The Guardianissa oli juttua helmikuun lopussa kuinka Israeliissa “Vihraä passi” eli rokotepassi toimii (samoja eettisiä ongelmia pohdittu, kuin kaikissa muissakin maissa, jotka harkinneet passin käyttöönottoa).
Israelissa ollaan palaamassa lähes normaaliin, mutta pandemiaa edeltäneeseen tilanteeseen oli vielä helmikuun lopulla matka.
The state of 9 million, which has administered jabs to half its population, released an app a week ago that shows whether people have been fully inoculated against the coronavirus or if they have presumed immunity after contracting the disease.
Malls and museums have reopened for all, but green pass holders get exclusive access to gyms, hotels, theatres, and concerts, albeit with some limits. Indoor dining in restaurants and bars is due to be included in the green pass scheme next week.
Life has not got “back to normal”, but it appears to be on its way. Street-side shops are reopening; hotels are accepting bookings; even live music is reemerging from its long slumber. And while masks remain mandatory, many older people who have already been vaccinated have stopped wearing them outdoors.
Israel haluaa olla myös ensimmäisten joukossa rokottamassa teini-ikäisiä:
The U.S. pharmaceutical giant announced last month that their clinical trials found the jab to be safe for 12- to 15-year-olds in clinical trials, with Israel anticipated to be among the first countries to push ahead with inoculations
Jatkoa edelliseen - Turun yliopiston mukaan Covid on myös merkittävä aivosairaus ja myös veritulpat ovat huomattavasti yleisempiä taudin sairastaneilla, kuin rokotetuilla.
Paljon on vielä kuitenkin hämärän peitossa ja tutkimusta tarvitaan edelleen:
Koronaviruksen aiheuttama covid-19-tauti vaikuttaa monin tavoin aivoihin ja hermostoon. Tutkijat ymmärtävät jo paremmin uuden taudin hermostovaikutuksia, mutta paljon on vielä hämärän peitossa.
– Tutkijat havahtuivat covid-19-taudin aivovaikutuksiin heti keväällä 2020 empiiristen havaintojen myötä. Samalla, kun taudin ja veritukosten yhteys alkoi ilmetä, huomattiin vaikutuksen ulottuvan myös aivojen verenkiertoon. Samalla tautia opittiin hoitamaan paremmin ja verenohennuslääkkeet otettiin laajasti käyttöön. Tällä hetkellä lääkitys annetaan myös lieväoireisille, joilla on kohonnut veritulppariski. Veren hyytyminen onkin covidin tärkein yksittäinen menehtymisiä aiheuttava oire, taustoittaa Roine.
Niin sanotun neurocovidin eli covid-19-tautiin liittyvän hermostollisen oireilun yleisyys on vaihdellut sairaala-aineistossa 20–60 prosentin välillä. Kaikkein suurimmassa, vastikään julkaistussa 236 000 potilaan aineistossa eloonjääneistä varmistetuista covid-19-potilaista kolmasosa sai puolen vuoden kuluessa uuden neurologisen tai psykiatrisen diagnoosin. Yhteys ei liittynyt pelkästään vakavaan taudinmuotoon.
– Aineistosta oli poissuljettu menehtyneet, mutta tulosten yleistettävyys on silti hyvä. Vertailuryhmiä oli kaksi: muun viruksen aiheuttamaan hengitystieinfektioon tai influenssaan sairastuneet. Covid-19:n sairastaneilla lähes kaikki neurologiset ja psykiatriset diagnoosit olivat huomattavasti tavallisempia – myös dementia. Joka neljäs covidin sairastanut sai depressio- tai ahdistuneisuusdiagnoosin, Roine summaa tutkimuksen tuloksia.
Näin suuri hermostollisten oireiden yleisyys on virusinfektiolle poikkeuksellista. Neurocovidin tyypilliset muutokset on onnistuttu dokumentoimaan aivokuvissa, ja neurologisten oireiden kohdalla diagnostiikan herkkyys korostuu.
– Täytyy kuitenkin muistaa, että neurocovidin suhteen tutkimus on vasta alkutekijöissä. Aiheesta on tehty satoja tutkimuksia, mutta pitkäaikaisista vaikutuksista ei voida sanoa vielä paljonkaan. Tarvitaankin systemaattisia, pitkäaikaisia seurantatutkimuksia oireiston yleisyyden ja mekanismien selvittämiseksi, Roine huomauttaa.
Tuo worldometer ei varmaan tule ihan ajantasalla. Siellä oli luvut 188/1 9.4. osalta. Mutta tilanne on parantunut huomattavasti parin kuukauden takaisesta joka tapauksessa .
Rokotusten alueellisen kohdentamisen hylkääminen ei tapahtunut ainakaan lääketieteellisistä syistä.
“Olemme nähneet joka puolella, että tartunnat lähtevät nousuun, kun rajoitukset poistetaan. Toisin kuin rajoitustoimilla rokotusten kohdentamisella ei olisi ollut taloudellisia haittavaikutuksia. Miksi tämä ei kelvannut?”
Tämä kohdentaminen on mielenkiintoinen juttu. Tartunnoissa korostuneet ryhmät saavat piikkiä viimeisenä. Suurkaupungit, nuoremmat ikäryhmät jne.
Ymmärrän heikoimpien suojelemisen periaatteen, mutta se on pandemian hallinnan kannalta tehottomin. Millä todennäköisyydellä Pihtiputaan mummo saa koronan?
Rokotetuilla, joilla ilmennyt veritulppia Astra Zenecan rokotteesta on norjalaistutkimuksessa havaittu “asteikot ylittäviä” vasta-ainepitoisuuksia:
[Google Translate]
Emme ole koskaan nähneet niin korkeita vasta-aineita. Se räjäytti mittakaavan laboratoriossamme, kertoi Pohjois-Norjan yliopistollisen sairaalan päälääkäri Ingvild Sørvoll perjantaina pidetyssä lehdistötilaisuudessa, kertoo NRK.
Edelleenkin kannattaa muistaa, että sairastamalla koronan sivuvaikutuksia voi olla enemmän, kuin rokotteilla saavutetussa immuniteetissa…
Itse olen ihmetellyt kanssa sitä, että HUS-alueella piikkiä on prosentuaalisesti jaettu vähiten etelä-pohjanmaan kanssa. Onko siellä sitten mummoja vähemmän, vai mikä on tilanne? Monilla alueilla rokotekattavuus on paljon isommilla prosenteilla, vaikka pk-seudulla ne ongelmat ovat.
