Pienydinvoimasta juttua (aukeaa incognito -moodissa):
Suomalaista pienydinvoimalaa kehittävä startup-yritys Steady Energy ja Kuopion Energia ovat allekirjoittaneet aiesopimuksen, joka pitää sisällään option viiden kaukolämpöreaktorin rakentamiseksi vuodesta 2030 alkaen.
Britanniassa Sellafieldin ydinvoimalassa ollut erilaisia vuotoja - vuotaa ydinjätettä ympäristöön ja lisäksi ollut tietovuotoa hakkereille:
Suuresta siilosta vuotava radioaktiivinen neste muodostaa yhden suurimmista ydinriskeistä Iso-Britanniassa. Vuodon arvellaan jatkuvan vuoteen 2050.
Mikäli vuoto pahenee, sillä saattaa olla seurauksia muun muassa alueen vesistöihin.
OL3 voimalassa uusi ennätys:
Maanantaina iltapäivällä Olkiluoto 3:n tuotantoteho oli TVO:n nettisivun tehonäytön mukaan 1 603,2 megawattia.
Olkiluoto 1 ja 2 -voimalat tuottivat maanantaina sähköä noin 894 megawatin teholla. Laitosten nimellisteho on 890 megawattia.
Se mikään riski ole ollut, vaan täysin munilleen mennyt projekti. “Säästettiin” väärässä paikkaa, ja otettiin ensikertalaiset tekemään.
Hallituksen olisi pitänyt ajaa toisenkin mööpelin rakentamista nopeammalla aikataululla. Jälkiviisastelu on helppoa, mut lisää ydinvoimaa tarvitaan ja se on toivottavasti pien ydinvoimaloissa.
Pelkäänpä, että Pyhäjoen voimalaitos jää oikeustappeluprosessiin kestäen vähintään 10 vuotta valituksineen. Suurimpana kantona lienee merkittävä venäläisomistus.
Jollain tapaa tämä OL3:sta vastaava aukko on saatava korvattua. Toivottavasti näitä pienvoimaloita tulisi nyt vauhdilla.
Ainakin hyvää pöhinää on tän ympärillä. Muistelin että joku olisi jo alkanut rakentamaankin, mut en löydä uutista, niin xen oo varma.
Se on jännä, että aina kun luetellaan Suomen energiapoliittisia epäonnistumisia, luettelosta jää pois ydinvoima. Olkiluoto 3:n (1600 MW) oli tarkoitus olla käytössä 2009 (!), kun tuotanto alkoi sitten 2022, kolmetoista (13) vuotta myöhässä. Pyhäjoen ydinvoimalan tuotannon (1200 MW) piti alkaa tänä vuonna (2024), ja vielä kaksi vuotta sitten suomalaiset odottelivat muina miehinä hirviön ydinvoimalaa.
Samasta syystä kuin Pyhäjoki ei käynnistynyt, meillä on myös vajetta sähkönsiirtokapasiteetista, eli nyt kun sähkön idäntuonti on kauas tulevaisuuteen poikki, sitä ei ole voitu korvata länsituonnilla niin paljon kuin haluttaisiin. Tuskin niitä muutamia loppuneita turvevoimaloita olisi sen varalta pidetty, että Putin päättää käynnistää Euroopassa sodan.
Yhtä lailla voi siis sanoa, että uskominen ydinvoimaan on ollut merkittävä huoltovarmuusriski, joka on nyt toteutunut. Jos käyttäytyisi kuin tällä viikolla taas koloistaan kömpineet energiapolitiikan someräkättäjät, voisi kai ydinvoimaakin kutsua tuurivoimaksi. Mitä en nyt kuitenkaan tee ja toivon esimerkiksi pienydinvoimaloiden edistyvän.
Mä ainakin oon tälläkin foorumilla useaan otteseen muistuttanut, että Olkiluotoon piti tulla 2 uutta 800MW laitosta. Oli täysin poliittinen päätös, että ydinvoimaloita sallittiin vain yksi. Kun tiedetään, että ydinvoimalan turvaetäisyydet ja -paksuudet kasvaa eksponentieelisesti laitoksen tehon kasvun myötä, voidaan jo tästä vetää johtopäätös, että Olkiluodossa olisi tuotettu huomattavasti enemmän uutta ydinvoimaa ilman valtion poliittisia päätöksiä.
Olen myös puhun uuden sukupolven ydinreaktoreista ja harmitellut Yhdysvaltojen päätöstä lopettaa kehitys. Ei ydinvoima ongelmia ole unohdettu, mutta ei ydinvoimasta myöskään käydä keskustelua.
Huoltovarmuuskeskus olisi halunnut säästää nyt jo purettuja hiililauhdevoimaloita poikkeusoloihin. Niiden kunnossapito olisi ollut hinnaltaan maltillista. Poliitikot päättivät kuitenkin toisin. Onko taustalla ollut energiayhtiöt lobbaamassa niiden purkua? En tiedä, mutta ainakin ne tienaavat tällaisissa tilanteissa roimasti.
Pyhäjoen rakentamattomuus on hieman huono argumenttihuoltovarmuuden heikolle tilalle, kun samalla poliittisilla päätöksillä heikennetään huoltovarmuutta. Ei päätöksiä voida tehdä sen varaan, että jossain pitäisi olla jo siirtolinja.
Oma näkemys turpeesta on lähinnä kotimaisena varastoitavana kivihiilen korvikkeena. Turvetta riittää yli sadaksi vuodeksi täyttämään Suomen energian tarpeen.
Mielestäni ydinvoiman huoltovarmuusriskit eivät ole toteutuneet. Meillä on toki yhden ydinvoimalan kanssa ollut ongelmia ja toista ei edes aloitettu, mutta isossa kuvassa ydinvoima on Suomen energiahuollon selkäranka, eikä sen kanssa ole ollut mitään ongelmia. Ydinvoima tuottaa energiaa vakaasti ja ennustettavasti jatkuvasti riippumatta tuulista tai pilvisyydestä. Ydinvoima yhdessä vesivoiman kanssa tasapainottaa sähköverkon sekunnin muto-osissa, jotta tuulivoimalat voivat pyöriä sattuman oikuista miten sattuu.
Kuuntelin joulukuulla Helenin edustajaa. Hän mainitsi, että heillä on pitkällä suunnitelmat yhdestä. Tosin toteutus taisi mennä lähemmäs 15 vuotta … prosessi saattaa olla pitkä luvituksineen.
Listasta puuttuu vielä TVO:n Olkiluoto 4, jolla oli periaalupa jo myönnetty. Sen oli tarkoitus valmistua 2018, mutta TVO ei ikinä hakenut rakennuslupaa, koska noh Olkiluoto 3 on mitä on.
2010 Matti Vanhasen hallitus myönsi periaateluvat OL4:lle ja Fennovoimalle. Myös Fortumilla oli Loviisa 3 voimalan hakemus sisässä, mutta se ei lupaa saanut. Ihan kiinnostavaa jossitella, olisiko Fortum onnistunut paremmin kuin nämä kilpailijat. On täysin mahdollista, että myös se olis kompastunut venäläisvalmisteiseen reaktoriin kuten Fennovoima.
2000-luvun suomalainen ydinvoiman lisärakentaminen ei ole kyllä mikään menestystarina. Harmi kyllä. Sotkussa mukana politiikka, aluepolitiikka, kilpailutus, rakentaminen ja vaikka mitä.
Jos joku ihmettelee miksi OL3 ei valmistunut 2009 niin sopii vähän tutustua itse rakennukseen. Jos ymmärtää rakentamisesta tai ydinturvallisuudesta jotain,niin toi 2009 on ihan liian optimistinen. En tarkoita sitä etteikö kyseinen projekti olisi viivästynyt vuosia erinäisistä syistä johtuen. Ja mitä tulee kannattavuuteen niin OL3 jauhaa sähköä ainakin seuraavat 60-vuotta ja näillä hinnoilla takaisinmaksuaika on erittäin lyhyt.
Säätö tuotetaan pääasiassa vesivoimalla, tai ostetaan pohjoismaisilla sähkömarkkinoilta kun Ruotsilla ja Norjalla on suht paljon säädettävää vesivoimaa. Ydinvoimaa ei ole niinkään käytetty säätövoimana vaan sähköverkon selkärangan tarjoavana perusvoimana.
Tuulivoima on myöskin isossa kuvassa ennustettavissa vuorokauden-parin päähän, vaikka hetkelliset heilahtelut eivät. Vaihtelevuudestaan huolimatta tuulivoimasta on tullut tärkeä osa sähköntuotantoa eikä ole enää realistista ajatella että tultaisiin toimeen ilman.
En tarkoittanut säätövoimaa vaan sähköverkon taajuuden tasapainoa. Se on automatisoitu ja ydin- ja vesivoimalaitoksilla on velvollisuus säätää tuottamansa sähkön taajuutta sekunnin murto-osissa.
On täysin realistista ajatella tulla toimeen ilman tuulisähköä. Nyt kovimmilla pakkasilla ja suurimman sähköntarpeen aikaan ei ole juurikaan tuulisähköä saatu. Jos kovimman kulutuspiikin yli päästään ilman tuulisähköä, miksi ei ilman tuulta pärjättäisi pienemmän energiatarpeen aikana? 10 kappaletta Hanasaaren tai Naistenlahden voimalaitosta riittäisi reilusti korvaamaan tuulivoiman ja tuottamaan vielä vientiin sähköä.
Fingridin datan mukaan alkuvuonna 1.1-6.1 tuulisähkön keskiarvotuotto on ollut noin 1651 MWh/h eli noin Olkiluoto 3 verran. Tuotto on ollut jopa aika tasaista, nyt viikonloppuna tulee selvä dippi, mutta tuskin kukaan sanoisi, että ilman OL3:sta oltaisiin selvitty hyvin.
Inertiaongelmillekin on onneksi suunnitteilla ratkaisuja eivätkö ne tule asiantuntijoille yllätyksenä. Varmasti isoja pyöriviä massoja käytetään myös tulevaisuudessa ja toivottavasti paljon ydinvoimaa.
Tuulivoiman suuri etu on pystyttämisen nopeus ja se, että tällä hetkellä niitä nousee ihan markkinoiden voimasta. Ydinvoimalan rakentaminen on hidasta, nyt kun aloitetaan niin ehkä 10 vuoden kuluttua valmista. Tuskinpa laitosta nousee myöskään ilman suurta valtion rahoitusta.
Suomessa on purettu viime vuosina 2750 MW:n edestä voimalaitoksia. Lisäksi nämä laitokset pystyivät tuottamaan sähköä aina silloin kun sille oli tarve. Ei tule esim. aamuisin sähköntarpeen noustessa tuotannon laskua kuten tuulivoimalla.
Edit.
Tuulivoiman tuotannon minimi on 137 MW. Tämä on se tärkeämpi luku kuin keskiarvotuotanto.
Tuulivoima on edullista, jos katsotaan tuotantokustannusta/kWh. Siksi se on niin houkuttavaa, varsinkin kun sen myyjille on takuuhinta, mikä on lupa painaa rahaa käytännössä. Ongelma on vain siinä, että sähkön hinta ja arvo ovat eri asioita. Kun tuulee, sähkön pörssiarvo on matala. Tuulimyllyn omistaja menee silti nauraen pankkiin, koska takuuhinta ( Uusiutuvan energian tukeminen - Suomen Tuulivoimayhdistys) Tämä rahastusautomaatti lakkaa vasta viimeisten laitosten osalta vuonna 2030. Ja kun ei tuule sähkö on kallista.
Vispilä tuottaa siis tuulisella säällä paljon halpaa sähköä ja jopa jätettä (sähkön hinta negatiivinen) ja tyynellä säällä vain vähän arvokasta hödykettä. Rumiakin nuo ovat. Niiden rakentamisen saisi lopettaa nyt heti.
Nykymyllyilä on toki paikkansa tuotantopaletissa, eikä niitä tietenkään tarvitse purkaa.
Ydinvoimakin tarvitsee tukea. Se tapahtuu hienovaraisemmin. VTT ja Steady Energy ovat saaneet yhteiskunnalta 5 M€ startupin pystytykseen ja konseptin kehittämiseen. Kyseessä on sellainen riskiraha, ettei kukaan tuohon investoisi. Yhden 50 MW kaukolämpöreaktorin liikevaihto on suunnilleen 10 M€. Ensimmäinen reaktoriyksikkö maksaa moninkertaisesti tuon verran, Käyttökulujen puristaminen tuohon 10 M€/vuosi onnistunee, mutta pitäisihän ylijäämää jäädä pääomakuluihin. Jotta konsepti olisi kilpailukykyinen, noita pitäisi laskea Suomeen kaksinumeroinen määrä, jotta sarjatuotannon ekonomia pääsee jylläämään ja yksikkökohtaisia pääomakuluja saisi alas. Tuotantokulujakin säästyy paljon, koska monet prosessit hoituvat monelle yksikölle samalla siinä missä yhdellekin. Mietitään jopa sitä, että yhdestä valvomosta voidaan hoitaa useita yksiköitä etänä. Valvomon pitää kumminkin olla kiinteä, millään kännykkäsoftalla ei ydinreaktoria ajeta.
RIski sille, että ison kaukolämpovoimalafleetin rakentaminen Suomeen ei koskaan onnistu on iso. Ja jos se onnistuu ei se sittenkään mikään kultakaivos olisi. Tämä on liiketaloudellisesti mahdoton yhtälö millekään rehelliselle riskirahoittajalle. Ne, jolla on liitua investoi mielummin vaikka kvanttiteknologiaan tai AI:hin. Joku mesenaatti voi filantrooppisessa mielessä lähteä mukaan, koska maailma voi pelastua. Tai sitten harrastusmielessä. Löytyyhän niitäkin isorikkaita, jotka omistaa jotain lätkäseuraa.
Ei tämä pakkasjakso ole mennyt ilman tuulivoimaa. Toissapäivänä ja eilen tuli jotain 1400-1500 MW pitkin päivää. Tuohan on ison ydinvoimalan luokkaa.
Hyvää pohdintaa ja pääsääntöisesti asioista samaa mieltä.
Tuo tuulivoima on kivaa kun tuulee. Kun ei tuule sähköä tulee meille Ruotsin vesivoimaloista ja ” Euroopasta” ( miten tuotettu?).
Suomi ekohömpässään todennäköisesti ostaa kaasu/ kivihiili sähköä Euroopasta vaikka voisi itse tuottaa saman sähkön esim. turpeella ja kaasulla itsekin.
Onko muualla Euroopassa tuollaisia eilisen kaltaisia sähkön hintoja kuin meillä, epäilen?
Tällä hetkellä tuulivoiman sähköntuotanto on 279 MW. Kokonaiskapasiteetti tuulivoimalle on ylin 6600 MW.
Tuulivoiman suuri heilahtelu on iso ongelma.
Tänään pienimmillään 136MW tuulivoiman tuotanto. Se on yhden naistenlahden ykköslaitoksen teho. Eikä se tuota lämpöä yhtään. Joten on täysin mahdollista kuvitella sähköntuotanto ilman tuulivoimaa.