Tämä tuosta ilmiöstä huvittavan mielestäni tekeekin. Ihmisten älykkyys tosiaan nousee jatkuvasti tutkimusten mukaan. En jaksa etsiä tutkimusta lähteeksi, mutta muistaakseni älykkyys nousee muutaman prosentin (~3 %?) sukupolvessa, jos älykkyyttä mitataan ÄO:n kautta.
Maailma muuttuu ja ihmiset siinä mukana. Olisin huolissani, jos lapset olisivat täysin edellisen sukupolven kaltaisia toimiltaan. Pitää kasvaa siihen vallitsevaan ympäristöön, ei siihen mikä oli olemassa joskus vanhempien (tai isovanhempien) ollessa lapsia.
Nuo “ennen oli kaikki paremmin” -nostalgisoinnit ovat kuitenkin harmitonta lässytystä. Ehkä noissakin on osittain kyse siitä, että ihmiset kaipaavat jotain tuttua ja turvallista. Näin esim. älylaitteet lasten käsissä nähdään automaattisesti uhan, ei mahdollisuuden kautta, “kun ei niitä ollut ennenkään”. “Nykyajan hömpötyksiä” tjsp.
Liittyy asiaan: Iltalehden bannaaminen saa tänäänkin hyvälle tuulelle. Viimeisen neljä viikkoa mun elämässä ei oo ollut kohua, kun on pitänyt iltalehden visusti poissa. x)
Oon tehnyt samoin. Jotenkin, kun saisi vielä noi kauppojen lööpit piiloon sekä kohulehdet ■■■■■■■ kassojen vierestä, että ei vahingossakaan osu silmiin, niin munkin elämä olis vielä parempaa.
Kiistaton tosiasia on että uusi sukupolvi on älykkäämpi kuin esim. minun edustamani “vanha” sukupolvi, mutta tuosta järkevyydestä olen erimieltä. Varmaan ymmärrämme sanan merkityksen eri tavoin, minulle järkevyys vaatii kokemusta, että osaa tehdä ratkaisuja erilaisten kokemuksien perusteella.
Se että vanhemmat eivät ymmärrä mitä nuoret tekevät on ollut aina ja tulee aina olemaan. Ja niin sen pitää ollakin, sitä kutsutaan kehitykseksi. Minä edustan ikäluokkaa jolla ensi kertaa oli kaikki hyvin, mistään ei ole ollut pulaa, eikä sinne kouluunkaan ole tarvinnut hiihtää. Minun ikäpolveni ja meidän vanhempien suuri erottaja oli sota.
Maailma on muuttunut valtavasti elinaikanani, vaikka joitain kriisejä, lamakausia ja mullistuksia on ollutkin, olen saanut nauttia rauhasta ja kehityksestä, olen katsonut tulevaisuuteen aina luottavaisesti, ei ole ollut mitään pelättävää.
Minulle on täysin vieras tuo ajatus “ennen oli kaikki paremmin” enkä tunne ikäluokastani ketään joka niin ajattelisi. Se missä tuo lause tulee ilmi on uusien asioiden oppiminen ja erityisesti työssä. Siinäkin se kuuluisi olla muodossa “ennen oli kaikki helpommin”. Työelämä on muuttunut radikaalisti ja lähes joka alalla joutuu tai saa oppia uutta kokoajan. Ennen meitä ohjattiin ylhäältä, nykyään yksilö joutuu tai saa ottaa vastuun tekemisistään. Siinä on se suhtautumisero.
Minun ikäluokkani on pitkälti ollut tätä kehitystä vaatimassa, luomassa ja ylläpitämässä, siksi ajatus “ennen oli kaikki paremmin” on hyvin absurdi. Paljon olemme tehneet virheitä toki, mutta peilistä se syyllinen löytyy.
Allekirjoitan tämän täysin. Kun täälläkin lukee tän palstan vanhemman kaartin osaamisia ja tekemisiä, niin huomaa kuinka vähissä ne omat muumit on siellä omassa kotilaaksossa.
Tuli mieleen tuosta sukupolvijutusta vanha tarina jonka luin jostain lehdestä. Suomalaisryhmä oli maailmanympäripurjehduksella kun jossain tyynellä valtamerellä iski hirmumyrsky. He pystyivät onneksi pelastautumaan läheiselle saarelle. Ryhmässä oli 20-, 30-, 40-, ja 50-vuotiaat miehet. Saari oli iso ja autio. Muutaman päivän kuluttua edellä kulkenut 20-vuotias saapui saaren toisen puolen rannalle ja huomasi hämmästyksekseen toisen saaren vain muutaman sadan metrin päässä ja saaren rannalla kymmeniä alastomia naisia.
No parikymppinen alkoi innoissaan riisua kun kolmekymppinen tuli rannalle ja ihmetteli mitä nuorukainen on tekemässä. “No kato ny siellä on saari tännä naisia mää lähren uimaan”. Kolmekymppinen toppuutteli ja sanoi:“vartoo ny vähä, meri on täynnä haita, rakennetaan lautta, päästään turvallisemmin perille”. Lauttaa alkoivat rakentaa kun nelikymppinenkin ehti paikalle ja kysyi mitä miehet puuhaa?
“No kato ny saari täynnä naisia, rakennetaan lautta niin päästään rillaa” miehet kuorossa vastasi. Nelikymppinen hieroi partaansa ja tuumasi: " Miks meidän pitäis aina tehdä kaikki raskas työ. Kyllä ne tänne tulee kun meirät huomaa, tehdään vaikka nuotio noista puista niin huomaavat nopeammin".
Päättivät sitten kasata puut ja olivat juuri sytyttämässä nuotiota kun viisikymppinen saapui vihellellen. Ihmetteli niin suurta nuotiota ja naiset huomattuaan tokaisi hädissään: “Älkää ny herrantähden sytyttäkö sitä kun kerrankin saadaan olla rauhassa”
Tämä nyt ei välttämättä saa kovin montaa muuta ihmistä hyvälle tuulelle, mutta minua hymyilyttää leveästi kun äsken laskin että minulla on 6 työpäivää jäljellä ennen lomaa.
Minut muuten sai hyvälle tuulelle se, että monet tämän sivun kirjoittajat arvostivat Mauno Koivistoa, joka todella ansaitsee kaikkien suomalaisten kunnioituksen polittisesta katsantokannasta huolimatta. Tietyllä tavalla tämä nykyinen Saulikin kuuluu Manun kunnioittajiin ja työn jatkajiin. Hän on asettunut puoluepelin ulko- vaan ei yläpuolelle ja on alkanut muuttua silmissäni ja korvissani myös koko kansan presidetiksi - siitä huolimatta, etten häntä eka vaalikierroksella äänestänytkään. Respect myös hänelle!
Öitä! 
Viimeisen neljä viikkoa mun elämässä ei oo ollut kohua, kun on pitänyt iltalehden visusti poissa. x)
