Autojen käyttövoima

Fordille näyttää sähköistyminen ottavan taloudellisesti koville. Ilmeisesti Tesla strategioineen on monelle äärimmäisen kova vastus. Kiinalaiset näyttävät kyllä pärjäävän, mutta sikäläisellä autoteollisuudella lienee mahtava taustatuki. Jollain tasolla Xi esikuntineen on suunnitelmineen tämänkin taustalla. Sähköistyminen tuo Kiinan autoteollisuuden vahvasti maailmalle.

Ford siis aikoo laittaa jarruja sähköautojen tuotannolleen ja satsata enemmän hybrideihin. Käytännössä Ford aikoo esimerkiksi nelinkertaistaa seuraavan viiden vuoden aikana sähköhybridiensä myynnin.

Aiemmin Fordin virallinen suunnitelma oli valmistaa vuosittain kaksi miljoonaa sähköautoa vuoteen 2026 mennessä. Nyt tämä tavoite on laitettu hämärän peittoon.

1 tykkäys

Uutisankkojen metsästystä:

Moni kansainvälinen ja suomalainen media uutisoi heinäkuussa sanomalehti Daily Telegraphin artikkelista, jossa kerrottiin brittiläisen Leedsin yliopiston tutkimuksesta.

Tuon tutkimuksen mukaan sähköautot rasittaisivat tieverkkoa 2,24 kertaa enemmän kuin bensiiniautot ja 1,95 kertaa enemmän kuin dieselautot.

Tuo Daily Telegrapihin artikkeli on kuitenkin nyt osoittautunut virheelliseksi. Leedsin yliopiston ulkoisen viestinnän päällikkö Mia Saunders kertoo, ettei yliopisto ole tehnyt jutussa kuvattua tutkimusta, jonka mukaan sähköautot aiheuttaisivat polttomoottoriautoja yli kaksi kertaa enemmän kuoppia tiehen.

3 tykkäystä

Surullinen tapaus taas lisää suomalaisesta “mediasta”. Faktoja tarkistamatta käännös ja julkaisu.

3 tykkäystä

Mutta yliopistohan voi vain tehdä sen minkä on tehnytkin, irtisanoutua artikkelista. Mutta yliopsto ei myöskään ole osoittanut, ettei tuo väite painavien sähköautojen tien kulutuksesta voisi pitää paikkansa. Nyt tuosta “analyysistä” vastaa yliopiston sijasta Daily Telegraphin ihmiset. Keitä sitten ovatkin. Ehkä tieteenharjoittajia, ehkä vain paperinpyörittäjiä. :wink:

Mutta mielestäni nytkin otsikko “Sähköautot eivät sittenkään aiheuta…” on vailla tutkimustukea. En nyt itse ole kovin vakuuttunut asiasta suuntaan tai toiseen. Ilman pätevää tutkimusta. Mutta kannattaa tosiaan huomata, ettei yliopisto ilman tutkimusta voi sanoa asiasta kuin sen, etteivät he ole tuon esitetyn “tutkimuksen” takana. :wink:

4 tykkäystä

Jatkoa:

Kuinka sähköautopaloihin on varauduttu laivayhtiöiden toimesta:


Yliopiston tutkimus käsitteli toista aihetta, joten ei ihme, että tekivät oikaisun.

Kuten jutussa lukee, niin Daily Telegraph on käyttänyt tutkimusta omien päätelmiensä tueksi, mutta varsinaista tutkimusta aiheesta ei ole siis tehty vielä.

1 tykkäys

Pistämpä lusikkani tähänkin keskusteluun. Varmaan ei tarvitse kertoa että,meikäläisen autot ja traktori kulkee etupäässä diisselillä. Laitan vielä omasta mielestä hemmetin hyvin kirjoitetun tekstin (lainattu):

Akut eivät tuota sähköä. Ne varastoivat sähköä joka on tuotettu muualla. Ensisijaisesti hiilellä, uraanilla, maakaasuvoimaloilla sekä dieselgeneraattoreilla.
Sähköauto ei ole päästötön ajoneuvo.
Tyypillinen sähköauton akusto painaa n. 400kg. Se sisältää n. 13kg nikkeliä, n. 25kg mangaania, n. 15kg kobolttia, n. 100kg kuparia sekä n. 200kg alumiinia, terästä ja muovia. Sisällä on yli 6000 yksittäistä litiumkennoa.
Jokaisen sähköauton akuston valmistamiseksi on käsiteltävä 13000kg suolaliuosta litiumia varten, 15000kg malmia kobolttia varten, 2500kg malmia nikkeliä varten ja 13000kg malmia kuparia varten. Melkoinen määrä kaivetaan maankuorta yhtä yhtä akustoa varten. (Tuli mieleeni kun muutama vuosi sitten EU:ssa päätettiin kieltää koboltti taiteilijalaatuisista öljyväreistä. Yhtä käänteentekevä ja historiallinen päätös kuin nämä pahvipillit jotka nyt pakataan muoviin :smiley:)
Aurinkopaneelien suurin ongelma on kemikaalit joita tarvitaan silikaatin prosessoimiseen paneeleissa käytettäviksi piiksi. Riittävän puhtaan piin valmistaminen edellyttää käsittelyä kloorivetyhapolla, typpihapolla, fluorivedyllä, triklorietaanilla ja asetonilla. Lisäksi tarvitaan galliumia, arsedinia, kupari-indium-gallium-diselenidia ja kadniumtelluridia jotka ovat myös erittäin myrkyllisiä. Piipöly on vaarallista työntekijöille eikä paneeleita voi kierrättää.
Tuulimyllyt ovat piilotettujen kustannusten sekä ympäristötuhojen ykkönen. Suurissa myllyissä on tuhansia tonneja lasikuitua ja vaikeasti erotettavia harvinaisten maametallien neodyymiä, praseodyyniä ja dusprosiumia. Myllyn siipi kestää n. 15-20 vuotta eikä niitä voi kierrättää.
Näille teknologioille voi olla sijaa, mutta on katsottava nollapäästöjen myytin ulkopuolelle.
“Going Green” saattaa kuulostaa ihanteelle, mutta kun katsoo piilotettuja kustannuksia avoimin mielin, huomaa, että se on varmasti tuhoisampi ympäristölle kuin miltä näyttää.
Entinen käyttökelpoinen tekniikka kuten dieselautot halutaan poistaa ennen aikojaan. Tämä tulee kalliiksi. Suuret korporaatiot, jotka ovat tähän tienneet varautua hyötyvät.
Sähköauton ostajalle voi olla yllätys, että auton arvo nollautuu n. 6-10 vuodessa kun auton akusto pitäisi vaihtaa. Se maksaa uuden auton verran.

8 tykkäystä

Tuo ei kuitenkaan kuulosta mitenkään kaukaa haetulta lopputulokselta. Infran mitoituksessa raskas liikenne aiheuttaa 90% tien painumasta henkilöautot 10%. Jo tällä perusteella voidaan pitää ajoneuvon painoa määräävänä tekijänä tien kulumiselle.

2 tykkäystä

Lisäärkö linkin alkuperäiseen lähteeseen eli mistä jutun olet lainannut.

1 tykkäys

Nyt alkaa tulla 2-3 vuotta vanhaa hybridiä myyntiin enemmänkin. Ensimmäinen kierros hybridejä työsuhdeautoiksi tullee uusinta ikään.

Hiukan houkuttelisi vaihto tuoreempaan. Aiemmin olen vaihtanut aina uuteen. Nyt olen odotellut mitä kannattaisi tehdä?

Toisaalta ajot on vähentyneet ja jos nykyisen ajaisi paaliin saakka, niin voisi toteuttaa muutaman pitemmän matkailureissun vaimon kanssa, jota on hahmoteltu pitemmän aikaa.

Taitaa olla melko vanha juttu ja alkuperä jossain muualla kuin Suomessa. Meillä nimittäin tuotetaan sähköä käytännössä ydinvoimalla, tuulella ja vesivoimaloilla, muu on nappikauppaa.

Samoin pelot akkujen kestävyydestä ovat osoittautuneet ainakin ylimitoitetuiksi, kun paljon ajettuja ja yhä vanhempia sähköautoja on kokoajan enemmän ja näille löytyy hyvin käytettyjen markkinaakin.

Sähköauton elinkaaripäästöt on myös aika hyvin tutkittu ja julkaistu asia. Likaisempi valmistaa, mutta CO2 kääntyy sähköauton eduksi ajan mittaa.

Esimerkiksi juuri nyt (tuulee) on sähkömme CO2 päästö 11g/kWh ja Tesla Y:n ilmoitettu kulutus on 16,9 kWh/100km.

Eli tänään ladattuna ajon aikaiset päästöt ovat karkeasti noin sadasosa perus bensiiniautoon verrattuna.

5 tykkäystä

Tuossa kirjoituksessa epätosi on ainakin loppuosa, jonka mukaan sähköauton arvo nollautuu 6-10 vuodessa. Katsoin tuossa juuri 8 vuotta vanhaa Tesla Model X:ää, joka maksaa edelleen 60 000 euroa. Pari vuotta lisää ei merkittävästi enää pudota sen arvoa.

Kiinalainen BYD on luvannut akun kestävän noin 1,5 miljoonaa kilometriä ja Toyota miljoona kilometriä. Nähtäväksi jää, mitkä ovat toteumat, mutta Toyotalla ainakin on ilmainen akkutakuu.

Noin muutoinkin “tuulimyllyt ovat piilotettujen kustannusten sekä ympäristötuhojen ykkönen” kaltaiset väitteet vaikuttavat jo heti kriittisesti arvioiden aika kyseenalaisilta.

Kirjoituksessa ilmoitettu sähköauton akun sisältö ei vastaa sekään oikeastaan mitään löytämääni. Sähköauton akussa oli vuonna 2020 keskimäärin noin 185kg mineraaleja, vaikka vaihteluväliä on. 100kg kuparia ja 200kg alumiinia ainakin vaikuttavat vahvalta liioittelulta.

3 tykkäystä

Tuli tarve tänään poiketa oikein Orivedellä saakka. Matka osoittautui hyväksi kulutustestiksi GTE Passatille, sillä matkaa kohteeseen oli sattumoisin tasan 50 km ja yhteensä siis 100km.

Eikä tässä vielä kaikki, lähdin akut täynnä liikkeelle ja pääsin perille pelkällä sähköllä, range näytti perillä 0km! Hybridillä sitten paluumatka ja lähtötilanteessa akku käytännössä tyhjä. Kulutukseksi näytti 2,6 l/50 km eli 5,2l satasella. Pienempi lukema kuin odotin, näyttää akuston ajon aikana latautuminenkin pienentävän bensan tarvetta.

3 tykkäystä

Kipaistiin alkuviikolla pienellä Ruotsin turneella. Kulkuneuvoina TDI ja Wasalines.
Ajomatkaa kertyi 1321 kilometriä. Lähtiessä range näytti noin 500 km. Yksi tankkaus Ruotsin puolella. Tankkauksen kesto noin 6-7 minuuttia. Perillä kotona, yhdellä tankkauksella siis, rangea jäljellä n. 300 km. Menomatkalla keskikulutus 4,9 litraa, palatessa järjettömässä kaatosateessa 5,3 litraa.

Yhtään “ABC-lounasta” tai “Shell-kahvikupposta” ei tarvinnut matkalla nauttia käyttövoiman varmistamiseksi. Ruokailut hoidettiin siellä missä haluttiin, ei siellä missä oli pakko.

Majoitukset Ruotsin puolella Clarion-ketjun hotelleissa, koska olen niihin tietyistä syistä mieltynyt. Kummassakaan ei ollut latausmahdollisuutta, mutta sehän ei haitannut.

Matka sujui mukavasti ja vaivattomasti.

Kuka tahansa saa olla mitä mieltä tahansa, mutta reissu vahvisti taas, että tuo vanha fossiilikulkineeni nyt vaan on sopiva luonteelleni ja mieltymyksilleni.

11 tykkäystä

Onko muun tyyppisistä kulkineista kuinka omakohtaisia kokemuksia?

1 tykkäys

On. Ja ihan oikeasti. Älä ala. En vänkää. Puhuin omista mieltymyksistä. Minä en tämän hetken best sellerin 430 km rangella lähtisi edes maitokauppaan. Se ei vaan käy minulle.

Sallin sen kyllä muille.

e: Ja veikkaan, että täällä muutama idealisti puolustaa sähköautoja, vaikkeivät sellaista omista, tai autoa koskaan aio hankkiakaan.

5 tykkäystä

Varmasti on ja ehkäpä vielä enemmän “bensalenkkareita” jotka vänkää toiseen suuntaan. Meidän taloudessa ei tosin ole kokemusta sähkövispilästä kuin vasta 13kk ja 44tkm.

2 tykkäystä

Varmasti on fossiilivääntäjiä määrällisesti enemmän. Siitä ei ole epäilystä.

Mutta oman kokemuksen mukaan kuten joskus jo sanoinkin, jopa ajokortittomia, idealisteja, on nimenomaan sähköisten liikkumavälineiden puolestapuhujissa. Autojen lisäksi skuutit ja ratikka kuuluvat tottakai repertuaariin. Mutta mitäs tästä “sotimaan”, sillä asiat ei etene. Vielä on tilaa löydyttävä molemmille. :wink:

Niitä perinteisten fossiilisten puolestapuhujia en ainakaan minä oikein osaa pitää “idealisteina”. :wink:

4 tykkäystä

Samaan aikaan VW vähentää sähkisten tuotantoa kysynnän laannuttua:

1 tykkäys

Hieno homma. Nuo voi olla sikäli katoavaa kansanperinnettä, kuten sekin että lankapuhelin oli huolettomampi kun ei tarvinnut pelätä latauksen loppumista.

Eli veikkaan, että sähköautot tulevat kansanautoksi jolla tulevat sukupolvet Ruotsin kiertueensa ajavat, ja se huolettomuus kun ei tarvitse miettiä latauspaikkoja unohtuu eikä merkitse heille mitään.

Itselläkin toki vielä fossiilinen, ja kun on bensakone niin varmaan vastaavalla matkalla olisin sen toisenkin tankkauksen joutunut tekemään.

Clarioneissa on varmaan se latausmahdollisuus jo seuraavan kerran Ruotsissa käydessäsi.

1 tykkäys