Hyviä pointteja. Valitettavasti vielä ollaan kaukana näistä.
Hyppäsin (ison vastutuksen jälkeen ja puhtaasti kustannussyiden johdosta) täyssähköilyyn vajaa vuosi sitten ja nyt takana karvan alle 30 tkm. En ole edelleenkään sähkön enkä polttiksen puolestapuhuja. Kukin ajaa omalla tavallaan - kaikki ok.
Pitkän matkan maantieajossa kesäranget huitovat yleisimmällä akkukoolla (77 kW) 400-500 km ja talvipakkasella (etenkin pohjoisessa) 300 km. Nopeus, ilmanvastus (suksiboksi ja kuomukärry) sekä massa (kärry) vaikuttavat luonnollisesti kulutukseen. Oma taktiikkani on tauko per 150-200 km. Joka toinen tauko ‘kusitauko’ pikalatausasemalla ja joka toinen safkaa. Jos koirat ovat mukana pidän parin tunnin välein happihyppytaukoa. Oma lonkkavikakin ohjaa tähän käyttäytymiseen. Aiemmilla Volvoilla en ajanut myöskään kerran kerralla edes Ouluun Pirkanmaalta. Pakko pitää taukoa välillä.
Rangea painotetaan paikoin ‘liikaa’. Jokaisen tulisi analysoida omaa ajotapaa ennen sähkön hankintaa. Meillä arviolta 70 % on lähialueajoa (max 180 km Mansesta). Tästäkin iso osa ‘nurkka-ajoa’. Pitkiä matka-ajoja (esim Lappi) tulee vuositasolla 1-3. Lisäksi 300-400 km pätkiä 10-15 vuositasolla. Maantieajoissa merkittäväksi nousee kohteiden sijainti ja sitä kautta reitistö. Helsingistä Tampereen ja Jyskälän kautta Ouluun ja Sodankylään ei ole ongelma. Pikalatausasemia on todella paljon ja häppää saa varsin nopeasti.
Tuosta käytännön esimerkkinä syksyn pohjoiseen ajo ;
- kotona akku täyteen (range n 450 km)
- kusitauko Jyskälän Cittarilla (tauko ja lataus n 15 min) + n. 80…100 km lisäsähköä (latauksen jälkeen n. 380 km jäljellä)
- kusitauko Juustoportti Kärsämäki (12 min) + 100 km sähköä (latauksen jälkeen n 250 km jäljellä)
- lounas ABC Tupos, Kempele + akku täyteen 50 min (latauksen jälkeen varausta 450 km)
- Rukalle, jossa Prisman pihassa aukkuun 40 min ja ostokset (latauksen jälkeen varausta 450 km).
Lonkkavaivaiselle ja parin tunnin välein kusevalla tämä on ok rytmitys. Polttisaikaan nähden yksi kusitauko on tullut lisää eli yleensä pyrimme tsemppaamaan joko Vaskikellolle tai Hirvaskankaalle. Nämä kropan asioita, eivät moottoriasioita 
Akkuteknologia kehittyy ja Mersun S-mallit taitavat antaa nykyisellään pisimpiä aitoja rangeja.
Latausstandardien sijaan tarkoittanet maksustandardia. Tageja on käytössä 5 ja lisäksi kaksi appia (ABC ja Tesla). Ei ole iso ogelma. Ihan vastaava kuin kanta-asiakaskorttius kassoilla. Jokaisella omansa ja tuskin tulee yhtä yhteistä. EU tosin taitaa ajaa nyt tuota korttimaksupakkoa uusille latausasemille. Norjassahan se jo on.
Kotilatauksissa osa autoista ottaa nyt 22 kW (tunnissa). Tuolla saa 3-4 tunnissa akun täyteen, käytännössä 2-3 tunnissa, koska harva auto tuodaa ‘posket lommollaan ja nälissään’ kotipihaan.
Latausporttien sijainneissa on eroja, kuten polttiksissakin tankin puoleisuudessa. Vertaisin näitä keskenään. En usko standardointiin, kuten ei polttiksissakaan edes puolta saatu standardoitua.
Otin työsuhdeauton ja lasken säästäväni n 3-5 keuroa vuodessa. Lisäksi en ole hintakurimuksen orjana energiassa enkä arvonnalenemassa - ne olkoon leasingyhtiön arpoja. Haluan vain ajaa ja pääsen pesemään auton (näillä keleillä) vaikka päivittäin. Työsuhdeauton hyvä puoli on, että saan meillä ladata kaikilla asemilla eli kallein on yleensä paras, koska siellä on vähiten muita käyttäjiä.
Jos nyt ostaisin oman auton (omalla rahalla), todennäköisesti hankkisin käytettynä n 15.000 euroa maksavan Corollan tai Avensiksen perusbensakoneella. Jos dieseliä ei hakattaisi eikä sillä olisi harmaita pilviä, hakisin Ruotsista diesel-Volvon, koska kruunun kurssi tukisi ostosta ja Ruotsin autokanta sähköistyy heijastuen alenevina arvoina.
