Mutta et tule sellaista aikaa enää näkemään. Tuulivoiman osuus varmasti vain lisääntyy tulevina vuosikymmeninä.
Se eilinen kun tuulivoimaa tuli 1500 MW vaikuttaa vielä tänäänkin siihen, että sähkö ei lopu vaikka nyt tulee vain 200 MW. Esim. sitä vesivoimaa käytetään tänään enemmän kuin eilen. Ja arvatenkin huomenna kun tuuli voimistuu vesivoimaa käännetään taas pienemmälle ja annetaan altaiden täyttyä. Näin sitä vaihtelua voidaan tasata, eikä yksittäinen heikkotuulinen päivä vielä muodostu ongelmaksi. Isommassa kuvassa Pohjoismaiden yhteisessä sähköverkosta voidaan tasata vielä paremmin.
Toki tilanne ei ole optimaalinen kun hinta heiluu ja pitää pyytää kuluttajia säästötalkoisiin, joten lisää tasausratkaisuja tarvittaisiin. Olisko se ratkaisu sitten pienydinvoima, Kemijokeen suunnitellut pumppuvoimalat, erilaiset akustot vai joku muu, jää nähtäväksi.
Jos jossakin vaiheessa liki kaikki ajoneuvot toimivat sähköllä, on näinkin pienessä maassa yhtäkkiä melkoinen määrä sähkön varastointikapasiteettia. Olisi hyvä saada autojen akustot osaksi sähköjärjestelmää. Kepillä tai porkkanalla.
Kai noita kysynnänjoustoratkaisuja mietitään paljonkin. On esimerkiksi ympäristöministeriön pilotti menossa, johon maan suurimpiin kuuluvien kiinteistöomistajien maalämpökohteita haetaan mukaan. Tai ei puhtaasti maalämpökohteita vaan hybridikohteita. Kun Fingridiltä tulee pyyntö (käsky), maalämpöpumput hiljenevät ja kohteet siirtyvät kaukolämmön piiriin.
Tämä menossa ja mielestäni aivan diibadaabaa. Atomit energiaksi.
Olihan tuo eilinen päivä aika ongelma! Mökillä ylläpitolämpö ilpillä 12 astetta ettei lattia vaurioidu. Maksoi 90 euroa tuo eilinen, kun on spotti sähkö. Pattereilla olisi ollut kolme kertaa kalliimpaa.
En tiedä sinun taloudestasi, mutta patterisähköllä mökin ja kaupunkiasunnon sähkölaskun ollessa yhdeltä päivältä yli 500 euroa pidän sitä kalliina. Näin olisi jos molemmat olisi normi pattereilla.
En mä haikailekkaan sellaiseen aikaan. Tuulivoiman määrä tulee varmasti vielä nousemaan, mutta ilman toimivaa säätökapasiteettia sähkön hinta tulee nousemasn rajusti. Näin on käynyt kaikkialla, jossa tuuliviimaa on paljon. Esimerkkeinä Tanska ja Saksa. Saksa on siitä mielenkiintoinen esimerkki, ettei siellä edes käytetä sähköä lämmitykseen, vaan maakaasua. Suomessa lämpötilaerot ovat suuremmat ja lämmityksessä tukeudutaan sähköön.
Toinen vaihoehto olisi käyttää ennakoitavaa sähköntuotantoa ja tasata kulutuspiikkejä vesivoimalla jolloin sähkön hinnan muutokset olisivat merkittävästi maltillisempia. On järkevämpää säätää vesivoimaa kulutuksen mukaan kuin tuotannon mukaan.
Isossa kuvassa Tanska on loustava esimerkki siitä kuinka suuri tuulivoiman tuotanto nostaa sähkön hintaa kuluttajille. En väitä, etteikö tasaaminen onnistu. Väitän sen tulevan kalliiksi.
Pienydinvoimaa lukuunottamatta kaikki ovat ratkaisusi ovat tuulivoiman ongelmien korjausta huonolla hyötysuhteella ja toinen toistaan kalliimpia ratkaisuja. Helpompi ja varmempi vaihtoehto olisi turpeen poltto. Polttoainettakin olisi omasta takaa useammiksi sukupolviksi.
Muistaakseni jossakin sähkärissä on jo pistoke, josta voi ottaa ulos esim työkaluille sähköä.
Vastaavasti tuo sähkön luovutus autosta verkkoon on jossakin ratkaisussa jo mahdollinen. Asia vaatii kuitenkin erillisen seinäyksikön ja lisäksi luvan liittää valtakunnan verkkoon.
Lähiulevaisuudessa (2030- ) lienee kuitenkin jo normiratkaisuja.
Jaa siellä on tämmönenkin kiista menossa, mikä vaikuttanut O3 toimintaan.
Energiavirasto on antanut päätöksen Olkiluoto 3:a koskevasta jättiriidasta, joka koski kantaverkon suojausjärjestelmää.
Päätöksen mukaan kantaverkon suojaus on verkonhaltijan erityinen suojausjärjestelmä, joka kuuluu kantaverkkoyhtiö Fingridin vastuulle.
Viime kuukausina OL3:n tehoa on alennettu usein, koska Fingridin toteuttama suojaus ei ole ollut täysimääräisesti käytössä.
Järjestelmäsuoja on yksinomaan Olkiluoto 3:n tarpeisiin sovittu ratkaisu ja siksi Fingrid katsoo, että Teollisuuden Voiman (TVO) tulee pääosin olla vastuussa järjestelmäsuojan kustannuksista.
Fingridin vastuulla on huolehtia sähköjärjestelmän käyttövarmuudesta. Verkkoon liittyvällä sähköntuottajalla puolestaan on vastuu laitoksensa verkkoon sovittamisesta sekä siihen liittyvistä kustannuksista, tiedotteessa sanotaan.
Professori toteaa, että ydinvoimaloiden lisärakentaminen olisi kaupallisesti vaikeaa. Sähkölle ei riittäisi kesäaikaan menekkiä, ja ydinvoimaloita tavataan pyörittää ympärivuotisesti.
Suomi on jo nyt maailman kolmanneksi eniten ydinsähköä tuottava maa per asukas, LUT:n professori Esa Vakkilainen sanoo.
Professori taitaa nyt unohtaa sen, että neljä viidestä laitoksesta on ikääntyviä voimaloita. Vaikka niille jatkoaikoja haetaan ja saadaan niin ei ne siltikään loputtomia aikoja kestä. Uuden rakentaminen kun on niin helppoa.
Professori ei osaa ajatella yhtään nykyhetkeä pidemmälle. Varmasti halpa sähkö toisi mukanaan investointeja tänne tai vetytaloutta.
Ongelma noissa ydinvoimaloissa on varmasti rakentamisen kesto ja sen ennalta-arvaamattomuus. Tulee liian pitkä takaisinmaksuaika. Siinä mielessä olen samaa mieltä, että tuskin kukaan tässä tilanteessa lähtee investoimaan ydinvoimaan Suomessa.
Mietin myös voiko tuon professorin viestistä lukea rivien välistä, että iso ydinvoimala on ongelmallinen, mutta minireaktorit ehkä ei, koska ne on laitoksina varsin eriluontoisia kuin nuo massiiviset ydinvoimalat.
Pienreaktorin vikaherkkyys on käsittääkseni aika pieni, joten paljon parempi suunta kaiken kaikkiaan tämä. Ei tarvitse samanlaista verkkoinfraa, mikä näyttää mm. OL3 olevan ongelma. Ei löydy maksajia, ja sit ajetaan vajaalla teholla.
Energialle löytyy aina käyttöä, kun sitä osataan markkinoida. Serverit (google yms), teollisuus ja yms. Joten erikoista jos proffa on ylituotannosta huolissaan, se on otettavana voimavarana.
Ohhoh! LUTista on löytynyt sustainable energy professor kertomaan, että kesä on este lisäydinvoiman rakentamiselle. Tässä ei ole mitään uutta, vaan jo vuosia kestänyt kaava saa jatkoa. Vakkilainen ei valehte. Hän vain toteaa, ettei vesivoimaa voi paljoa säädellä ja unohtaa tuulivoiman ongelmat. Olen kirjoittanut tälläkin palstalla jo vuosia sitten tuulivoiman olevan markkinahäirikkö, joka estää kaupallisen energiarakentamisen, muiden tuotantomuotojen hoitaessa kulutusmuutokset. Vakkilainen myös unohtaa lisäydinvoimarakentamisessa sen, että pienimmän energiankulutuksen aikaan vähintään yksi ydinvoimala on aina huoltoseisakissa. Lisäksi Vakkilainen maalailee yli tuhannen megawatin voimalaa, joka on maailmankin mittakaavassa kohtuullisen suuri. Vakkilaista ei tunnu surettavan energiavarmuus, joka voidaan varmistaa käytännössä vain lisäydinvoimalla.
Suomessa ydinvoiman taloudellisesti kannattava rakentaminen ssavutetaan jo pienellä vaatimuksella tuulivoimayhtiöille tuottaa energiaa myös pakkaskeleillä. Tuntuu, että ihmisiltä on jnohtunut sähkön maksaneen muutamia vuosia sitten 4-5 senttiä kilowatilta…
Jutun kulma oli tosiaan nykytilanteessa. Tilanne muuttuu, mikäli Suomeen saadaan paljon sähköä käyttäviä teollisuuden investointeja, jotka edellyttävät vakaata sähkön ympäri vuorokauden ja vuoden ympäri. Ilman varastointia tuuli- ja aurinkovoimasta ei ole siihen luotettavaksi sähköntuottajaksi.
Mitä itse olen ymmärtänyt, Suomeen kannattaisi rakentaa lisää ydinvoimaa ensisijaisesti lämmöntuotannon tarpeisiin. Jollain aikavälillä polttamiseen perustuvista tuotantomuodoista on päästävä eroon. Lämpöpumput varmasti yleistyvät, mutta modulaariset ja sarjatuotetut pienydinvoimalat voisivat olla hyvä ratkaisu monelle kaupungille. Toivottavasti nykyinen ydinenergialain uudistaminen etenee jouhevasti, ettei lainsäädännön puolesta tulee takapakkia pienydinvoimaloiden käyttöönottoon.
Tuota nykyaikaan takertumista itsekin ihmettelin kun esim. tuulivoimaa on rakennettu pää märkänä houkuttelemaan sitä vetyteollisuutta. Silloin tuulivoiman kapasiteetti pitäisi korvata jollain kun se palaa teolisuudessa.