After suffering one of the world’s worst Covid-19 disasters, Brazil is staging a turnround with a steep drop in deaths and a mass inoculation campaign as it beefs up its ability to manufacture coronavirus shots.
During a devastating second wave of infections earlier this year, Latin America’s most populous nation was the epicentre of the global outbreak, peaking at more than 4,200 fatalities recorded in a single 24-hour period in April.
But daily deaths from the disease have since fallen to under 200 on a seven-day rolling average, with the rate per 100,000 residents currently below the US, EU and UK.
In the Amazonian city of Manaus, where patients asphyxiated due to lack of oxygen supplies earlier this year, nurse Thatyana Borges Machado has noticed a marked change. “Today we are no longer experiencing chaos,” she said. “Consultations are back to normal.”
Widespread acceptance of vaccines has played a big part. A survey by the World Bank and the UN found just three in every 100 Brazilians did not intend to get inoculated, the lowest rate in Latin America and the Caribbean, where the average was 8 per cent.
Näillä näkymin sairastettu tauti antaa samaa tai läheistä varianttia vastaan saman suuntaisen suojan kuin rokotus, mutta edelleen tutkitaan millaisen suojan edelliset sairastetut variantit antavat immuniteettia kiertävää Omikronia vastaan (alla Nohynekin kommentteja):
– Ennen tätä omikronia suosituksemme oli 6 kuukautta. Tiedämme, että sairastettu tauti toimii hyvinkin tehokkaana rokoteannoksena. Immunologinen suoja säilyy 6-12 kuukautta, vaikka vasta-aineet säilyvätkin tätä lyhyemmän aikaa…
– Emme ole ihan varmoja siitä, kuinka hyvän suojan delta, joka on tällä hetkellä vielä valtaviruksena Suomessa, antaa omikronilta. Etelä-Afrikastahan on raportoitu, että ihmiset, jotka ovat sairastaneet beetan tai deltan, ovat saaneet lievän omikrontaudin.
Edit.
Brasiliassakin on toki todettu ensimmäiset Omikron tapaukset:
Miltähän ajanjaksolta kuvaajien data on kerätty?
Meinaan vaan että ekaan vuoteen ei monellakaan edes voinut olla kahta rokotusta?
Siitä vähän voi tulla vääristymää. En toki tarkoita että rokotteesta ei ole hyötyä, mutta tolpat varmasti erilaiset jos aikajaksoa vähän tarkastelee.
Tää on juuri tätä “prosenttipeliä” mitä sairaalahoitoa vaativien iän kanssa jne on pidetty.
Nyt kyllä ihmettelen tiettyjen rajoitusten kohdentamisen perusteita. Tuolta koneesta kun käytte näpyttelemässä niin mm. ruokaravintolat sekä urheilutapahtumat joissa istumapaikka määrätty on THL luokitellut matalan tartunta riskin toimiksi. Miksi sitten ruokaravintoloiden toimia rajoitetaan käytännössä niin että toiminnan pyörittäminen on mahdotonta? Perusteluhan tähän on jo kuultu: ravintola paha, päiväkänni hyvä, kotona vielä parempi.
Toinen hauska yksityiskohta on työelämä jossa kausi- ja rakennustyöläiset on merkitty korkeanriskin toimiksi mutta työpaikkaruokalat ja työpaikkojen sosiaalitilat ovat matalanriskin toimia. Siellähän ne korkeanriskin kausi- rakennustyöläiset käyvät syömässä/vaihtamassa vaatteensa.
Lisäksi kaikki kouluasteet varhaiskasvatuksesta korkeakouluhin merkattu matalalle riskille. Aika moni täälläkin maininnut kuinka tässä syksyllä on wilma hakannut ilmoituksia altistumisista kouluissa.
Myös konsertit ja urheilutapahtumat joissa määrätty istumapaikka matalan riskin sarakkeessa.
Tarkasteoin tuota. Nyt näyttää, että 22.12 olisi kirjattu tuo rapiat 4 700. Luin pikkupräntistä, että tuossa voi olla vuorokauden viive, joten se löytämäni n. 13 000 taisi olla viiikonpoppu yhteensä. Seurataan sitäkin tilannetta.
Vähän kahden vaiheilla tässä, että kannattaisiko tuo 3. rokote käydä hakemassa nyt heti, kun 4kk on viimeisestä ja mahdollisuus tähän on työterveyden kautta. Vai odottaisiko jonnekin helmikuun alkuun, koska tämän rokotteen ottamisen ajankohta taas vaikuttaa seuraavan rokotteen ottamiseen. Jos ja kun esim. muistisoluissa on edellytyksiä taistella tautia vastaan tuonne 6kk tienoille (tai kauemmaksi) niin mieluiten otan rokotteen helmikuussa ja siten on taas vähän pidemmälle “varustautunut”.
En kuitenkaan kuulu mihinkään riskiryhmään terveydentilan, painon tai elintapojen osalta.
Sinuna ottaisin kolmannen piikin heti. Toisen piikin tuottama suoja on kuitenkin jo jonkin verran hiipunut ja omikron leviää vauhdilla. Kolmas tehostaa suojaa myös omikronia vastaan, ainakin sen vakavaa tautimuotoa vastaan, ja helmikuussa kukaties on jo tartuntahuippu ohitettu.
Eiköhän niitä piikkejä jatkossakin saa sopivaksi katsotuin annosvälein jos tarve vaatii.
Briteistä hyvää uutista. Seuraillaan E-afrikkaa. Toki sairastuneita on nyt kerralla enemmän mikä voi johtaa kuormittumiseen, mutta meneepä aalto nopeammin yli.
Suomen rajoituksia miettiville on hyvä huomata että Pirkanmaan tän hetkinen aalto on pääosin vielä deltaa. Eli se olisi hyvä saada rauhoittumaan ennenkuin saamme omikroni kunnolla tänne pyörimään.
Itse hakisin ja haen sitten kun tuo 6kk tulee. Kaksi piikkiä suojaa vakavalta taudilta kuitenkin tuon 6kk ja varmaan pitempäänkin. Jos ne kerkeisivät tuunaan tuon rokotteenkin ennen ku tarvii kolmatta hakea. Ei perusterveellä alle kuuskymppisellä ole tarvetta ennen 6kk hakea. Mielestäni.
Variantit ovat muuttaneet tilannekuvaa: alkuun 6kk oli teoreettinen immunologinen suoja-alue, koska virus oli muuttunut vain vähän. Jo delta edusti alfaa enemmän muuttunutta varianttia ja mRNA-rokotteiden/sairastetun aiemman variantin teoreettinen suojaikkuna tippui pikemminkin 4-6kk väliin. Nyt muutos delta → omikron vaikuttaa sen verran suurelta, että suojaikkuna on pikemminkin luokkaa 3kk kuin enemmän.
Tilanne voi muuttua paremmaksi, kun muokatut rokotteet keväällä tullevat käyttöön.
Israelin 4. kierros ja Suomen 2-3kk rokotusväli syvästi immuunipuutteisille sopivat tähän tilannekuvaan ja aikaikkunoihin.
Viesti on aika selkeä: ei kannata odotella. Riski sairauden voimakkuudesta vaihtelee yksilöllisesti hyvin paljon mutta tuo em. koskien suhteellista ”tartuntasuojaa”. Miesten (>keski-iän), ikääntyvien, ylipainoisten ja perussairaiden kannattaa muistaa riskiasemansa.
Sen mitä olen lukenut ja kuunnellut aiheesta niin nykyiset rokotusvälit ovat perustuneet vahvasti rokotuksen aiheuttaman vasta-aineiden määrään kehossa ja muistisolujen roolista ei olla oikein saatu tarpeeksi hyvää käsitystä. Rokotuksen ottamisen jälkeenhän keho tuottaa vasta-aineita opetellessaan suojautumaan virusta vastaan. Mutta muistisoluihinhan jää kaiken järjen mukaan ohjeet sen osalta miten virusta vastaan pitää suojautua - kuinka kauan tuota muistia riittää?
Nythän ymmärtääkseni vedetään vähän varman päälle ja pelataan vain noiden vasta-aineiden määrän kanssa, kun ei tiedetä tarkalleen muistisolujen muistin pituutta ja kyvykkyyttä torjua tautia.
“Aluehallintovirasto kieltää tartuntatautilain nojalla Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntien ja Punkalaitumen kunnan alueilla kaikki sisä- ja ulkotiloissa järjestettävät yleisötilaisuudet ja yleiset kokoukset. Määräys on voimassa ajalla 25.12.2021–7.1.2022.” Eli voimaan lauantaista lähtien.
“Lasten (v. 2004 syntyneiden ja sitä nuorempien) harrastuksiin voi käyttää tiloja”
Vasta-aineiden todellinen merkitys on hivenen epäselvä. Rokotesuojan tason ja keston hiipumisesta on varianttien evoluution (perusvirus → alfa → delta → omikron) myötä epidemiologista ja kliinistä näyttöä, joka lienee keskeistä päätetapahtumien (sairaus, kuolema) kannalta.
Hyvä on huomata, että ainakin evoluution viimevariantit ovat syntyneet lähtökohtaisesti T-soluimmuniteetiltaan heikentyneessä populaatiossa (HIV-potilaat), joissa virus selviytyy pitkään jakaantumiskykyisenä ja potentiaalisesti muokkautuvana juuri tuon piirteen vuoksi.
1 tykkäys
Sardion
(Tappara 20+1, josta Savinainen 5+1)
Ketju jaettu
2644
