto olisi kuitenkin vasta uuden lain aikana. Koko säädösperusta on tehty näitä nykyisiä kevytvesilaitoksia silmälläpitäen. Lappeenrannan Yliopiston aiesopimus kaasujäähdytteisestä SMR:stä aiheuttaa päänraaputuksia viranomaisissa, jos hanke etenee. Periaatteet on kuitenkin selvät, mutta Suomesta puuttuu osaamista. Esimerkiksi polttoaine on ihan eri tavaraa, onnettomuusskenaariot ihan erilaisia.
Korkealämpötilaiset kaasujäähdytteiset reaktorit on ihan ylivoimaisia vedyntuotannossa muuten. Hyötysuhteet on julman hyviä, kun vesi hajoitetaan osikseen pelkän lämmön avulla. Siihen tarvitaan 900 asteen lämpötiloja.
3 tykkäystä
Tässä on vähän ajatusvirhe. Tuulivoima tuottaa silloin kun tuulee, jolloin se on päätuotantomuoto, joka tekee siitä sähköstä halpaa. Muut tuotantomuodot toimivat tuolloin enemmän säätövarana. Kun ei tuule, ei saada edullista tuulisähköä aikaan vaan se pitää tuottaa muilla kalliimmilla tavoilla, mikä nostaa sähkön hintaa.
Hintaa varmasti tulee todennäköisesti, mutta ei läheskään niin paljoa mitä Olkiluoto 3 on tähän mennessä syönyt. Se mistä aateltiin säästää meni todella vahvasti pakkasen puolelle. Joo olet oikeassa tuosta Toshibasta, mutta eikös Mitsubishi nimellä myöskin ole ydinvoimala toimintaa ainakin Jenkeissä ollut? Tosin ovat ilmeisest Jenkeiss kusessa ydinvoimala projektien kanssa.
Voidaan toki ajatella, kumpi on syy ja kumpi seuraus. Siten kuvauksesi on oikea. Olet oikeassa siinäkin, kun totesit, että tuulivoima vaatii muita tuotantomuotoja joustamaan, koska ei itse siihen kykene. Tuulivoima onkin sähkömarkkinoilla virtahepo olohuoneessa. Siinäkin olet oikeassa, että tuulivoima on muuttuvalta kustannukseltaan käytännössä ilmaista. Se ei ole mikään uutinen että kun tuulee, niin sähkö on halpaa.
Johtopäätöstäni en silti muuta, eikä minulla ole ajatusvirhettä. Kyseessä on kova teknistaloudellinen realiteetti. Luotan, että ymmärrät poliittisesti valveutuneena ihmisenä tämän (retorinen kysymys, ei tarvitse vastata).
Se että tuulivoimaloita on samassa verkossa laajalla alueella väitetään lieventävän tuulivoiman haittoja. Sanotaan, että ainahan sitä jossain tuulee. Kuitenkin syksyllä oli tilanne, jolloin koko Suomen tuulivoimatuotanto oli kahdeksan (8) MW! Se oli noin 2 promillea nimelliskapasiteetista.
Lopetan tämän OT:n tuulivoimasta tähän.Tästä saisi oman ketjun.
5 tykkäystä
Hyundai taitaa tehdä reaktoreita.
Totta. Toimittaakohan Korean pojat laitoksia ns. avaimet käteen periaatteella. Jos toimittaa niin sitten vaan kyselemään tarjousta Hanhikiven rakentamisesta.
1 tykkäys
En mä nyt turhaan halua tästä alkaa vääntämään mutta kyllä syy-seuraussuhde on, että kun tuulee, tuulivoimalat saadaan tuottamaan sähköä, eikä toisin päin.
Myös tätä sijaintia ja sen valintaan liittyvää mahdollista valtiotahon ohjausta on syytä miettiä uudelleen. Onko perustukset varmasti oikeat ilman mitään sisään valettua yllätystä? Onko sijainti turvallinen ja helposti puolustettavissa? Näitäkin on syytä miettiä kun rakennetaan energiainfraa ~100v tähtäimellä.
Nämä kaapelit on helppo saksia poikki, jos tuollaiset tonniset kaasuputketkin voidaan poksauttaa noista kohdista. Mun mielestä on syytä alkaa miettiä maailma vähän myös toiselta kantilta.
3 tykkäystä
Ydinvoima ei myöskään säädy (lyhyessä aikaskaalassa, pidemmässä säätyy siinä mielessä että ydinvoimaloiden huoltoseisokit ajoitetaan kesäpuolelle vuotta jolloin sähköntarve on pienempää).
Tuulivoimaa on Suomeen rakennettu, koska fossiilisista on luovuttava päästötavoitteiden (ja omavaraisuuden) vuoksi, ydinvoima voi tuottaa tietyn perusvoiman pohjalle muttei koko pottia, ja vesivoimaakaan ei juuri pystytä rakentamaan enempää. Jostain pitää saada muuttuvaa kapasiteettia lisää ja tuo jää jäljelle.
Tuulivoiman haittapuoli on tosiaan tuo vaihtelevuus käyttäjien toiveista riippumatta tai jopa niiden vastaisesti kun huono tuuri käy.
Toisaalta isossa kuvassa tuulivoiman vaihtelevuus osuu yhteen sähkön tarpeen kanssa. Eli tuulivoima tuottaa eniten sähköä talvipuolella vuotta, kun sähköntarve Suomessa on suurinta.
Lyhyemmässä skaalassa vaihtelevuutta voidaan hallita vesivoimalla ja pohjoismaisen siirtoverkon avulla. Eli kun Suomessa on putkeen useampi päivä tuuletinta, niin vesivoiman tasoa nostetaan ja sähköä tuodaan enemmän Ruotsista ja Norjasta (joissa on Suomea suuremmat vesivoimakapasiteetit, eli säätökapasiteettia riittää naapurienkin tarpeisiin).
Eli minun nähdäkseni tuulivoiman rakentaminen on ollut järkevää, ja huonoja puolia voidaan hallita riittävän hyvin. Pohjoiseenhan on rakenteilla vielä uusi siirtolinjakin, joka edelleen parantaa tilannetta.
Kannatan kyllä ydinvoiman lisärakentamistakin, koska sähköntarve varmaan tulevaisuudessa kasvaa, jolloin Suomi voisi tarvita vielä enemmän perusvoimaa kuin mitä nykyisillä viidellä saadaan. Ja kuten sanottu vanhat reaktorit pitää jossain vaiheessa korvata, ja uusien rakentaminen näyttää kestävän, joten parempi aloittaa ajoissa.
Mielenkiinnosta kysyttävä mitä tarkoitat tuolla, ettei ydinvoima säädy lyhyessä aikaskaalassa?
1 tykkäys
Ydinvoiman teho on säädettävissä, mutta tämä tekee ydinvoimasta herkästi kannattamatonta.
Sijainnista mielenkiintoinen yksityiskohta, että Satu Hassin mukaan valintaan vaikutti paljon todennäköisesti Pekkarisen ajama aluepolitiikka. Tämä yhtenä syynä ajoi Fortumin hankkeen ohi.
2 tykkäystä
Pienydinvoimaloista tutkimusta tulossa LUT -yliopiston toimesta:
LUT-yliopisto solmi joulukuun puolivälissä pienydinvoimalasta yhteisymmärrysmuistion yhdysvaltalaisen Ultra Save Nuclear Corporation -yhtiön kanssa. Reaktorin on tarkoitus valmistua ennen vuotta 2030.
Pienreaktorilla on tarkoitus tutkia sitä, miten ydinvoimaa voidaan tuottaa pienissä modulaarisissa ydinvoimaloissa eli niin sanotuissa SMR-reaktoreissa.
Näin päästään tutkimaan sitä, miten pienydinvoimalat toimivat käytännössä osana keskisuuren suomalaisen kaupungin lämmöntuotantoa.
Suurimmillaan voimala voi kattaa noin 5–10 prosenttia Lappeenrannan kaukolämmöntarpeesta.
5 tykkäystä
OL3:sta vaihteeksi edistystä.
Viime ja tällä viikolla on transienttikokeita tehty onnistuneesti. Vielä on yksi eli lähivikakoe jäljellä ja sitten mennään huoltoseisokkiin kolmeksi viikoksi. Murphyn lain mukaan just kun tulee kylmää ja tyynempää säätä. Huoltoseisokin aikana katsotaan miten ne syvepumput ovat kestäneet.
Sen jälkeen on enää testiajo, joka kestää noin kuukauden ja kaupallinen käyttö alkaa 9.3.
Eli runsas viikko sitten ilmoitettu aikataulu pitää edelleen.
2 tykkäystä
Hieno oivallus oluen nimeämisessä: Viipyilevä Mallas Olkiluoto III-olut.
Ja nyt vielä tämänkin tuotanto myöhässä.
Tuli vaan mieleen pitäisikö ydinvoimalan nimi muuttaa, josko sillä päästäisiin myöhästymisistä? 
6 tykkäystä
Sen kerran kun myllyt pyörisivät, langat eivät kestä. Kantaverkkoyhtiöllä ei ole ollut aikaa valmistautua simuloiden ylimääräisen häirikön (OL3) tuloon markkinoille?
Voisiko joku prosessi-insinööri tulla selittämään tämän parhain päin.
2 tykkäystä
OL3 ajetaan alas sunnuntaina. Muutaman viikon stoppi
Suunniteltu pysäytys
1 tykkäys