Minä olen erittäin vahvasti sitä mieltä, että oman arvonsa tunteva heteromies ei tervehdi toista miestä: “Hei…”.
2 tykkäystä
Huono medialukutaito ja sinisilmäisyys.
Charlotte Arnswald kertoo, miksi palasi Saksaan:
Metsässä asuminen oli kuitenkin naiselle luultua haasteellisempaa, eivätkä myöskään kaikki asetetut tavoitteet toteutuneet.
– En tuntenut itseäni metsässä missään vaiheessa vieraaksi, mutta valitettavasti en voinut kutsua paikkaa myöskään “kodiksi”. Aloin aikaa myöten ajatella, että tuhlasin vain aikaani, kun en tehnyt mitään muuta kuin pidin itseäni hengissä.
Charlotte kertoo aikoneensa alun perin olla Sonkajärvellä ainakin syyskuuhun saakka, kunnes tulee kylmä. Lähtö kuitenkin aikaistui, kun häneltä loppui motivaatio. Kuukausi laavulla riitti.
Someraivo oli taas huomiohakua Sonkajärven maanomistajalta Jaana Keräseltä. Jotain keskustelua ollut rauhoitetun sammakon mädin syömisestä ylilaudassa. Ylilaudan teinien aivopieruja ei mielestäni voi nimittää someraivoksi.
1 tykkäys
Mun alkuperänen kommenttini koski ihmisiä jotka suunnittelee/uhkailee raiskauksilla yms. sonnalla eikä se mielipide muutu vaikka a) Charloten lähdön syy olikin joku muu b) kyseessä olis “vaan” ylilaudan jonnet, varsinkin kun sama ilmiö on havaittavissa sosiaalisessa mediassa useammankin aihepiirin ympärillä ja ihan aikusten ihmisten toimesta.
M-hy, sitten ei varmaan kannata lukea anonyymia internetpalstaa, koska sieltä löytyy kaikanlaista skeidaa. Sosiaalisessa mediassa (esim: Twitter & Facebook) en ole havainnut samanlaista kaatopaikka ilmiötä, kuin Suomi24 keskustelut ja ylilaudan satunnainen.
Edit: Lisään tähän, että mielestäni anonyymi palsta on kuin yleisen wc:n seinä ja vastuu on lukijalla. Sosiaalinen media on sitten erikseen.
Kyllähän tuota facebookissa näkee esim. maahanmuuttoa käsittelevien uutisten alla ihan riittävästi, twitterissä vähän vähemmän mutta kyllä sielläkin aika-ajoin melkoiseen oksennukseen törmää. Ylilautaakaan en lue käytännössä ollenkaan, riittää kun lukee esim. tuon alkuperäisen Ylen uutisen ja voi todeta että täyttä kuraa se on vieläkin.
“Lätkäjätkät” jotka seuraa jalkapallopeliä vain itkeäkseen jalkapallossa tapahtuvasta filmaamisesta ja maassa makaamisesta. Eivät myös oikein tunnu tajuavan, että siellä saattaa oikeasti sattua, vaikka tilanne ei kotisohvalle näytä kummoiselta.
Samat janarit ei myöskään ymmärrä, että myös jääkiekossa filmataan.
JÄÄKIAKKO ON ÄIJJIEN PELI.
3 tykkäystä
Real Madrid.
1 tykkäys
Kannattaa pitää toi “ei mitään mieltä”-asenne.
Oisit paha ihminen jos kuulut näihin legendaarisiin “rajakkeihin”. Nyt saat sentään ilmaista mielipiteesi.
2 tykkäystä
Koulukiusaaminen voi johtaa turhautuneisiin tekoihin, joista pahimmillaan voidaan sitten kirjoitella Terrorismi -osioon. Unohtamatta kiusatun elinikäisiä traumoja. Äärimmäisen vakava asia, josta ei mielestäni puhuta tarpeeksi ja tarpeeksi kovin sanankääntein.
3 tykkäystä
Nää rohvessorit sun muut, niin kuin tämä yksi tänään uutisiin päässyt veijari. Jos kaikille jäisi töistä käteen sama raha, niin miksi ketään kiinnostaisi tässä maassa opiskella ja yrittää? Aletaan vaan kaikki poliiseiksi ja kapiaisiksi, 100% työllisyys. Tulevaisuudessa sitten sossupummit voi siirrellä valtionvelkaa keskenään.
2 tykkäystä
En tiedä, mihin professoriin viittaat, mutta kukaan tuskin on ehdottanut sosialismia, jotta yksityisomistusta ei ole.
Suomessa on tästä huolimatta lukuisia ongelmia palkkatasossa ja palkka-asioissa. Erityisesti omaa itseäni huolestuttavat nämä kaupan alan kaltaiset toimijat, joissa palkat ovat matalia, työpaikoista on kova kilpailu ja työntekijöitä käytännössä kiristetään työpaikoilla yhä kovempiin ehtoihin pelkästään siksi, että saavat pitää työpaikkansa.
Kaupan ala ei suinkaan ole ainoa, mutta se on vain yksi esimerkki. Ongelma näiden matalapalkkojen yleistymisessä on myös se, että työtulosta (edes lähes täysillä tunneilla) ei jää riittävästi käteen, jolloin työtuloa joudutaan jatkamaan erilaisilla tarveharkintaisilla tuilla. Tällaisista subventioista syntyy nopeasti epäsuoria yritystukia, joka ei todellakaan muuta tilannetta. Tunnen kaupan alan kohtalaisen hyvin ja tiedän, että siellä on taantumassa kovaa halua kiristää palkkaa ja nousukaudella sanotaan, että erilaisten lisien osuus palkasta on niin suuri, että mitään todellista tarvetta / kykyä nostaa palkkoja ei ole.
Nykyään meillä on myös se ongelma, että edes opiskelu ei enää nykyään oikeastaan riitä hirveästi mihinkään työmarkkinoilla. Työmarkkinat vaativat yhä erilaisempia taitoja, joita on vaikea saada yleispätevistä koulutuksista. Monilla aloilla ei ole hirveästi urakehitystä tiedossa ja Suomessa on jo perinteisesti ollut kovin heikko arvostus muodolliselle pätevyydelle. Oikeastaan ainoastaan julkisella sektorilla halutaan / vaaditaan muodollista pätevyyttä, mutta yksityisellä puolella monia työpaikkoja on aikaisemmilla nousikausilla jaettu siten, että ihmiset ovat esim. tulleet tutkinnot kesken töihin ja jääneet töihin. Tässä ei sinänsä ole mitään väärää, mutta tämä tuottaa oikeasti muodollisesti koulutetulle työvoimalle melkoisen haasteen. Sanotaan, että on huono lähtökohta, että tradenomit tekevät kauppatieteiden maistereiden hommat.
Tällä hetkellä moni opiskelupaikka ja -linja ei enää vastaa työelämän tarpeita ja tältä osin moni korkeasti koulutettukin on vaarassa jäädä nalkkiin duunaritason töihin, jotka ovat tarjolla. Valtio myös painostaa ja pakottaa tietoisesti korkeasti koulutettua työvoimaa orientoitumaan sellaisille aloille, joihin he eivät ole päteviä / sopivia. Toisaalta “rasismia” on myös toisella puolella: jotkut matalapalkka-alat pitävät tiettyjä koulutustasoja ylikoulutettuneina eivätkä edes haastattele henkilöitä, jotka katsovat liian korkeasti koulutetuksi työhön.
4 tykkäystä
Valmistuneen muodollinen pätevyys on aina ollut “parasta ennen” päiväyksellä. Riippuu sitten alasta ja koulutuksen asteesta miten ja mihin asti tuo muodollinen pätevyys riittää. Pätevyyteen kuuluu myös sosiaaliset taidot, persoonalliset ominaisuuudet ja motivaatio. Muodolisen pätevyyden ylläpitämiseen pitää olla haluja.
Yleisesti, tekijöiden tarjontaa ollessa palkkaus painottuu ylikoulutettuun ja kun tarjontaa ei ole niin alikoulutettukin käy (no pakkokin jos ei muuta ole tarjolla).
Eri asteen koulutuspaikat ovat toisaalta julkisena palveluna sen “koulutuksen suoman muodollisen pätevyytensä” vankeja, suoritutetaan niitä opintosuunnitelman pisteitä asetuksen mukaan. Tosin aika haastavaa se on olla yksin visionääri ja arvata mitä taitoja tulevaisudessa työmarkkinoilla tarvitaan ja minkä verran. Läpimenoaika on vuosia ja tähänkin tarvitaan yritysten osallistumista mihin se työelämä suuntautuu.
2 tykkäystä
@4_TRA allekirjoitan kaiken, mitä sanot. Olet aivan oikeassa.
En minä muutenkaan halua ketään soimata, koska minusta työnantajalla on täysi oikeus ja jopa velvollisuus valita paras mahdollinen tekijä. Se on ihan fakta, että työnantajat ovat jo vuosia arvostaneet enemmän harjoitteluja yms. työkokemusta, jonka puitteissa on paljon helpompaa arvioida, mihin työntekijä oikeasti pystyy.
Ja palkkakehitys kokonaisuudessaan noudattelee juurikin sitä, mikä työmarkkinoilla on hyväksi. Joka tapauksessa erityisesti matalapalkka-alojen vahva yleistyminen ja neuvotteluasema on erittäin vaarallinen yhdistelmä. Minun mielestäni siellä on paljonkin rahaa taustoilla ja kun katsoo, mitä vauhtia esim. kauppaketjut laajenevat ja millaisia voittoja he keräävät niin herää kysymys siitä, että rahaa saattaisi jonkin verran olla sukanvarressa, mutta sitä halutaan käyttää hieman toisiin asioihin kuin työntekijöihin.
Toisaalta taas ymmärtää senkin, koska yleensä matalapalkka-aloilla juuri työntekijöiden ja käsiparien tarve on korkea jatkuvasti ja tekijöitä on paljon, joten pienikin nousu palkoissa tarkoittaisi merkittäviä paineita nostaa asiakashintoja yms.
Kuitenkin pidän sitä edelleen huonona kehityksenä, että muodollisella pätevyydellä ja koulutuksella ei ole enää mitään arvoa. Tämä suhteellisesti parantaa merkittävästi niiden asemaa, jotka käyvät osittaisia koulutuksia, mutta eivät koskaan valmistu (=resurssihukka), joka katoaa siihen, että ihmiset ovat vuosia kiinni esim. opiskelussa, mutta eivät koskaan tee tutkintoaan loppuun. Mikäli muodollinen pätevyys ei enää vastaa työmarkkinoiden kysyntää niin yliopistokoulutuksiin asti on lisättävä merkittävästi työharjoittelua yms. käytännön harjoittelua työelämään, jos pelkkä muodollinen tutkinto ei enää auta työnhaussa.
Mutta on myös osittain selvää, että koulutuksen arvostus laskee jatkuvasti, mitä useampi tekijä joutuu kokemaan, että ilmankin olisi päässyt kauas. Ei koulutuksen kuitenkaan kuulu olla mikään “periaatteesta suoritin opintoni loppuun” -juttu.
2 tykkäystä
Lievästi sanoen tympii tämä uutinen.
Joidenkin asenne; “Älä tee sitä minkä voit toisella teettää huomenna.”
5 tykkäystä
Just tämä.
Menee kuppi nurin töissä selkärangattomien räkänokkien kanssa juurikin em. syystä.
Kaikki jää kuin paska perseestä…
2 tykkäystä
Tai sitten "älä tee sitä tänään minkä voit jättää huomennakin tekemättä"
1 tykkäys
Suomi-Maidanin illan “skriimi” katkesi kesken kaiken.
Minä.
Miksi en ole hommannut Spotifyä ja Bluetooth -kajaria jo paljon aiemmin?!
Varmaan sama syy kun mulla. “En mä sitä kuitenkaan kuuntele/käytä”
1 tykkäys