Minusta tuossa ylivoimassa näkyy vähän samat perisynnit, kuin koko Tapparan pelaamisessa ylipäätään.
Kaikki tehdään vähän sinne päin, ei anneta tukea kavereille, ei liikuta riittävästi. Ja kun liikutaan, niin liikutaan aivan eri rytmissä. Tuntuu, että ajatus ei ole pelissä.
En nyt Juhani Tammisen höpinöistä hirveästi välitä, mutta kyllä tässä lausunnossa totuuden siemen on:
95% keskittyminen on 50% suoritus.
Varsinkin ylivoimalla tuo korostuu kärjistetysti. Se miksi keskittyminen on ollut tuollaista pidemmän aikaa, onkin sitten hyvä kysymys.