Meidän alivoima ei ole ollut erityisen hyvää, eikä äärimmäisen huonoa, vaan melko keskinertaista. Niin tai näin, av-pelaamisessa on vielä paljon parantamisen varaa.
Meille tehdään ylivoimamaali kerran viiteen yritykseen eli av-prosentti on 80.
Samalla yv takkuaa eli ollaan takamatkalla erikoistilannepelaamisessa. Onneksi ollaan otettu vähän jäähyjä, sillä alivoima on ottanut takaiskun 6 kertaa 13 otteluun. Noin joka viides päästämämme maali on tullut alivoimalla.
Jotain hyvääkin alivoimassa on ollut. Osa alivoimista on ollut totaalinen vastustajan hiljennys. Näin on tainnut käydä Lukkoa ja Jukureita vastaan. Lisäksi alivoima tuottaa vastahyökkäystilanteita. Useasti ollaan alivoimalla karussa. Monista yrityksistä on kuitenkin tehty “vain” kolme av-maalia. Sillä jaetaan sarjan kärkipaikka Sportin ja HPK:n kanssa.
HPK on itseasiassa plussalla alivoimalla. Sille on tehty vain kaksi yv-maalia, kun se on itse tehnyt alivoimalla kolme.
Tapparan av-prosentit viime vuosilta tuoreimmasta vanhimpaan: 87.08, 83.05, 80.21, 81.48, 80.45, 78.87, 87.39.
Voihan ja pitäähän sitä yhdeksääkymppiä tavoitella, mutta realismi on sitten jotain muuta. Mutta kuten sanoin, tuossa on parantamisen varaa. Mestaruusvuosilla muuten 79 % ja 80 %.
Paljonko oli vastaavat YV-prosentit, ihan mielenkiinosta kysyn? Sillä jos pelaat esim 85% alivoimaa, ja ylivoima on 25% niin silloinhan kokonaisluku on 110%
Nykyään 5vs5 pelaaminen on sen verran tasaisempaa, että ei millään 78-80 pinnan alivoimilla enää mitään mestaruuksia voiteta, ellei YV ole luokkaa murhaava
Jos av% ja ylivoima% yhteenlaskettuna on luokkaa 110% silloin puhutaan voittavasta kiekosta.
Mutta toivoisin Tapparan pelaavan Carolina Hurricanes tyylistä power killiä, missä perinteisten av-pakkien (Jacob Slavin) mukaan laitetaan ei niin perinteisiä av-hyökkääjiä esim. Martin Necas tai Teuvo Teräväinen.
Tapparalla olisi Kyle Platzer tai Kristian Tanus Veli-Matti Vittasmäen kanssa.
Siinä taisi etenkin alkukausi olla todella surkea. Taisi olla pelejä joissa vastustaja teki 3/3. Alivoima tiivistyi vasta loppukaudesta eikä niitä prosentteja enää saatu hilattua koko kautta ajatellen kovin korkeaksi.
Av sentäs toimii. Seitsemän peliä 100 % eli 20/20. Yhteensä av-% on 87.88 – kotona 81.48 ja vieraissa 92.31. Tässäkin pientä vinoumaa vieraskentän hyväksi.
Av jatkaa toimimistaan keskinkertaisen alkukauden jälkeen. Prosentit sikseen. Kymmenen päästettyä maalia alivoimalla on kelpo lukema 31 matsiin. Kärpät ja HPK päästäneet vielä pari vähemmän.
Nyt Peltolakin saatiin takaisin huseeraamaan alivoimaan, niin erikoistilanteen potentiaali pysyy jatkossakin ehtana. Omaan silmään av on toiminut oikeastaan kaikilla kokoonpanoilla. Rauhalan ja Puhakan haluan silti nostaa esiin tässä. Pelaavat vähän erilaista alivoimaa, mutta kumpikin malli toimii. Rauhala klassisempi ja Puhakka taasen puolustaa hyvin hyökkäämällä.
Käynnistysongelmien jälkeen, kun alivoima lähti toimimaan, se on toiminut satunnaisista poissaoloista huolimatta tasaisella teholla. 20 ja 15 ottelun kuntopuntareissa Liigan parasta. 92–94-prosenttista tuolla otannalla.
Av-pelaajat on loistavia. Hyökkääjistä kulmakivenä Rauhala (70 min.). Muut isomman roolin av-hyökkääjät ovat Moilanen, Puhakka ja Merelä tasaisella 50 minuutin vastuulla. Virta sitten viides mainittava 40 minuutin vastuulla.
Nyt on mielenkiintoista nähdä, miten Peltolan paluu näkyy. Pitäisi olla edelleen av-kurko. Luoto ja Peltola ovat pelanneet minuutin alivoimaa per peli.
Pakiston kulmakivenä on Seppälä (70 min.). Oikeastaan kaikki puolustamiseen enemmän kykenevät pakit ovat saaneet tasaisesti av-vastuuta. Alivoimaa eivät pelaa junnut ja Rantakari.
Kaikkinensa otetaan vähän jäähyjä ja av-koneisto jyllää erityisen tasaisella peluutuksella. Erikoistilanteeseen sopivia pelaajia on hyvä valikoima ja hieman erilaisella osaamisella. Kirveen terä on terävä ja leveä.
Alivoima tosiaan on tällä kaudella ollut yksi hienoimmista ja kauneimmista yksityiskohdista, jos näin voi sanoa. Aika mukava sekoitus agressiivista painetta, keskialueen tiiviyttä pistosmaisin mailahäirinnän (tämä ehkä se kaunein osa - joka poikii systemaattisesti vastahyökkäyksiä).
Omalla alueella jäälleen kerran sekoitus tiivistä neliötä ohjaten peliä systemaattisesti pois vaarallisimmilta YV-velhoilta vastustajittain ja HETI kiekkohallinan pettäessä kova paine.
Systemasttisesti kokoonpanosta huolimatta kaikki osaavat tämän tehdä ja nimenomaan kollektiivisesti, varsinkin paineistusvaiheessa tarvitaan samanaikainen tunnistaminen ja reagointi. Siltikin ehkä juuri Seppälä pakeista ja Otto sekä Jugi hyökkääjistä erottuu tässä parhaiten edukseen, nimenomaan kokonaisvaltaisessa suorittamisessa.
Keväällä alivoima muuttuu ylivoimaksi. Alivoimalla voitetaan ottelusarjoja, ylivoimalla vain otteluita. Tapparan alivoima (88,4%) on ollut erinomaista läpi kauden kuten yllä todetaan. Hyvä alivoima ennustaa pitkää kevättä.
Tappara on pudotuspeleissä päästäny kaks maalia alivoimalla ja tehny kaks alivoimamaalia. Sehän on siis +/- 0. Harmi ku KooKoo sai yhdessä pelissä ne kaks yv-maalia, muuten toi tilasto olis aika jäätävä.
