Vetyteollisuutta ei voi tulla tuulivoiman takia Suomeen. Tänne ei tulla rakentamaan satojen miljoonien vetytehtaita vain käyttääkseen sitä tuulivoiman aiheuttamaa ylijäämäsähköä. Se tehdas toimii aina kun vedyn tuottaminen on taloudellisesti järkevää, eli lähtökohtaisesti 365 päivää vuodessa, sähkön tuotanto ei ole normaalia kalliimpaa silloinkaan kun pörssihinta on korkea. Tästä voidaan vetää johtopäätös, että ainoa mahdollisuus saada Suomeen vientituloa tekevä vetylaitos on ydinvoiman lisärakentaminen. Kuitenkin vetylaitos tulee nostamaan kuluttajan ja teollisuuden sähkönhintoja.
”Siihen [nykyiseen perusvoimaan] jos lisätään toistatuhatta megawattia oleva ydinvoimala vielä pohjakuormaksi, niin tilanne on aika mielenkiintoinen. Silloin mentäisiin siihen Ranskan tilanteeseen, että osa ydinvoimaloista on kesällä kiinni.”
OLISIKO SE sitten ongelma?
Vakkilaisen mukaan olisi, koska Suomen energiapolitiikan pitkä linja on se, että ydinvoimat rakennetaan yksityisellä rahalla. Ranskassa niitä pyörittää valtion energiayhtiö EDF. Se kantaa myös taloudellisen tehottomuuden seuraukset.
”Yhä enemmän nähtäisiin näitä nollahintoja kesällä. Se tarkoittaisi sitä, että vanhankin ydinvoiman kannattavuus kärsisi.”
Vakkilaisen pääpointti on, että markkinat eivät ajattele tulevaisuuteen. Kuka rakentaa ydinvoimalan paikkaan, jossa tuottoja pitää odottaa parikymmentä vuotta tai 10 vuoden kuluttua on ehkä vetytalous nousemassa? Ydinvoimalan kaltaisen valtavan investoinnin pitää olla kannattava heti. Sama syy oli ydinvoiman lisärakentamisen esteenä jo 80-luvulla vaikka onnettomuuksilla oli myös iso rooli. Investointia voi verrata esim. tuulivoimaan, joka rakennetaan murto-osassa aikaa ja rahaa. Valtio on valmis antamaan lisää periaatepäätöksiä, mutta tyhjäksi jää, jos kukaan ei ole valmis investoimaan.
Toisaalta kymmenisen vuotta sitten löytyi innokkaita vaan ei valitettavasti päteviä yrittäjiä ehkä - toivottavasti - lähitulevaisuudessa ilmoittautuu joku taas. Paljon on kuitenkin tapahtunut tässä välissä. Hanhikivelläkin päädyttiin surullisen kuuluisaan venäläiseen reaktoriin pitkälti hintapaineiden takia eikä länsireaktorit ole varmaan ainakaan yhtään halventuneet.
Valtio voisi tietysti pykätä oman ydinvoimalan, mutta onko sekään sitten järkevää, markkinoilla nyt toimivat energiantuottajat tuskin olisivat tyytyväisiä hintahäiriköstä.
Nyt vedän ihan muistista, mutta teollisuus tuottaa sähköä yli oman tarpeen ja myy sitä markkinoille. Viime vuoden sähkösähläilyssä teollisuus pudotti omaa tuotantoaan tilapäisesti ja myi sähköä markkinoille, kun siitä oli kovin pula.
Metsäyhtiöt pystyvät reagoimaan nopeasti muuttuneeseen energiatarpeeseen.
Tarkoitin sitä tulevaa vetyteollisuutta. Vedyn tekeminen vedestä eletrolyysillä vie sähköä ns. perkeleesti.
Outokummulta merkittävä avaus pienydinvoimaloiden suhteen. Juttu on tilaajille, mutta ingressissä on oleellisin asia mainittu.
SSAB seuraa varmasti tarkasti, miten Outokummun hanke etenee. Raahessa voisi olla vastaavanlainen käyttökohde.
Kyllähän näille isoenergisille toimijoille vakaus ja omavarmuus ovat tärkeitä asioita. Hyvä juttu.
Mykkäsellä on kovat odotukset, että Suomeen mahtuu lisää ydinvoimaa seuraavien 10–15 vuoden aikana. Tämä perustuisi teollisuuden sähköistymisen toteutumiseen suunnitelmien mukaisesti. Jutussa nousee yhtenä esimerkkinä SSAB:n suunnitelmat siirtymisestä fossiilittoman teräksen tuotantoon Raahen tehtaalla.
Periaatelupahakemus voisi tulla Fortumilta tai Heleniltä. Fortum on reilun vuoden ajan selvittänyt uuden ydinvoiman edellytyksiä Suomessa ja Ruotsissa. Helen ja Steady Energy tähtäävät taas ydinlämpötuotannon käynnistämiseen Suomessa.
Hallitus pyrkii vauhdittamaan ydinvoiman lisärakentamista valmisteilla olevalla ydinenergialain kokonaisuudistuksella.
Mykkäsen mukaan uusi ydinenergialaki vahvistaa Suomen asemaa houkuttelevana ydinvoiman rakentamispaikkana, etenkin pienten SMR-voimaloiden sarjakäyttöönoton kannalta.– Pyrimme vapauttamaan pienet modulaariset reaktorit nykyisestä raskaasta eduskunnan kautta kulkevasta periaatelupaprosessista.
Uusi ydinenergialaki on tarkoitus säätää vuonna 2026.
Jossain kohtaa ne vanhat laitokset tulevat elinkaarensa päähän, joten pitää miettiä onko korvaava vaihtoehto tuulivoima vai mikä?
Tuulivoima ei liene todellesuudessa mikään ratkaisu täällä peräpohjolassa, missä talvisin tuulet ovat hyvin olemattomia. Tarvitaan rinnalle muuta energiaa turvaamaan sähkön saanti. Tuontisähkön varaan en enää liikaa laskisi, uhkia voi olla niin monenlaisia.
Kyllä Suomella tulee tarve lisätä kustannustehokasta ja etenkin jatkuvatoimista energiatuotantoa. Osa nykykapasiteetista ajautuu elinkaarensa päähän ja toisaalta tässä on annettava takuita jaksolle 2040-70 niin nykyisille käyttäjille, tulevalle kasvulle kuin ulkomaisille investoijille.
Parhaillaan suunnitteluasteella olevat pienvoimalat ovat hyvä lisä, mutta kokonaiskapasiteetin tarve pitää tavalla tai toisella tyydyttää. Esimerkiksi tuulivoima on hyvä, mutta liian jaksottainen.
Itse asiasta olen samaa mieltä, mutta en malta olla toteamatta kuinka juuri tällä hetkellä vispilöistä tulee 5000MW, eli enemmän kuin nykyisistä ydinvoimaloista.
Mutta jos hiilen ja ydinvoiman käyttö olisi lopetettu siinä määrin kuin jotkut puolueet on sitä ajanut alas aikaisemmin, niin olisi ollut aika kylmää tammikuun alussa olla tuulen ja veden energian varassa. Ja lompakko olisi tykännyt vielä vähemmän. Kokonaisuutena Suomi on sellainen paikka, jossa tarvitsee myös ydinvoimaa paljon.
Vuonna 2038 päättyy OL1 ja OL2 laitosyksiköiden nykyiset käyttöluvat.
TVO on aloittanut YVA-menettelyn koskien käyttölupien jatkoaikaa. Selvittävät niiden pidentämisen vähintään 10 vuodella.
Samalla selvittävät tehonkorotuksia. Nykyään laitosten nimellisteho on 890 MW, kun jatkossa voisi mahdollisesti olla 970 MW. Alun perin laitokset tuottivat sähköä 660 MW nimellisteholla. Kuvaa hyvin, miten laadukkaasti laitoksia on ylläpidetty, mikäli tulevaisuudessa teho saadaan nostettua tuonne yli 950 MW:n.
https://www.tvo.fi/ajankohtaista/tiedotteetporssitiedotteet/2023/df5cpc4bq.html
Päinvastoin, talvisin tuulee enemmän kuin kesällä.
Toki kovimpien pakkasten aikana tyypillisesti on jokunen päivä jolloin ei juuri tuule. Niistä selvitään sitten vesivoimaa ja Ruotsin siirtolinjoja maksimaalisesti hyödyntämällä. Mutta yhtään ydinvoimalaa ei kärsi varmaan olla pois käytöstä samaan aikaan.
Suomellahan on aika hajautettu energiantuotanto nykyisin, on ydinvoimaa, tuulivoimaa ja vesivoimaa, biomassan tai fossiilisten polttelut siihen päälle. Varmaan sellaisena sekoituksena se on jatkossakin. Vesivoimaa ei voi juuri lisätä, ja fossiilisia pitää vähentää, niin kai se on sitten tuulivoima ja ydinvoima jotka kasvaa.
Itse olen ollut siinä harhakäsityksessä, että sähkö on kallista.
Niin, ota nyt näistä sitten selvää.
Kuten joskus aiemmin kirjoitin, sähkön tuottaminen modernilla ydinvoimalla maksaa n 8-9 c/kWh KAIKKINE kuluineen voimalan elinkaaren aikana (60-70 v). Uraanissa edelleen hankintatarve katsoo osin itään …
Nykyisillä Suomen hinnoilla ilman poliittisia linjauksia ja valmisteluja (tuet, takaus, ostohinnat jne) suurta investointihalukkuutta isolle ydinvoimalalle ei ole eikä investoijia ole jonoksi saakka ovella. Hintalappu on n 6-8 mrde.
Pörssisähkön yöhinnalla 2-5 c/kWh tuo business ei yksinkertaisesti pyöri.
Se on totta, että talvisin tuulee hieman enemmän ja taitaa tuulla myös hieman tasaisemmin kuin kesällä. Valitettavasti aamuisin kun sähkönkäyttö lisääntyy, myös tuuli hieman hiipuu. Valitettavasti kuitenkaan ei olla lähelläkään sellaista tilannetta jossa kovina pakkaspäivinä selviäisimme siirtolinjojen turvin. Päinvastoin pakkaspäivinä teollisuus ajaa tuotantonsa alas ja alkaa myymään sähköään, koska sähkön hinta on korkeampi kuin tuottamansa hyödykkeiden arvo. Tämä ei ole kestävää kansantalouden kannalta.
Itse en näe, että fosiilisia tarvitsisi ajaa alas. Esim. turvetta olisi jo energiaomavaraisuuden ja poikkeustilanteiden kannalta parempi lisätä. Varsinkin, kun Ruotsista tuleva turpeella tuotettu sähkö on uusiutuvaa ja Suomessa kolikonheiton tuloksena fossiilista.
Tuulivoima ei yksinkertaisesti auta, eikä sitä pitäisi enää lisätä, vaan korjata sen aiheuttamia ongelmia. Siihen, ehkä helpoin lääke olisi aloittaa biojätteestä kaasun tekeminen. Onhan sitä jo vuosikymmenet lajiteltukin.
Pörssisähkön yöhinnalla ei pyöri mikään muukaan business. Mistä olet saanut 8-9 sentin hinnan tyotetulle ydinvoimakilowattitunnille, itse olen nähnyt joskus abstraktin opinnäytteestä, jossa hinta oli noin 6,5 c/kwh.