Pitää nostaa hattua pääkaupunkiseudun koronakoordinaatioryhmälle joka on toiminut johdonmukaisesti ja nopeasti reagoiden. Ryhmä teki ensin ryhdikkäitä päätöksiä lähiopetuksesta ja sitten linjasi suhtautumisen koronaan kaikissa toiminnoissa enemmän flunssan kaltaiseen sairauteen verrattavaksi. Hallitushan oli vielä 2-3 viikkoa sitten menossa täysin eri suuntaan, mm valmisteltiin ravintoloiden täyssulkua. Onneksi nyt linjauksia lähdetään muuttamaan, tosin hieman jähmeästi.
Jos katsotaan pääkaupunkiseudun koronakoordinaatioryhmän kokoonpanoa, niin puoluepolitiikka ei ole häirinnyt toimintaa koska kaupunkien johto on kuitenkin hyvin lähellä arjen elämää. Toisin kuin esim. STM. Ryhmän kokoonpano vaikuttaa mielestäni hyvältä. Tosin jos/kun tulee tällaisia pandemioita, niin itse ehkä lisäisin ei-poliittisten jäsenten osuutta. Tämä taisi olla Niinistönkin ajatus pandemian alussa koronanyrkin kokoonpanosta.
Tämä on täysin totta. Ja tilanne oli täsmälleen sama tautihuipussa keväällä 2021, jolloin mm. ulkonaliikkumiskielto oli pöydällä ja sitä lähinnä suu auki ihmeteltiin. Sitähän ei tullut kun tilannekuva oli väärä ja aalto kääntymässä-aivan kuten nytkin.
STM:n kuiskaajaksi on valikoitunut HUS:in Eeva Ruotsalainen - äärilinjaa omista syistä ajava virologi, jota STM on omista syistään halunnut peesata. Päätöksenteossa valtakunnantasolla on ollut kahdet rattaat jo pitkään, harkitun oloisesti. On pidetty molemmat ”optiot” auki.
Veikkaisin että pääkaupunkiseudun koronakoordinaatioryhmän käynnistämä hallituksen linjauksen mukaisten rajoitusten vastustaminen (tukea tuli muualtakin) vaikutti ratkaisevasti siihen että hallitus suostui vastentahtoisesti tarkastelemaan omia aiempia näkemyksiään. Eli ensin pääkaupunkiseudun koronakoordinaatiryhmä teki päätöksiä ja sitten hallitus teki seuraavalla viikolla linjauksia jotka olivat näiden päätösten mukaisia.
Jotenkin hallituksen ja STM:n väheksyvä asenne THL:n suuntaan ihmetyttää. Ehkä ei ole päästy siitä yli että varsinkin Salminen on haastanut hallitusta koronan taloudellisten vaikutusten ja koronarajoitusten seurannaisvaikutusten huomioimisessa. STM tuntui olevan Kiurun johdolla koronaministeriö, jonka ainut tehtävä oli tukahduttaa pandemia ja muusta viis veisattiin.
Kyllähän tällaiset vertailut laittaa kokonaisuutta kivasti kontekstiin, eli että hyvin menee edelleen. Silti ihan hyvä, että täälläkin kansalaiset ovat valppaana ja haluavat vielä tehokkaampaa, parempaa ja tasapuolisempaa asioiden hoitoa. Sillähän sitä hyvää myös tulee.
Vähän ovat veteen piirrettyjä viivoja nämä ravintolat pikaisella (ei perusteellisella) googlailulla. Ravintoloiden jaottelu eri tyyppisiin on kaiketi ennemmin mielipide kuin laissa säädetty kysymys.
Ravintoloita valvoo muutama tarkastaja ravintolamassaan nähden.
Pubin omistajana hoitaisin pubiini juoksevan veden, kylmäsäilytyksen ja pari muuta yksityiskohtaa. Sitten ilmoitus elintarvikeviranomaiselle ja kas, siinäpä ollaan kastissa “ruokaravintola”. Omeletteja paistoon ja fränäreitä air fryeriin. Onnistuu keneltä tahansa.
Toki tässä tempoilevassa linjassa muutaman sadan euron kustannus voi ensi viikolla olla hukattua pääomaa mutta jos rajoituksia pidetään yllä vaikka kuukausi niin eiköhän pidempi aukioloaika tuo enemmän positiivista kassavirtaa? Uhriutua vai toimia? Kas, siinäpä kysymys.
Tanskassa poistettiin korona yleisvaarallisten tautien listalta ja tämän myötä kaikki rajoitukset. Suomessa lisättiin ravintoloiden aukioloa kolmella tunnilla.
Ei voida ainakaan puhua mistään hirveästä riskin ottamisesta.
Valintatilanteessa Suomessa rakastuttiin sitten näihin vaihteleviin rajoituksiin; yllättääkö tämä sittenkään. Aika vähän on tutkittu julkisuudessa rajoitusten vaikuttavuutta ja yksityiskohtaisia perusteita ja rajoitusten käytön hyväksyttävyyttä ei monestakaan näkökulmasta ole missään vaiheessa ollut riittävästi eikä neutraalisti. Rajoittamisen kustannuksia on myös hyvin vähän esitelty; rajoitettujen tulisi olla edustettuna heihin kohdistuvista rajoituksista päätettäessä.
Tanskassa myös 60% väestöstä (3,5 miljoonaa tanskalaista) on saanut kolmannen rokotteen, mikä oli yksi iso syy rajoitusten poistolle.
Tietävät, että rajoitusten poisto tuo tartuntapiikin lähikuukausille, mutta odottavat, että kevät ja kesä olisi rauhallisempi. Syksylle povataan uutta aaltoa…
Siis STM esitti illalla linjauksensa, jonka mukaan rajoituksia voitaisiin höllentää.
THL oli esittänyt vielä laajempia rajoitusten purkuja, mutta niitä ei kuunneltu.
Nyt alueellisesti koronaohjausryhmät keskustelevat ehkä joskus joku päivä ensi viikolla, että höllätäänkö ja mitä ja miten.
Eli toisinsanoen ainakaan viikkoon ei tapahdu mitään oleellista, mutta valoa alkaa näkymään tunnelin päässä.
Tämä “Ikinä” on mielenkiintoinen näkemys, jota jotkut rajoitevastaiset/-kammoiset tuppaavat viljelemään. Ainakin itselleni on selvää, että totta kai tämä jonain päivänä on ohitse.
Olen havaitsevinani ainakin kolmenlaisia ajatuskulkuja tämän “ikinän” takana (puhun nyt yleisesti, en sitä mitä Donizimo sanalla tarkoittaa):
Perspektiivi. Monille nuorille saattaa tuntua siltä että tämä ei lopu koskaan. Se on ihan luonnollista, sillä nuoren eliniästä pandemia on haukannut ison osan ja toisaalta elämänkokemus ei vielä tuo sitä perspektiiviä että kyllä se aurinko vielä paistaa.
Pessimismi. Jotkut suhtautuvat asioihin lähtökohtaisesti positivisemmin, jotkut negatiivisemmin. Joillekin kulman takana on aina jotain huonoa, joillekin hyvää.
Salaliitto. Jotkut näkevät koronapandemiassa valtaapitävien halun pitää yhteiskunta kahleissa oman eduntavoittelun vuoksi. Tätä pidän melkoisen erikoisena näkemyksenä, mutta tässä lienee taustalla kysymys luottamuksen, yhteiskunnallisen liiman puutteesta. Ja tämä on huolestuttava, melko tuore piirre suomalaisessa yhteiskunnassa. Suomalaisen ja pohjoismaisen yhteiskunnan hyvinvointi on perustunut pitkälti juuri luottamukseen. Luotetaan toisiin, luotetaan sääntöihin, luotetaan poliitikkoihin. Tämä on jollain tapaa viimeisen vuosikymmenen aikana rapautunut. Ja jollain tapaa internet on mahdollistanut tai ainakin kiihdyttänyt ilmiötä.
Olen pudonnut kärryiltä koronapassin suhteen. Onko siis ainakin teoriassa mahdollista, että esim liigaseurat vaatisivat sen ensi viikolla sisäänpääsyyn? Jotkut ravintolatkin sitä tälläkin hetkellä vaativat, joten ei se kokonaan jäähyllä ole.
Onko kriteeristö “vihreälle passille” edelleen sama kuin joulukuussa?
Nythän yritykset ajavat kolmella rokotteella toimivaa passia joten sellainen varmasti tulee käyttöön. Ongelmana tällä hetkellä taitaa olla se että aiemmin passin käyttöä perusteltiin rokotteen tartuntoja vähentävällä vaikutuksella mutta nythän tämä ei enää pidä paikkaansa.
Professori Olli Vapalahti ainakin totesi että kaksi rokotetta ei estä ollenkaan tartuntoja. Mitä kolmas rokote sitten tekee niin siitä minulla ei ole hajua mutta ainakin itselläni on kolme kertaa rokotettuja tuttuja jotka ovat koronaan sairastuneet.
Lisäksi tuhannet ihmiset ovat sairastaneet koronan pääkaupunkiseudulla ilman mahdollisuutta päästä viralliseen testiin joten tämä lienee jonkilainen ongelma mutta eiköhän siihenkin jokin keino löydy.
– Rokotepassia tarvitaan, jotta yhteiskuntaa voidaan avata ja palata lähemmäksi normaalia. Kolmea rokotusta edellyttävä rokotepassi vauhdittaisi myös rokotusten ottamista, joka puolestaan edesauttaisi koronan selättämistä, Romakkaniemi sanoo tiedotteessa.
Ei pelkästään. Toinen tulokulma on se että rokottamattomat eivät pyörisi riskisemmissä tiloissa ja tapahtumissa, joka vähentäisi terveydenhuollon kuormitusta, jossa rokottamattomilla on yliedustus.
Ja ääneen sanomaton(?) tavoite oli varmaan kansan patistaminen rokottautumaan, jossa passi toimii keppinä ja porkkanana.
Passia voi edelleen kysellä, mutta sen avulla ei voi vapautua rajoituksista. Rajoitukset ovat siis täysin samat kysytään passia tai ei. Tämä on voimassa ainakin 15.2. asti.
Oletin että olisi tässä vaiheessa jo yleistietoa, kun asiasta oli kova kohkaaminen pari kuukautta sitten.
”Koronapassin käytöllä on kahdentapainen tavoite. Toisaalta se mahdollistaa yhteiskunnan auki pitämisen ensisijaisesti rokotetuille ja samalla pienentää tapahtumissa olevien, suojaa vailla olevien riskiä”, Voipio-Pulkki sanoi.