Alkoholi - missä menee raja?

On tullu joskus juotuakin reippaamminkin mutta muisti ei o menny illan tapahtumista. Taitaa käydä niin että väsähdän, joko viinasta ja/tai valvomisesta, ja menen nukkumaan. Ehkä kuitenkin se isompi juominen on niin harvoin että kuulun amatöörisarjaan ja alkoholi tekee tehtävänsä riittävän ajoissa :thinking:

3 tykkäystä

Täälläkin on sivuttu tuota aihetta, että jotkut ovat jättäneet väkevät viinat pois, niin pystyy
jonkun verran sitten juomaan.
Itse olen myös ihmetellyt parin kaverin kanssa, minkätakia joillain ihmisillä persoonallisuus muuttuu eri tyyppisistä alkoholiaineista. Kun eräskin kaveri lipittää pelkkää olutta, niin on oikein leposa meininki, mutta sitten kun saa vähänkin tiukkaa viinaa, niin on heti nyrkit pystyssä. :thinking:

2 tykkäystä

Tässä hommassa ei ole joko tai. Itse en juo lainkaan väkeviä, mutta tiedostan sen, että minulla on ongelma. En käyttäydy väkivaltaisesti.
Eli tarkoitan sanoa, että alkoholin vaikutus on jokaisella meistä erilainen. Ja joillekin se on riippuvuus ja toisille ei.

5 tykkäystä

Tässä on taas pääsiäisestä saakka mennyt hoolia enemmän tai vähemmän. Playoffsit oli pahat. Hallilla tuli otettua olutta.

Kesälomaa 3vko takana. Muutama selvä päivä seassa, ehkä 2/3 päivistä tullut vedettyä jotakin. Viikko sitten käytiin vielä Virossa, josta jäi varastoon materiaalia joka oli virhe.

Noh, nyt on tavoite toistaa viime vuoden tapa. Loman jälkeen korkki kiinni. Tai oikeammin tänään, että naama ehtii valkaistua ennen töihin paluuta. Vuosi sitten loman jälkeen olin jouluun saakka täysin nollilla. Motivaatiota antoi sattumalta otetut ja perseellään olleet maksa-arvot. Tavoite oli kylläkin ns. “Olli Jokiset” eli talvi nollilla ja kesä vedetään löysemmin. Toivottakaa onnea! Ekat pari viikkoa tulee olemaan tuskaa, sitten helpottaa…

18 tykkäystä

Niin kutsuttu ranskalainen paradoksi, eli ajatus siitä, että yksi annos alkoholia päivässä saattaa olla terveellinen, näyttää alkavan murtua.

“Uusissa, entistä vahvemmalla metodologialla toteutetuissa tutkimuskatsauksissa vastaavaa tulosta [eli kyseistä ajatusta] ei enää löydy.”

Tulosten perusteella näyttäisi siltä, että jos alkoholista haluaa etsiä terveyshyötyjä, on paras näkemys ns. straight edge – kieltäytyä kokonaan.

4 tykkäystä

Taisin johonkin ryhmään vuosi tai kaksi takaperin laittaakin silloisen HS:n jutun, missä uutisoitiin sama asia.

Nykyaikaisen näytön perusteella siis alkoholin haitat ylittään aina (pienilläkin määrillä) ne mahdolliset hyödyt. Tämä oli hesarin jutun asiantuntijan pointti jo tuolloin.

Asiat siis ei näytä tältä osin muuttuneen. Ja toisaalta hyvä niin. :+1:

2 tykkäystä

Näinpä. Meistä jokainen elää tavallaan eikä kukaan voi pyrkiä kaikessa toiminnassaan terveellisyyteen (tai voi, mutta se lähennellee ortoreksiaa), mutta on turha vaieta siitä asiasta, että alkoholi on myrkky.

Ei oma agendakaan tässä ollut tosiaan tehdä mitään tuomitsevaa interventiota, vaan enemmänkin kommentoida tuohon sitkeässä olevaan harhaan, missä alkoholia nautittaisiin terveyssyistä. Samalla toki tiedostaen, että tekstini kaikuu vain huminana tuulessa :sweat_smile:

1 tykkäys

Nyt löytyy Simon nimi Tampereen seurakuntien ilmoituksista kuolleiden listalta:

1 tykkäys

Siirrän keskustelun Konnan ketjusta omalta osaltani tänne, kun koskee alkoholin käyttöä yleisemmin, ei niinkään pelkästään Konnaa.

Tämä on melko yleinen, ja ihan ymmärrettävä väärinkäsitys. Ei tarvitse olla rapajuoppo ollakseen alkoholisti, eikä se pointti oikeastaan ole sekään hölmöileekö kännissä vai ei. Oleellisempaa on se, kuinka paljon alkoholin käyttö hallitsee elämää, ja kuinka pakottava tarve sitä on käyttää. Siihen ei tietysti kukaan ulkopuolinen voi antaa 100% tarkkaa vastausta, mutta jos esimerkiksi Jere Karalahden kohdalla alkoholi on jo kertaalleen vienyt melkein hautaan asti, ja silti käännellään kiviä että voi jatkaa juomista, niin kyllä se mun mielestäni jotain kertoo. Ns. “tavalliselle ihmiselle” tuskin olisi mikään ongelma pistää pysyvästi korkkia kiinni muutaman viikon tehohoitojakson jälkeen. Alkoholisti taas etsii kaikki mahdolliset syyt, selitykset ja tekosyyt minkä takia voi jatkaa juomista.

Suomihan on täynnä alkoholisteja, joita ei pidetä alkoholisteina koska elämä pysyy vielä jollakin lailla hallinnassa. Kuinka moni tietää ihmisiä, joista tuttavapiirissä puhutaan tyyliin “Kyllähän se aika paljon juo, mutta toisaalta se kyllä hoitaa työnsäkin”, tai muuta vastaavaa? Tai ihmisiä, jotka ovat kyllä arkipäivät ihan nätisti selvinpäin, mutta viimestään keskiviikkona jo aletaan miettimään viikonlopun juomisia? Kyllähän siinä selvästi alkoholilla rupeaa olemaan jo jonkinlainen ote elämästä, vaikka kulissit olisivatkin kunnossa.

30 tykkäystä

Onko alkoholismi yleensä enemmän syy vai seuraus? Arvelen jälkimmäistä. Viinalla turrutetaan omaa sisäistä pahaa oloa, kuten käsittelemättömiä traumoja ja tunteita, tai sitten ihan vaan tapetaan tylsyyttä. Jos taustasyy hoidetaan kuntoon, niin alkoholia voi EHKÄ tämän jälkeen käyttää kohtuudella. Kuitenkin jos neurokemiallinen riippuvuus etenee tarpeeksi pitkälle, ei alkoholistilla ole koskaan paluuta minkäänlaiseen alkoholin käyttöön.

Alkoholisti on lähes mestarillinen valehtelemaan itselleen. Juomiseen löytyy aina peruste. Moni ei miellä alkoholismiksi vielä sitä perisuomalaista tapaa, että viikonloppuna vedetään perseet eli “nollataan”. Eikä sitäkään, että otetaan joka päivä “rankan” työpäivän päätteeksi muutama. Kuitenkin kuten @TeroJ edellä mainitsi, niin yhtälailla silloinkin voi olla riippuvuus. Ehkä tärkein mittari onkin tuo, hallitseeko alkoholi elämää vai sinä alkoholinkäyttöä, jos sen pystyy raivorehellisesti arvioimaan. Jos riippuvuutta ei ole, pystyy aivan sormia napsauttamalla olemaan kokonaan ilman alkoholia.

Suomessa on 400 000 töissä käyvää alkoholistia.

10 tykkäystä

@JohnKeinonen viitaten viestiisi Konnan ketjussa. Ei ole olemassa ex-alkoholisteja. On vain juovia tai raittiita alkoholisteja.

17 tykkäystä

Bingo. Oma isäni kuului tähän koko työuransa ajan. Arkena työt hoitui, mutta perjantai-lauantai aivan täyttä tykitystä aamusta iltaan. Sunnuntait menikin sitten krapulassa sängyssä maaten, että selvisi maanantaina aamulla töihin. Kunnes tilanne lipesikin siihen, että sunnuntait kiskottiin myös viinaa ja maanantaina krapulassa töihin.

Tätä kesti jonkun aikaa, mutta sitten asiat menikin siihen suuntaan, että kuppi maistui joka päivä ja tämän johdosta lähti työpaikka myös alta. Tätä menoa kesti jokusen vuoden, kunnes tuli stoppi. Kaikkea hyvää sinne yläkertaan.

Ja aina oli vastaus sama, kun asiasta puhuttiin. “Ei ole mitään ongelmaa”.

12 tykkäystä

Samaa mieltä mutta koitin sanoa asiaa kauniisti.

Tuon sairauden kanssa ei kaunistelu auta vaan suoruus ja rehellisyys.

6 tykkäystä

Meillä ei menty onneksi noin pitkälle, mutta kyllä “rentoutumiseen” tuntuu olevan tarvetta. Sama jatkuu edelleen eläkkeellä. Vähän kun on enemmän töitä/huolia/paska keli ulkona, niin taas on hyvä syy.

Siksi suurelta osin päätin elää erilailla. Myös nuorena kavereiden kuskina ollessa näki miten paljon ihmisille ja puolisoille tuli turhaa riitaa alkoholista, oli se selvä asia.

10v en ole jaksanut käydä edes katsomassa miten tyhmältä se nykyään näyttäisi. :joy:

11 tykkäystä

USA:n lääkintöhallituksen ylilääkäri on ehdottanut uusimmassa raportissaan, että tupakan ohella myös alkoholiin tulisi lisätä varoitusmerkinnät jatkossa.

Asiantuntijat perustavat linjauksensa etenkin syöpämäärien kasvuun ja korrelaatio alkoholin käyttöön on osoitettavissa. Yksi selkeä riskisyöpätyyppi on rintasyöpä.

1 tykkäys

Taas uusi krapulalääke, onkohan vappu-uutinen. Eipä silti, ainakin omassa lähipiirissä humalajuominen on vähentynyt jo ilmankin ja tuskin lisääntyy vaikka tehokas krapulalääke olisi löytynytkin.

1 tykkäys

Ravintolisänä markkinoitu aminohappo l-kysteiini vähentää krapulaoireita, kuten pahoinvointia ja päänsärkyä, selvisi vuonna 2020 tehdyssä suomalaisessa tutkimuksessa. Tutkimusta on rahoittanut suomalainen yritys Catapult Cat, joka myy l-kysteiiniä sisältävää ravintolisää.

Vahva tunne siitä, että olisiko täysin puolueeton ‘tutkimus’?

1 tykkäys

Onhan tuo kuitenkin randomoitu, kontrolloitu, tupla-sokkoutettu ja vertaisarvioitu. En nyt jaksa koko artikkelia kahlata läpi kun ei niin paljoa kiinnosta, mutta ainakin itse annan ko. seikoille enemmän painoarvoa kun sille, että joku on ko. tutkimuksen kustantanut.