Tuo Pirkanmaan tilanne minua vaan huolestuttaa. Keväällä ei juuri tapauksia ollut, tuudittautuivatko Pirkanmaalaiset hyvään oloon, ettei korona koske heitä. Keski-Suomessa vähän vielä pidemmällä ja sinne tulee tiukemmat maskisuositukset.
Opiskelijat voi olla yksi tekijä ja huoleton asenne koronaa kohtaan.
5 tykkäystä
7 tykkäystä
Höpö,höpö sanon minä.
Pitääkö koronatestiin mennä heti, jos tulee nuhaa?
– Kyllä, jos on selvä nuha ja jos joutuu niistämään tavallista enemmän, pitäisi mennä testiin. Testiin pitäisi mennä myös, ellei nuhaan ole muuta selitystä.
https://www.aamulehti.fi/a/e6419007-9e20-4269-9ab5-ada5605d7d65?c=1522737894164
9 tykkäystä
Nykyisessä tilanteessa on pakko luottaakin rokotteen tehoon. Jos rokote on toimiva, sillä varmaan voidaankin ratkaista Suomen tilanne. Maailman laajuisesti tilanne jatkuu varmasti pitkään, vuosia eteenpäin ja saattaa rajoittaa matkusteluakin.
2 tykkäystä
Yhdysvalloissa valmistellaan maaperään rokotteen kiirehditylle käyttöönotolle nk. ’hätämääräyksellä’.
Edelliseen liittyen tiedossa on tällä hetkellä ainakin 15. tapausta, jossa uudelleentartunta on todettu.
https://twitter.com/DrEricDing/status/1309099637547167745?s=20
Tämä on vieläkin aika pieni määrä, kun ottaa huomioon, että sairastuneita on 25-30 miljoonan välillä, mutta nyt on kulunut riittävästi aikaa ensimmäisistä sairastumisista ja testien määrä on lisääntynyt, jolloin tapauksia alkaa jäämää “haaviin”.
Mielenkiintoista tilastossa on se seikka, että korona toisella kerralla sairastettuna ei välttämättä ole lievempi, kuin ensimmäisellä kerralla. Näin pienellä otannalla toki ei kannata tehdä vielä pitkälle meneviä johtopäätöksiä.
Edit.
Tähän muistutuksena, että kaikilla viruksilla toinen sairastumiskerta ei ole lievempi vaikka olisi immuniteettia - aika ja tutkimukset näyttävät kuinka käy koronan suhteen:
1 tykkäys
Yle:llä on juttu koronarokotteesta. Jutussa on mm. havainnollisia kuvia koronaviruksesta.
’Tyrmäysvoittoa SARS-CoV-2-viruksesta ei ole odotettavissa’.
’Tehokkaan rokotteen nopeusennätys on sikotautirokotteella, neljä vuotta. Nyt ennätys yritetään kuroa puoleentoista vuoteen, ellei allekin, ja voitoksi ollaan kelpuuttamassa paljon vähemmän kuin viruksen täystyrmäys’.
Eikös esim influenssa piikki oteta vuosittain eikä se mielestäni tappio ole!?
Maailmalla tekeillä rokotteita todella monella taholla. Tehdään myös uudella tavalla joka on nopea valmistaa.
Toistaiseksi 34 rokotetta on edennyt kliinisiin tutkimuksiin, eli ihmiskokeisiin. Lisäksi kehitteillä on ainakin 145 muuta rokotetta,
Nuo alla olevat lainaukset ovat tuosta sinun linkkaamastasi jutusta…
DNA- ja RNA-rokotteissa ei tarvita viruksia, vaan rokotteet perustuvat niiden geneettiseen käsikirjoitukseen, josta ihminen tekee kopion.
Solu lukee käsikirjoituksen ja alkaa tuottaa sen mukaista proteiinia, jota immuunijärjestelmä luulee vihollisen proteiiniksi ja havahtuu aseisiin.
Tällaiset rokotteet ovat nopeita valmistaa, mutta niiden toimivuutta ei ole koskaan koeteltu. COVID-19-rokotteissa ne ovat ensi kertaa todellisissa tulikokeissa.
RNA-rokotteen kolmosfaasi on käynnissä yhdysvaltalaisella Moderna-lääkeyhtiöllä sekä saksalaisen BioNTechin, yhdysvaltalaisen Pfizerin ja kiinalaisen Fosum Pharman yhteisellä hankkeella.
Kiinan asevoimissa on jo käytössä yksi kolmosfaasin rokotteista, ja Arabiemiraatit antoi vastikään luvan rokottaa terveydenhuollon työntekijöitä toisella kolmosfaasin kiinalaisrokotteella
En näe yhtään syytä tässä miksi ei tulisi toimivaa rokotetta ensivuonna? Mikä sen nyt kumoaa?
Täytyy ajatella nee asiat positiivisesti mitkä oikeasti pystyy ajattelemaan tämän koronan kanssa. Ja tuo rokote asia tulee olemaan ja on nyt jo sellainen (Jospa onkin niin että minä näenkin tulevaisuuden parempana kuin moni muu🧐) Ja jospa se selittäisi sen miksi olen myös rajoitusten kannalla enkä päästäisi tätä lähtemään käsistä. Luotto on rokotteen onnistumiseen
1 tykkäys
Onhan se rokote olemassa ja silti influenssaan kuolee Suomessa vuosittain 800-2000 ihmistä.
Virukset eivät mihinkään häviä ikinä, näin olen jostain lukenut.
3 tykkäystä
Ymmärtääkseni influenssaa kiertää kolmea tai neljää eri tyyppiä ja kun rokotteita seuraavalle kaudelle valmistetaan niin täytyy yrittää arvata että mitä sieltä seuraavaksi tulee.
Eihän sitä kukaan ole väittänytkään että häviäisi?
Vai olenko niin sanonut että häviää?
Mutta edelleen puhumme hiukan eri viruksista kun jos vertaamme koronaa ja influenssaa…
Toinen tappanut ihmisiä vajaan miljoonan
Tuo 6 päivää sitten
John Hopkinsin mukaan korona on aiheuttanut nyt 944 887 kuolemaa.
Ja influenssaan kuolee vuosittain noin 250000-500000
Koronaa ei ole ollut vielä vuotta ja kuolleita jo moninkertaisesti ja lukemat vain nousee.
Mutta kukin näkee asiat miten näkee. Itse tykkään pelata faktoilla
2 tykkäystä
Influenssaan on joka vuosi mahdollisesti toimiva rokote ja silti tuo haitari kuolemia vuodessa minkä laitoit. Koronaan ei ole rokotetta, lieventäviä hoitoja/lääkkeitä toki löytyy. JOS koronaan saadaan se rokote niin mihin mahtaa kuolemat vuositasolla asettua? Onko korona sen jälkeen uusi “influenssa”?
Sinänsä ei kysymyksiä juuri sinulle, mutta kunhan pohdin.
Edit. Lisätty tarkennus influenssarokotteesta. Kiitos @a1r6
7 tykkäystä
Kuten jo ylempänä kirjoitin, influenssaan ei ole yhtä toimivaa rokotetta.
Jotta rokote suojaisi influenssalta, rokotteiden valmistamisessa käytetään juuri niitä viruskantoja, joiden oletetaan aiheuttavan seuraavan kauden epidemian. Tämän vuoksi Maailman terveysjärjestö määrittää rokoteviruskannat joka vuosi uudestaan.
3 tykkäystä
Faktoilla? Toki, eihän noita raakoja numeroita kiistää voi. Mutta ei tuossa raakojen lukujen vertaamisessa silti ole järjen hiventäkään. Melko väljää tilastojen tulkintaa niin sanotusti, tietoista tai ei. Ei voida verrata viruksen aiheuttamia sairauksia, jos verrattavista viiruksista toiseen on rokote, toiseen ei. Tai tietenkin voidaan. Vertailu vain ei oikein objektiivisen faktuaalinen näistä lähtökohdista voi olla.
Onko syytä olettaa, että koronaan kuolleiden ihmisten määrä on tuplat influenssaan verrattuna, jos / kun rokote koronaankin on influenssan tapaan olemassa?
En tiedä vastausta. Tuskin kukaan tietää. Varmana voitaneen pitää, että rokote kuitenkin merkittävästi vähentää aiheutuneita ongelmia. Mahdollisesti jopa sinne influenssan tasolle tai allekin. Aika näyttää, kun rokotteet saadaan käyttöön.
Näinhän se on. Joinain vuosina ennustus osuu paremmin, joinain vuosina heikommin. Influenssarokotteen vaikutuksessa on tästä johtuen eroja vuosittain.
Saadaanko koronan osalta helpommin yksi rokote aikaiseksi, vai joudutaanko tämän kohdalla saman ongelman eteen jatkossa? Koronaahan on niin ikään hieman variaatioita liikkeellä…
…ja ainakin osin tästä johtuen koko ajan lähestyy se hetki, kun koronan kanssa on alettava elää. Kyllä, korona on ikävä tauti. Se saattaa aiheuttaa jälkitauteja, se saattaa koitua jopa kuolemaksi. Tarttuukin vielä aika ikävästi. Mutta valtaosalle sairastuneista korona ei ole näyttänyt sitä pahempaa puoltaan, vaan on ilmennyt lähinnä influessaan, jopa flunssaan verrattavana tautina. Ei tullut sitä ebolaa tai mitä koodinimeä kukin tahtookaan käyttää. Todennäköisesti tämä tauti ei ole kokonaan lähdössäkään, vaan jää yhteiskuntaan mahdollisesti rokotteesta huolimatta. Tavalla tai toisella sen kanssa on alettava elää, enemmin tai myöhemmin.
Kuinka kauan yhteiskuntaa pyöritetään täysin koronan ehdoin? Soraäänten määrä rajoituksia kohtaan on lisääntynyt. Kaikki eivät koe pelkkää sairastuneiden tai altistuneiden määrää riittävänä perusteena rajoituksille. Mikäli sairaala- saati sitten tehohoidossa olevien ihmisten määrä radikaalisesti lisääntyy, niin muutos mielipiteissä lienee edessä. Sitä ennen altistuneiden tai koronatartuntojen määrillä otsikoissa ei oikein voi ihmisiä enää pelotella. Osa kansasta on väsynyt siihen ja tahtoo mieluummin jatkaa elämäänsä. Kesän mittaan rajoituksia ylläpidettiin aika erilaisin perustein kuin keväällä annettiin. “Tehohoidon kapasiteetin riittäminen” ei varsinaisesti kovin pahasti testissä ole ollut kuukausiin. Aika näyttää, päädytäänkö siihen vieläkään.
Paljon puhutaan edelleen rajoituksista. Niiden ylläpitämisestä tai kiristämisestä puhutaan. Itseäni kiinnostaisi jossain nähdä “kyllä / ei rajoitukselle” kysymyksenasettelu, jossa huomioidaan muutama taustamuuttuja. Esimerkiksi vastaajan tai tämän lähiomaisen mahdollinen kuuluminen riskiryhmään voisi olla kiinnostava selittävä taustamuuttuja. Tai miten esimerkiksi baarien, ravintoloiden tai vaikka matkailualan ihmiset suhtautuvat rajoituksiin vs. jossain tehtaalla tai toimistolla olevat henkilöt, joiden toimeentuloon rajoitukset eivät suoraan vaikuta? Jotenkin uskaltaisin väittää, että esimerkiksi yökerhojen aukioloaikojen kavennukseen suhtautuminen on erilaista riippuen siitä, onko oma elanto siitä kiinni vai ei. Oletettavasti on helpompi huutaa rajoituksia, jos se ei näy suoraan omassa lompakossa.
5 tykkäystä
Varmaankin. Yhdysvaltojen viranomaisarvio oli kesä-syksy/-21. Voi kuitenkin olla, että muista syistä (Pfizerin rokoteaihio) polkaistaan käyttöön jo tämän vuoden puolella vaikka firma ei tätä tahdo. Juuri hiljan Janssenin rokote siirtyi faasi III:een ja se on yhden kerran annettava valmiste.
2 tykkäystä
Sauna, viina tai terva… onhan ne tunnetusti kovia juttuja. Mutta koronavirus taitaakin totella sähköä. Voimakkaaseen sähkövirtaan perustuva ilmanpuhdistin on nyt kokeilussa.
6 tykkäystä
Mitäs jos nyt oikein mietitään kunnolla…
Mieti kuinka paljon maailmalla on jarruteltu koronan leviämistä, laitettu maita ja kansoja jumiin siellä sun täällä ja kuolemat tuollaisissa lukemissa.
Mitäpä jos ei olisi missään rajoitettu mitään niin olisko kuolemat kaksin vai kolmen kertaiset?
Miksi et näitä ota huomioon ollenkaan?
Vai etkö halua ottaa?
Tuo oli sinulta hyvä kysymys että haluais nähdä rajoituksille kyllä tai ei tietoa…
Itse haluaisin nähdä vain ja ainoastaan ikäryhmittäin äänestyksen. Luulen että 18-28 vuotiaissa on enemmistö jotka ovat ei tyyppiä…Luulen että tuo ikäryhmä on eniten vastaan rajoitteita ja pitää koko koronaa vähän semmosen ja tämmösenä
1 tykkäys
THL suosittaa jatkossa kasvomaskien käyttöä joukkoliikenteen lisäksi myös julkisissa sisätiloissa, mikäli epidemia on alueella kiihtymisvaiheessa. Alueellisista rajoituksista päättävät alueen kunnat ja sairaanhoitopiirit
HUSin seuraava koronavirusinfo on tulossa huomenna perjantaina. Tilaisuudessa käydään Ruotsalaisen mukaan tarkemmin läpi HUSin koronapandemian kiihtymisvaiheen suositukset.
Ylen tietojen mukaan tilaisuudessa tullaan antamaan suositus, että yli 10 hengen yleisötilaisuuksia ei tulisi järjestää.
– Meidän alueen tautitapauksista vain 20 prosenttia tietää, mistä he ovat tartuntansa saaneet ja 80 prosenttia ei tiedä. Virusta siis liikkuu väestön keskuudessa
Positiivisten näytteiden osuus on yli kaksi prosenttia, tapausten kasvunopeus on yli 10 prosenttia per vuorokausi ja sairaalahoidossa tehohoidon tarve kasvaa voimakkaasti.
Nuo lainaamani tekstit koskee HUS aluetta
Edit
Kiihtymisvaiheen alarajana THL pitää vähintään 10:tä tapausta 100 000:ta asukasta kohden kahden viime viikon aikana.
Tuon luvun yli menivät tänään torstaina seuraavat sairaanhoitopiirit: Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HUS, Kanta-Häme, Päijät-Häme, Kymenlaakso, Pirkanmaa, Varsinais-Suomi, Etelä-Savo, Keski-Suomi ja Keski-Pohjanmaa.
Jos sairaanhoitopiirit ja alueen yhteistyöryhmät päätyvät siihen, että alue on kiihtymis- tai leviämisvaiheessa, ne voivat ottaa tänään julkistetut kiihtymis- tai leviämisvaiheen ohjeet käyttöönsä. Tartuntojen ilmaantuvuusluku on yksi kriteeri, jonka perusteella kiihtymis- ja leviämisvaihe määritellään
Eli HUS alueella ylemmän uutisen mukaan laitetaan kapuloita rattaisiin kiihtymisvaiheessa…
Sama vaihe on myös Pirkanmaalla. (ainakin tuon toisen linkkaamani uutisen mukaan)
Onko samo yleisötilaisuus homma tulossa myös noille muille alueille onkin taas?
1 tykkäys
Syynä on puhtaasti se, että tätäkään vertailua ei voida tehdä. Jos kerran faktoilla pelataan, niin lähtökohtana pitäisi olla tunnetut muuttujat. Siksi ei voida tehdä vertailua koronakuolleisuus ilman rajoitteita vs. koronakuolleisuus rajoitteilla. Molempia verrattavia ei tässäkään tunneta. Suomessa tiedetään vain koronakuolleisuus nähdyillä rajoitteilla, maailmalla tiedetään koronakuolleisuus nähdyillä rajoitteilla. Kukaan ei tiedä, millä kertoimella ne rajoitteet koronakuolleisuuteen vaikuttavat. Vahvana oletuksena voidaan tosin pitää, että koronakuolleisuus on vähäisempää rajoitteilla kuin se ilman rajoitteita olisi. Mutta mitään kerrointa ei tiedetä. Kukaan ei tiedä moniko ihminen olisi kuollut koronaan ilman rajoitteita. Joten mikä kerroin pitäisi osata ottaa kuolemissa huomioon?
Vähentääkö rokote kuolemia enemmän vai vähemmän kuin rajoitteet? Montako ihmistä influenssaan kuolisi vuodessa ilman rokotusta? Moniko ihminen maailmassa olisi kuollut koronaan ilman rajoitteita? Moniko ihminen kuolee koronaan rokotteen valmistumisen jälkeen?
Edellä olevat kysymykset ovat kaikki vailla varmaa vastausta. Siksi influenssa- ja koronakuolleisuutta ei voi verrata yksinkertaisesti kuolleiden lukumäärää vertaamalla. Tai kuten aiemminkin totesin, niin tokihan niitä lukumääriä voidaan verrata. Kahta lukua voi aina verrata keskenään. Se vain ei välttämättä kerro yhtään mitään.Taustamuuttujat ovat vain niin tuntemattomia, että se vertailu ei kerro yhtään mitään tässäkään tapauksessa.
Nyt tiedetään vain, että koronaan on kuollut X määrä ihmisiä, kun influenssaan kuolee rokotteesta huolimatta Y-Z määrä ihmisiä vuodessa. Olemassa oleva rokote on nähdäkseni olennainen muuttuja. Siksi ei voida verrata kahden viiruksen aiheuttamaa kuolleisuutta, jos vain toiseen on rokote olemassa. …ja ei. Jos halutaan faktoilla pelata, niin “mutta kun kerroin N -koronakuolemiin rajoituksista johtuen” ei ole validi lähtökohta. Ei ole, koska sitä N-kerrointa ei voida mitenkään määrittää. Korona on edelleen uudehko sairaus, jota ei tunneta täysin.
3 tykkäystä