Tämäkin ketju näytti edelleen puuttuvan, joten avataan sellainenkin jo valmiiksi, kun kuitenkin tarvitaan.
Alivoima on muuten näyttänyt harjoituspeleissä hyvältä - sieltähän on tosiaan taustalla loistavat kokemukset aiemmasta.
Päävastuun kantavat edelleen parivaljakko
Kuusela-Jasu
Blood-Vittasmäki
Muita tähän mennessä nähtyjä yhdistelmiä:
Malinen-Karjalainen
Mäntylä-Utunen
Ojamäki-Virta (oonko hakoteillä?)
Mäntylä-Rouhiainen
Katsokaapa huviksenne tuo eilinen voittomaali vielä. Takakamerasta näkyy parhaiten. Siellä oli kaksi vastustajaa maalin edessä ohjaamassa kiekkoa ilman että kukaan meidän pelaajista tekee asialle mitään. Kukaan ei myöskään ollut lähelläkään blokkilinjaa vaan tuo veto vaan annettiin Salmelalle. Tämä on joku uusi innovaatio, jota käytettiin jo viime kauden välierissä, surkein tuloksin.
Jotenkin näyttää, että neliö pelkää poikkisyöttöä ja tussuttelevat mahdollisimman pienenä. Vittasmäki oli totaalisen unessa maalinedustan tapahtumista.
Alivoimapelaaminen on minusta liian passiivista ja eipä yllätä että seisovaa. Onhan tuossa pointtinsa että ei anneta parhaimmalle maalinteko sektorille paikkoja ja läpi syötöt suljetaan, mutta kääntö puolena sitten annetaan siiville ja viivaan tilaa rauhoittaa ja rakentaa vetopaikkaa jossa samalla tehdään viivakudille pahimmassa tapauksessa kuuden miehen maskia maalivahdille, ja jos se ei pysähdy liha muuriin niin vaikeaahan sitä maalivahdin on nähdä vaikka se on hänen tehtävänsä.
Tuntuu että tässäkin pelataan jotain prosenttikiekkoa ja todettu että tämä on parhain tapa pelata antamalla ulkokaarelle ns. huonolle maalinteko alueelle paikkoja.
Vaikka nyt ollaankin vasta alkukauden kynnyksellä, niin pakko nostaa tämä kulunut aihe esiin. Samat merkit ilmassa, kuin monena viime vuonnakin:
Tässäpä nämä ongelmat kokonaisuudessaan. Jossain pudotuspeleissähän tällä taktiikalla (HIFK ?) ollaan pidetty vastustajan ylivoima nollilla, mutta kyllä tuo passiivineliö kuuluu 80-luvulle. Ymmärrän sen ainoastaan niissä tilanteissa, kun joukkue on niin puhki, että on pakko perustaa se peli väliaikaisesti siihen. Muutenhan lähes keneltäkään huippujoukkueelta ei tuota enää nähdä.
Sekä Ilvestä että Jypiä vastaan tosiaan alivoima seisoi kiltisti neliössä, tai vaihtoehtoisesti myös juoksi turhaan kiekon perässä pelaten itsensä ulos. Tämä toki paranee kauden edetessä, mutta tuota passiivineliötä en voi ymmärtää millään saralla. Sekä Ilveksellä että Jypillä oli eväät vielä enempiin ylivoimamaaleihin, mutta toistaiseksi pelastuttiin. Jos taitaville yksilöille annetaan noin paljon tilaa pyörittää ja hakea veto- sekä maalipaikkoja, niin liian usein omissa soi. Liigan paras joukkue alivoimalla oli viime kaudella Kärpät, joka paineisti alivoimalla kiekollista jatkuvasti, toki järkeä käyttäen. Samaa teki HPK ja moni muukin joukkue. Ja pääosalla alivoimaprosentit 10% paremmat kuin meillä.
Miksi jälleen kerran Tappara turvautuu surkeimpaan mahdolliseen vaihtoehtoon, kun parempia on olemassa ? Joukkueen materiaali ei varmasti käy syyksi, meillä on siihen todella hyviä pelaajia mm. Kuusela, Karjalainen, Jasu, Vittasmäki, Blood, Ytterell etc. Sitä ei vaan haluaisi antaa tällä(kään) saralla vastustajalle turhaa tasoitusta.
Voitko konkretisoida? Tapparan neliö ei ole passiivinen vaan syöttösuunnat suljetaan kyllä tehokkaasti hyökkääjien toimesta. Ei Tapparan neliöstä montaa syöttöä ole läpi mennyt. Tuplaaminen alivoimalla kuulostaa kummalliselta ja ei Kärpätkään tuplaa alivoimalla - saati HPK. Kyllä Tappara on saanut ylivoimainsa Kärppiä yms. joukkueita vastaan viime kaudellakin pyörimään - ei se siitä ole kiinni.
Alivoimaa voi aktivoittaa lähinnä siihen suuntaan, että ajetaan paineelle niin kauan kuin vastus ei saa kiekkoa rauhoitettua ja niinhän Tappara ajaa joka kerta. Ylempää voidaan ottaa kiinni. Ehkä me katsotaan samaa asiaa kahdesta eri näkökulmasta: mun mielestä toi tapa pelata AV:ta omalla alueella on ihan ok - ei se ole se ongelma. Se ongelma on se, että Tapparaa vastaan saa tuoda kiekon todella helposti alueelle.
Tätä kiroilin viime matsissakin. Pari vuotta sitten tuo siniviivan sumppu vielä toimi loistavasti, mutta nykyään tuntuu että siitä saa aina luistella sisään.
Tästä tuli mieleen, että Kärppien “Liigan paras” -alivoimapelaaminen on nähtävästi jatkunut tälläkin kaudella.
Tällä kaudella Kärpillä on ollut jo 16 minuuttia alivoimaa ja yhtään maalia ei ole mennyt omiin…
Kausi 2018-19:
AV% 89.95 (AVA 338:24 min)
AV2% 75.00 (AV2A 10:24 min)
2019-20 (syyskuun alku):
AV% 100 (AVA 16:00 min)
AV2% - (AV2A 00:00 min)
Mannerilta alivoimapeluutuksen peri Toni Sihvonen aikoinaan (vanhan Kalevan jutun mukaan) ja jotain tehdään Oulussa oikein…
Vuoden 2018 Kalevan juttu Kärppien AV-peluutuksesta:
Tuo on periytynyt jo vuosien takaa. Tappara on usein antanut vastustajan laukoa enemmän. Metsolan aikaan tuntui, että vastustaja päästettiin vartavasten laukomaan ns. ei niin vaarallisista paikoista, ettei oma pakki jää maskiin.
Toivoisin sitä muutosta, että nelikko uskaltaisi ottaa vähän aggressiivisemmin tuota hyökkäystä vastaan ja käyttää kentän mittaa vähän paremmin hyödyksi. Tappara jättää koko keskialueen vastustajalle pelin kiihdyttämiseen, joten jopa kovalla päätykiekolla vastustaja usein pääsee kiinni pyöritykseen.
Tapparalta löytyy vaihtoehtona aktiivisempikin karvaava alivoima, mutta sitä kyllä käytetään todella säästellen.
Otetaan esimerkiksi nyt tuo Ilves - Tappara peli. Ensimmäisen jäähyn aikana neliön läpi meni jo 2-3 vaarallista syöttöä ja Ilves pääsi ampumaan vaarallisista paikoista useita kertoja. Samoin saatiin syöttöjä maalin takaa myös neliön keskelle, josta päästiin ampumaan parikin kertaa. Toisella jäähykerralla tämä sitten vihdoin kostautui, kuin suoraan PASSIIVISEN NELIÖN LÄPI syötetty poikittaissyöttö löysi Thomsonin, jonka laukaus painui verkkoon. Syöttösuuntia ei peitetä hyvin, toki nyt oli kauden eka peli kyseessä, mutta silti. Viime kaudella peittäminen oli silti tätä parempaa, muttei missään nimessä erinomaista silloinkaan. Kolmas ja neljäs jäähy toivat Ilvekselle 5-3:n, josta tekivät maalin. Sitä nyt en lähde arvostelemaan, sillä se on lähtökohtaisesti todella hankala paikka puolustavalle joukkueelle.
No kyllä tuplaavat tarvittaessa. Usein kuitenkin aktiivinen alivoima perustuu koko neliön liikkumiseen samanaikaisesti, jolloin annetaan sekä painetta kiekolliselle, että peitetään ne oleellisimmat syöttösuunnat tehokkaasti, jolloin pakotetaan vastustaja tekemään virheitä.
Eihän aktiivinen karvaus aina tietysti onnistu estämään ylivoimapelin pyöritystä, mutta tarkoitan tällä enemmäkin sitä, että isketään välittömästi kiinni kiekolliseen, kun tulee se syöttö jalkoihin, selän taakse tai vähän ohi vastaanottajasta. Nyt tällaista uhkaa ei koskaan Tapparan alivoima anna, kun ukot seisovat kiltisti 3-5m päässä lähimmästä vastustajasta.
Lisäksi tämä välimatkan jättäminen vastustajaan aiheuttaa sen, että liian usein kiekollinen mies saa kävellä rauhassa B-pisteen kaarelle tai jopa lähemmäs laukomaan. Liigassa on toki se “hyvä” puoli, että oikeasti hyviä laukojia on vain kourallinen, jolloin nuo laukaukset painuvat joko logoon tai plexeihin. Mutta ei se silti tarkoita sitä, että niin vapaasti pitää päästää laukomaan. Tällöin joudutaan myös reagoimaan tilanteeseen myöhässä, jolloin pakka helposti aukeaa ja kiekollinen esimerkiksi pääseekin antamaan vielä syötön vaarallisempaan maalintekopaikkaan.
Tästä 100% samaa mieltä. Jos vastustajalle meinaa antaa alivoimalla painetta, täytyy sen lähteä jo tosiaan siitä vastustajan kiekon tuonnista. Tappara on myös siinä ihmeellisen passiivinen ja vastustaja saa monesti kuvion kuntoon ihan ilmaiseksi. Jos paine onnistutaan antamaan oikein, ei ylivoimajoukkue ehdi kunnolla rauhoittaa kuviota missään vaiheessa, vaan aika kuluu hätäisten syöttöjen antamiseen ja kulmissa painimiseen.
Miksi näin on ? Toki aktiivisempi pelitapa vaatii pelaajilta enemmän pelinlukutaitoa, kuntoa sekä taitoa toimia yhtenäisenä nelikkona samaan aikaan. Jos yksikin noista elementeistä falskaa, aukeaa koko alivoima helposti riekaleiksi. Kuitenkin itse näkisin, että nykyisellä materiaalilla pystyttäisiin pelaamaan enemmän tuota paineistavaa alivoimaa ja sillä saataisiin parempia tuloksia aikaan ainakin pitkällä tähtäimellä.
Muuten en ota tuohon sen enempää kiinni, koska Kuusela on about täydellinen pelaaja ja hänestä ei voi paljoa pahaa sanoa. Sanoisin silti, että suurin syy siihen, miksi alivoima ei ota ylhäältä asti kiinni on itse asiassa Kuusela. Siellä käy kyllä Jasu aina ajamassa kiekollisen päätyyn asti, mutta Kuusela jää yleensä melkein punaviivalle odottamaan. Tämä on mielestäni erityisesti Kuuselan alivoimapelissä jopa leimaavaa.
Malinen on hyvä paineistamaan alivoimalla, on mielenkiintoista nähdä, paljonko sitä vastuuta on tarjolla. Tällä hetkellä tuntuu, että meillä yksi painestaa alivoimalla ja kolme ottaa vastaan. Toistuu parista toiseen.
En ole AV peliä tarkkaillut sillä silmällä, mutta yksi huomio historiasta:
Kun siniviivoja siirrettiin, niin joukkueet reagoivat asiaan pienentämällä boksia. Viiva jätettiin mieluummin vapaaksi kuin että avattaisiin syöttölinjoja boksin läpi. Tästä huolimatta teemuaaltomaiset viivatykit ovat nykyään harvinaisuus, eli pakit jotka puhtaalla lämärillä paukuttavat säännöllisesti maaleja viivasta.
Tuli muuten mieleen, että Kärpät ja Tappara on pelannut eniten alivoimaa Liiga joukkueista, vaikka ovat Liigan kärjessä. Jotenki hankala uskoa, että Tappara ja Kärpät rikkoisivat eniten.
Kärpillä tuo alivoima on vielä muuten 100%.
Tapparan kohdalla ainakin vääristää vähäinen määrä pelejä kotona. Kyllä noita jäähyjä vihelletään vieraissa enemmän aina. Kärpät oli rangaistu viime kaudella ja paljon tulee siitä, kun ovat usein johdossa. Se on aika usein niin, että johtava joukkue saa enemmän alivoimaa huolimatta pelitapahtumista. Tapparan peleissä on toistaiseksi menty ilman farsseja tällä kaudella eli tuomarit onnistuneet hyvin.
Muistatte varmaan Seppo Mäkelän ajat, jolloin tylsä ottelu maksoi aina kotijoukkueelle hintaa. Seppo veti kulmikkaalla elehdinnällään vielä isommin ne jäähyt, joissa ”kiukutteli” kotijoukkueelle ja haistatteli suorastaan faneille. Hakametsä kuulosti hurjalta Mäkelän aikaan 
Mutta @peterra on oikeassa. Av:tä saa pääsääntöisesti johdossa oleva joukkue ja vieraissa pelaava joukkue. Sekä Tapparalla että Kärpillä on myös aktiivinen ylhäältä kiinni ottava pelitapa - silloin kun iskun paikkaa on. Hyökkäyspään jäähyjä on tullut ainakin Tapparalle solkenaan.
AV-pelaaminen on Tapparallakin parantunut huimasti viime kaudesta. Neliö pelaa paremmin yhdessä koko ajan ja neliön läpi ei haluta selvästikään päästää kiekkoa. IFK:n maalissa Carteig torjui oudonkin selkeän reboundin suoraan painottoman puolen yv-siipimiehen lapaan. Ei voi syyttää av-nelikkoa eikä noita reboundeja synny ihan helposti, kun veskarin maila ohjaa ne kulmiin pääsääntöisesti.
Tästä on pakko antaa marraskuun osalta pyyhkeitä joukkueelle. Vuodesta toiseen tulee empiriaa näkyviin, että kovempia joukkueita vastaan ei passiivinen seisoskelu enää toimi. Näyttöjä tulee joka kausi ja aina vaan se strategia on sama. Katsotaan ja tukitaan syöttöjä, mutta kaksi minuuttia menee aivan liian usein ilman yhtään purkua.
Eilen taas oli eroa kuin yöllä ja päivällä Zugin ja Tapparan alivoimassa. Toinen vetää itsensä pieneksi ja blokkaa vaan syöttöjä ja toinen liikkuu koko ajan ja laittaa painetta. En tiedä mitä pitäisi tapahtua, että tuo muuttuu. Kaudet vaihtuu, mutta tuo ei vaan muutu.
Empiirinen aineisto on niin laaja, että tuo on vaan huono tapa pelata.
Onhan sillä passiivisella av:lla edelleenkin aika monta kovaa / “Liigan parasta” vastustajan ylivoimaa onnistuneesti torjuttu takavuosien playoff-sarjoissa. Aineisto nimenomaan tästä on ollut laajaa.
Tietysti eilisen CHL-ratkaisupelin alivoimapelaaminen oli jo liiankin “passiivista”, kun vastustajan parhaan maalintekijän vedon tieltä lähinnä peruuteltiin pois. Huonoa toteutusta ja virheitä?
Lähestymistapoja lienee monia, mutta Liigan panoksellisimmissa paikoissa Tapparan toteuttamat ovat toimineet pääsääntöisesti hyvin. Myös kuluvan kauden tilastot ovat kokonaisuuksina hyvät, av on toiminut paremmin kuin yleensä syksyisin. Viime peleissä kyllä muutamat kerrat horjunut sekin, eri tavoin.
Tuon passiivisen alivoiman heikkoudet tulee Liigassa aivan liian harvoin näkyviin. CHL riisui sen kohtalaisen alasti - eikä se ollut ainoastaan tämä yksi peli vaan samaa ongelmaa on ollut jo aikaisemmin. Alivoimallakin voi olla variaatioita - ei tarvitse olla aina passiivinen seisova neliö. Esimerkiksi siinä, miten alueelle tuonnit otetaan kiinni Tappara vs. moni muu - on siinä vaan iso ero. Tapparan alueelle ON myös tällä kaudella saanut kävellä kiekon kanssa, kun ei oteta ylhäältä kiinni. Tai jos otetaan niin otetaan yhdellä.
Olisi kiva oikein nähdä tilasto, kuinka usein Tappara käyttää “aktiiviseksi” luokiteltavaa vaihtoehtoa. Mitä pidemmälle kaudet etenee - sitä vähemmän. Erikoistilanteet hävittiin viime vuoden playoffeissa mm. HPK:lle. Jos verrataan Kärppien alivoimaan, joka on briljanttia, he paineistavat paljon Tapparaa enemmän, vaikka monet virheellisesti väittävät, että tuplaavat AV:lla. Eivät tuplaa.
Ehkä yksittäisistä pelillisistä asioista tämä on juuri se mikä eniten kummastuttaa, ja ärsyttää. Varsinkin kun nykyisin näkee tuohon aivan toisenlaisiakin toteutuksia.