Mitä tiedän omia läheisiäni, niin kaikki käyttävät kertakäyttöisiä maskeja ja heittävät ne roskiin käytön jälkeen. Tämä pätee myös itseeni.
Mutta olen myös miettinyt noiden kangasmaskien pesua. Todennäköisesti ainakin jonkinlainen prosentti jättää pesemättä, osa pesee 40°, osa 60° ja harvat 90°.
Kierrätystä harrastavat voisivat halutessaan pestä myös kertakäyttömaskin - näin VTT on tutkinut:
Tutkimus osoitti muun muassa, että kangasmaskit puhdistuvat kotioloissa parhaiten keittämällä ainakin viisi minuuttia. Pesuohjeiden mukainen konepesu 60 asteessa on toiseksi paras keino.
Myös kertakäyttösuojainten rakenne kestää jopa kymmenen pesua keittämällä tai pyykkikoneessa.
Käsittely heikentää kuitenkin nopeasti kertakäyttömaskien pienimpien hiukkasten erotuskykyä. Siksi ammattikäytössä olevia maskeja ei suositella pestäväksi kotikonstein.
Mutta joka tapauksessa maskin käyttö ehkäisee viruksen leviämistä - pääsääntöisestihän maski estää sairastuneen pärskeet ympäristöön (oli maski käytetty tai ei). Toki vähän omaa tyhmyyttä on, jos ei pese tai vaihda maskia tarpeeksi usein…
Ps.
Se on jännä juttu tuo maskien matematiikka, kun tälläkin tavalla voi saavuttaa laumasuojan - maskien käyttäjät suojaavat maskittomia:
En halua mitään kyselyä, vaan ihmettelen vapaasti sitä, että pestäänkö noita maskeja oikeasti?
Ja se, että miksi maski kaupassa on parempi kuin täyteen ahdetussa lounaspaikassa? Maskeja vähän. Lounaspaikat lähes täynnä kokoajan.
Olishan se varmasti hyvä siellä lounaspaikassakin jos paljon ihmisiä. Mutta eipä ravintolassa ole oikein muuta mahdollisuutta kuin etäisyydet. No lounaspaikassa on etu se että pääosin istutaan paikallaan joten hengityksen aerosoleista pääosa suuntautuu siihen omaan pöytään, toki osa kulkeutuu kauemmaksi.
Kyllä, varmaankin on enemmän viirusta ilmassa lounaspaikassa ja siellä vietetään paikallaan kauemmin aikaa. Olisi vain erittäin iso toimenpide alkaa lounaspaikkoja sulkemaan, joten tuolla 50% paikoilla nyt mennään. Kaupassa on toki lyhyemmät etäisyydet mutta toisaalta siellä ollaan enemmän liikkeessä ja näin mahdollinen altistuminen “levittäjän” lähellä jää lyhyemmäksi.
Taudin vakavuus vaikuttaisi olevan osittain kiinni siitä kuinka ison määrän viirusta saat altistumis tilanteessa. Tuota on tietenkin vaikea tutkia joten mitään täyttä varmuutta tuosta ei ole, mutta viitteitä kylläkin. Tämäkin tukee maskin käyttöä, vähentää itselle tulevaa virus kuormaa jos on altistumis tilanteessa maskipäällä.
Eikös jossain vaiheessa ollut keskustelua siitä, että n. 20 minuuttia pitäisi olla altistumisen aika? Oliko jopa niin, että koronavilkku perustui tuohon aikajanaan?
E. Kuten edellä kerroin, niin en vastusta maskien käyttöä. Ihmettelen vain tätä epäloogisuutta… @iceman nyt haluaa todentaa asiaa äänestyksellään ja se hänelle suodaan. (Oma vastaus on se, että käytän maskia, kun tarve vaatii ja heitän roskiin).
Oli, keväällähän tuota vartin maagista rajaa kytättiin tarkkaakin. Piti olla yli 15 minuuttia sairastuneen kanssa ennenkuin lasketaan altistuneeksi. Jos tuolla mentäisiin niin aika harvassa kaupassa olet tuntemattoman läheisyydessä 15minuuttia. Joten tuolla tavalla kaupat olisivat hyvinkin turvallisia.
Eiköhän se todellisuudessa ole enemmän tuurista kiinni, kuljet tartuttajan perässä ja hengittelet siitä viirukset sisään tai kosket samaa kohtaa josta saat pöpöt omiin käsiisi. Todennäköisyys tuolle on pieni mutta tilanteita on paljon ja tätä kautta leviää.
Vilkussa on raja vedetty johonkin koska jos kaikille kohdatuille vilkutettaisiin olis leviämisvaiheessa ison osan puhelimet vilkuttamassa.
Oma vastaus oli että kankasmaski ja ei ole tullut pestyä. Toki pesu/keitto olisi hyvästä, mutta käyn 2-3 kertaa viikossa kaupassa ja käytössä useampi maski. Lasken että kun maski on reilun viikon ollut käyttämättä on pöpöt pääosin kuolleet. Toki jossain vaiheessa tulee varmaan pestyäkin kun maskit alkaa likaantumaankin.
Olen maskien puolella, mutta mihinkään maski pakkoon en haluaisi. Pitää perustua vapaaehtoisuuteen. Keväällä otin pulttia hallituksen maskilinjausta vastaan koska se pelottelu vaaroista oli jo silloin vastoin kansainvälistä tutkijoiden/asiantuntijoiden mielipidettä. Toki sieltäkin löytyy ristiriitaista näyttöä, mutta pääosin jo keväällä todettiin hyödyt suuremmiksi.
Sellainen vaihtoehto myös: käytön joskus/silloin tällöin tms maskia a, b, c plus pesen käsiäni aina, melko usein, en ollenkaan jne tms.
Olen itse alkanut käyttää maskia paikkakohtaisesti: esim urheilun puolella siitä tuli ehdoton pakko - ei ole asiaa sisälle muutoin. Kaupasta riippuen käytän. Kädet menee siinä samalla kauppa/kylä reissun jälkeen
Tässä vielä yksi syy käyttää maskia: koronavirus leviää pääsääntöisesti pisaratartuntana lähikontaktissa.
Suomalaiset asiantuntijoista suurin osa ei näytä vieläkään uskovan koronan leviävän pisaroita pienempinä aerosoleina laajemmalle alueella, vaikka maailmalla tutkijoilla on toista näyttöä (mm. japanilaistutkimukset).
Korona säilyy pinnoilla myös tunteja eli käsien pesu tai desinfiointi on edelleen suotavaa.
Muita tutkimuksia aiheesta:
Japanilaistutkimusta aerosoleista:
Ville Vuorisen tutkimusta virusten leviämisestä aerosoleina:
Ideaaliolosuhteossa koronavirus voi säilyä pinnoilla tarttuvana jopa vuorokausia:
Ihan hyvää tekstiä mutta pohdintoihini ei juurikaan vastattu. Knuuti perustelee ylikuolleisuuden olemassaoloa, minä pohdin sen (maltillista) määrää. Pointtini oli myös arvuutella kuinka suureksi se kasvaisi ilman minkäänlaisia rajoituksia. Koronavirus on tappavampi kuin kausi-influenssa mutta onko se kaiken lietsonnan ja toimenpiteiden mukainen?
Sairaaloiden täyttyminen ja hoitohenkilökunnan riittämättömyys on hyviä pointteja. Knuutin perustelut vaan ontuvat täysin. Kollegoiden kanssa keskustelut ja heitot ruumissäkeistä käytävillä ovat pseudotiedettä parhaimmillaan. En epäile hetkeäkään etteikö kirjoittaja tietäisi asiasta minua enemmän, mutta kirjoitus itsessään on ironisen lähellä pseudotiedettä.
HS: Suomalainen professori hämmästyi – valtaosa koronaan sairastuneista ei tartuta tautia eteenpäin
Tampereen yliopiston epidemiologian professori [Pekka Nuorti ](https://www.is.fi/haku/?query=Pekka Nuorti)sanoo, että tutkimusten mukaan koronavirus tarttuu erittäin epätasaisesti. Nuortin havainnoista kertoo Helsingin Sanomat.
Nuortin mukaan alkuun ajateltiin, että koronavirus etenisi muiden virusten tavoin tasaisesti. Pirkanmaalla kuitenkin huomattiin, että kevään aikana vahvistetuista koronavirustapauksista yli kolme neljäsosa sairastuneista – 76 prosenttia – ei tartuttanut virusta eteenpäin kenellekään, ei edes samassa taloudessa asuvaan puolisoon tai lapsiin.
18 prosenttia sairastuneista tartutti yhden ihmisen ja viideltä prosentilta sairastuneista koronavirus levisi useammalle kuin yhdelle ihmiselle.
– En keksi sarsin lisäksi toista virusta, joka leviää tällä tavalla. Olemme miettineet tätä kollegoiden kanssa, ja siinä on jotain todella erikoista, Nuorti sanoo HS:lle.
Yllättävän pieni lukema tasaus-tiistaille. Vähän jopa pakko olla tyytyväinen, varsinkin kun tehohoidon ja kuolleisuuden mittaritkaan eivät näytä kovin suurta nousua suhteessa viime viikkoina todennettuihin tartuntatapauksiin.