Mulle tänään kerrottiin että pfzi saattaa olla jopa 95 prosenttia ja Astra zeneca vaan 93 prosenttia?
Äkkiä hihaan ettei vaan laske tehot ja kuolematon olo niinkuin aina. 
Israelissahan tehtiin myös huomiota herättävä tutkimus, jossa Pfizerin tehoksi oireellista tartuntaa vastaan saatiin n. 40 %. Tammi- helmikuussa toisen annoksen saaneilla iäkkäämmillä henkilöillä teho oli enää vain 16 %. Kuitenkin, jos toinen annos oli saatu huhtikuun jälkeen, teho oli 79 %. 12 viikon annosväli taisi sittenkin olla hyvä ratkaisu ja suomalaisista valtaosa on siis vielä pitkään hyvin suojassa. Merkittävä havainto on myös se, että 3/4 “läpitartunnoista” on yli 60 vuotiailla.
Minä toivon, että perustuslakivaliokunta asettaa tiukat raamit sille, mihin passia voidaan käyttää ihmisten perusoikeudet huomioiden. En kannata mallia, jossa tällainen työkalu luodaan ja vasta sitten tarkemmin pohditaan, mihin sitä käytetään, vaan asian on mentävä täysin toisin päin. Hyväksyisin ja uskon että varsin suuri osa suomalaisista hyväksyy passin kysymisen festareilla, urheilukilpailuissa ja yökerhoissa. Olen vaan erittäin huolissani siitä, että ne ovat verukkeita sille, että passittomia aletaan yhtäkkiä syrjiä esimerkiksi yliopistoissa, mikä olisi täysin kylmäävä ajatus. Viittaan TEM:n alustavaan muistioon, etenkin tähän:
Koronapassin mahdollinen soveltamisala Suomessa
Kuten edellä todettiin, vaikuttaisi luontevimmalta, että koronapassin käyttö rajattaisiin mahdollisimman suppeaksi. Elinkeinotoiminnan osalta käyttö tulisi tällöin kysymykseen vain, jos sen avulla voitaisiin lieventää nykyisiä rajoituksia tai välttää uusien, tiukempien rajoitusten käyttöönotto. Tässä asiaa tarkastellaan muutaman esimerkin avulla.
Pääsy ravintolaan
Tällä hetkellä kiihtymisalueen ravintoloita koskee tietty määrä rajoituksia (aukiolorajoitukset, asiakaspaikkamäärä). Keväällä 2021 ravintolat jouduttiin sulkemaan laajalti koronatilanteen pahenemisen vuoksi. Olisi ajateltavissa, että jos tilanne uudelleen pahenee huomattavasti, laajojen sulkemisten tai erittäin tiukkojen aukiolorajoitusten sijaan käyttöön otettaisiin vaatimus koronapassista ravintolassa käynnin edellytyksenä, sen sijaan että nykyisiä rajoituksia muutoin kiristettäisiin. Sen sijaan tuntuisi kohtuuttomalta siirtyä järjestelmään, jossa nykyiset rajoitukset sellaisenaan korvattaisiin kaikilta vaadittavalla koronapassilla tai koronapassivaatimus otettaisiin käyttöön muutoin kuin vaihtoehtona rajoitusten edelleen kiristämiselle.
Tapahtuma-ala
Edellä on kuvattu viranomaisten nykyisiä toimivaltuuksia asettaa rajoituksia tilojen käytölle ym. (TTL 58c§, 58d§ ja 58g§). Näillä rajoituksilla voidaan tosiasiassa rajoittaa elinkeinovapautta erittäin paljon. Olisi perusteltua selvittää, voisivatko esim. aluehallintovirasto ja kunnat jo nykyisten säädösten nojalla määrätä koronapassin käyttöönotosta esim. tilojen aukipitämisen edellytyksenä sen sijaan, että ne määrättäisiin kokonaan suljettaviksi (kysymyksessähän olisi totaalisulkemista lievempi toimenpide).
Tämä voisi koskea esimerkiksi festivaaleja, konsertteja, teattereita, elokuvateattereita jne. Ellei tämä ole jo nyt mahdollista, olisi harkittava, olisiko asiasta syytä säätää erikseen tartuntatautilaissa.
Käyttö muilla alueilla
Jos koronapassi otettaisiin maan sisäisesti käyttöön, olisi varmaankin luontevaa harkita sen käyttöä tarvittaessa muussakin toiminnassa (esim. yliopisto-opetus). Koronapassilla saattaa olla käyttöä myös myöhemmin, esimerkiksi jos taudista ilmenee tulevaisuudessa uusia, vaikeasti hillittäviä variantteja.
Niin kauan kun käyttötapaukset ja -periaatteet on määrittelemättä minulle mieleisellä tavalla, koen viisaaksi sanoa ei koko hommalle. Ei olisi minulta rokotetulta pois, vaan minulle lisää, mutta silti. Täysivaltainen osallistuminen yliopisto-opetukseen on yksi hyvä esimerkki perusoikeudesta, johon ei kenelläkään ole oikeutta kajota. Ei ainakaan tämän taudin vuoksi.
6 tykkäystä
Ei kannata.
Kuten @iceman totesi, tutkimus on toistaiseksi vertaisarvioimaton. Lisäksi Jenkeissä onntaidwttu juurikin pitää kiinni tuosta 3 viikon rokotevälistä (kuten Israelissa) ja varainkin Pohjoismaissa lähdettiin rokoteväliä pidentämään mm. Olosuhteiden pakosta, mutta myös aiemmasta kokemusta saada parempi immunologinen vaste tehosterokottwwn jälkeen.
Tämän lisäksi 6kk on nykyoloauhteissa todella pitkä aika. Seuraava mahdollinen buusteri lisännee vastutuskykyä entisestään. Ja siltikin, suoja ei tuossakaan tutkimuksessa mennyt nollaan.
1 tykkäys
Näin Kanadassa. Olisiko rokotusjärjestys (iäkkäät ja riskiryhmät ensin) ja pidennetty rokotusväli (jaetaan ensin mahdollisimman monelle immuniteettia yhden annoksen muodossa) osoittatumassa hyväksi ratkaisuksi lopulta.
The four-month gap between doses — more than three months longer than the 21 days that the company recommends based on clinical trial data — was a result of the Canadian government’s decision to focus on giving first doses to as many people as possible before administering second doses (except to those in the highest risk groups, such as people living in long-term care facilities). The delayed second dose strategy followed that of the United Kingdom, which faced a surge caused by the alpha variant in the early months of 2021 but broke from the United States’ strategy of sticking to the dosing regimen tested in clinical trials.
“There’s been a bit of luck involved in the approach that Canada has used.”
Eric Arts, PhD
Professor and Canada research chair in viral control at Western University in London, Ontario
In fact, some scientists said that further spacing out the doses would likely increase the effectiveness of the vaccines.
“The government didn’t work independently; they consulted a lot with the scientists and vaccinologists,” says Arts. “A lot of my colleagues felt that the rapid immunization between first and second doses was not necessary. … You want to boost a secondary response with a vaccine. If you immunize too quickly from first dose, your primary response hasn’t come down yet [and it’s] not always very efficient.”
Esim. Yhdysvalloissa sairaalahoidon tarve pahimmissa osavaltioissa on nyt poikkeuksellisen kova, mutta olisiko tässä yksi osa rokotusjärjestyksellä (vrt Britannia). Allaolevassa linkissä “käppyröiden pyörittelyä” aiheesta.
2 tykkäystä
Kaksi asiaa: 1) Taudin esto/tärkeämpi on kuitenkin hyvä suoja vakavaa tautia vastaan mutta 2) Tartuntojen esto/peruslöydös mRNA-rokotteiden keskinkertaisesta tehosta puhtaasti tartuntojen leviämiseen (oireettomat, niukkaoireiset) on valitettavasti uskottava. Tämä siksi, koska käytössäoleva rokote ei vaikutusmekanismiltaan tuota ainakaan enää deltavariantin osalta steriloivaa immuniteettia ja -limakalvoimmuniteettia kuten esim. tuhkarokkorokotus.
Massatestaamisen lopettamista on ehdotettu Suomessakin (mm. Salminen ja Vapalahti) muutaman kuukauden sisällä, koska vastaava hyöty on häviämässä. Tartunnanjäljitys on pitkälti loppunut pk-seudulla jo nyt (positiivisten kontaktiviive on jopa useita vuorokausia eikä altistuksia enää jäljitetä aktiivisesti).
Tilastoja tulkitessa kannattaa olla tarkkana - alla hyviä esimerkkejä:
https://twitter.com/MarkkuPeltonen/status/1425433779812937729?s=20
https://twitter.com/MarkkuPeltonen/status/1425434109317423113?s=20
https://twitter.com/MarkkuPeltonen/status/1425439559714807813?s=20
https://twitter.com/MarkkuPeltonen/status/1425439875009032197?s=20
Koronaan sairastuneista yhä suurempi osa on rokotettuja – mutta se ei tarkoita sitä mitä moni luulee
Koronarokotteet ovat osoittautuneet varsin tehokkaiksi ja turvallisiksi. Vaikka uusien varianttien osalta rokotteen teho ei ole yhtä hyvä kuin aikaisempien, rokotus näyttäisi olevan edelleen tehokas, etenkin vakavan tautimuodon ja kuolemien estossa.
Kaksi viikkoa sitten Yhdysvaltojen tautivirasto CDC julistikin, että epidemiasta on tulossa rokottamattomien epidemia.
Samaan aikaan on uutisoitu, että merkittävä osa sairastuneista onkin ollut rokotettuja, myös Israelissa, jossa rokotuskattavuus on hyvin suuri.
Miten tämä on selitettävissä? Eikö rokotus suojaakaan?
Selitys yksinkertaisempi kuin nopeasti ajattelisi. Selitys on tilastollinen, kognitiivinen harha nimeltä Base Rate Bias tai Base Rate Fallacy …
https://twitter.com/MarkkuPeltonen/status/1425533556412108810?s=20
https://twitter.com/jburnmurdoch/status/1418952126244478977?s=20
5 tykkäystä
Saapa nähdä mitä Suomessa päätetään kolmannesta rokotteesta.
Keskustelu kolmannen rokoteannoksen antamisesta käy parhaillaan kuumana maailmalla. Suomen kansallisen rokotusasiantuntijaryhmän Krarin on määrä keskustella asiasta kokouksessaan 30. elokuuta. Kokouksessa puidaan muun muassa kolmannen annoksen tarpeellisuutta ja sitä, missä järjestyksessä ja milloin sitä mahdollisesti ryhdyttäisiin Suomessa jakamaan.
Toivottavasti tulee ainakin riskiryhmille ja kenties vapaaehtoisillekin. Jos tulisi vapaaehtoiseksi, itse kävisin senkin hakemassa heti kun mahdollista.
Täytyy myös muistaa, että rokotevalmistajat kyllä ovat valmiina reagoimaan tietyn ajan kanssa varmaan paremmalla versiollakin rokotteesta. Tämäkin on luonnollinen kehitys osana rokotuksen evoluutiota.
Rokotteet toimii varsin hyvin, mutta Delta on tuonut haasteita. Siltikin se pääasia isossa kuvassa näyttää toimivan. Toivottavasti rokote- ja lääkehoitomarkkinoille tulee myös kehitystä/ uusia hyväksyttyjä tulokkaita.
Helppo katsoa taakseen ja todeta, että olisiko Delta-variantti (ns. Intian variantti) koskaan saanut valta-asemaa Euroopassa, jos rokotevalmistajien ohjelmat olisivat olleet alkup. ikataulun mukaisia. Nythän Euroopassa käytännössä ollaan menty Modernan ja P-BT:n voimin.
1 tykkäys
Exit-strategiaa pukkaa:
- Rokotekattavuus >80% on keskiössä
- Rajoitusten poisto tai merkittävä keventyminen. Jatkossa rajoitteet tarkemmin kohdennettuna
- Yleisötapahtumille riskipisteytys
Asian vierestä:
Denialistien ja rokotevastaisten suosittu punch line on kutsua rokotteita ihmiskokeeksi tai kokeellisiksi. Ilmeisesti uuden viruksen vapaa leviäminen ihmiskunnassa ei heidän mielestään kuitenkaan ole ihmiskoe 
8 tykkäystä
" Yhteisyleisömäärää koskevista rajoista voi sisä- ja ulkotiloissa poiketa eriyttämisjärjestelyin
Tilaisuuteen osallistuva yleisö voidaan sijoittaa omille istumapaikoille tai omille alueille sisätiloissa enintään 25 ja ulkotiloissa enintään 50 henkilön erillisiin katsomolohkoihin.
Lohkojen välille on järjestettävä selkeä suojavyöhyke."
Näillä säännöillä ei kiekkopelejä vielä taideta järjestää.
1 tykkäys
Teoreettikojen tekemät ohjeet eivät toimi käytännössä. Se lienee selvää. Toiminnallinen hyöty on oikeasti varsin rajallinen, epäselvyyden ja tulkinnanvaran tuoma haitta uhkaa toimeenpanoa.
Ollaan käytännössä on-off-asetelmassa tapahtumien osalta, jos mennään ohjehäkkyröiden mukaan tai piiloudutaan niiden taakse.
Ehdollisuus näyttää toimivan huonosti delta-aikana ja odotetusti exit-vaihe osoittautunee kaikken haasteellisimmaksi vaiheeksi reaalimaailmassa
1 tykkäys
Pitkän mietinnän jälkeen modernapiikki haettu, toivottavasti oli järkevä ratkaisu ja edesauttaa tilanteessa eteenpäin. Pistoskohta on kipeä.
4 tykkäystä
Miten realistinen tuo yli 80 prosentin kattavuus toisten rokotteiden osalta on? Tällä hetkellä taidetaan mennä jossain 40% tienoilla.
Tulee mielenkiintoinen talvi ja kevät. Liigakauden osalta koronapassi olisi nyt kaiken a ja o. Voisiko Liiga sorvata sellaisen itse, jos maan hallitus ei lomiltaan kerkiä??? Eihän hallille saa tuoda aseitakaan, miksi sitten koronan.
Hallien täyttyminen yleisöllä ei saisi enää pysähtyä siihen ettei rokotukseen ole ollut mahdollisuutta. Jos kausi joudutaan vetää tyhjille katsomoille, niin kevällä voidaan olla muutamaa joukkuetta pienempi kiekkosarja.
3 tykkäystä
Alan itsekkin vahvemmin olemaan koronapassin kannalta, koska jos kuitenkin “tavoite”/ “oletus” on jotain 80-90% väliin, se lienee palvelevan suurinta enemmistöä ja näin ollen olisi myös helpoin järjestää. Passin saisi tosiaan joko rokottautumalla täyden sarjan tahi testaamalla x tuntia ennen tapahtumaa.
Jos tämä käytäntöä toteutuisi, olisi Liiga-kauden alkaessa rokotustahdista riippuen mahdollisuus saada n. 60% + testatut katsomoon. Ja maskit kaikille “varmuudeksi” kunnes tuo “virallinen tavoite” olisi täynnä.
Tuo tapahtumien reittaaminen ja muut järjestelyt saattaa tapahtumajärjestäjiä busineksen kannalta vielä epäarvoisempaan asemaan. Veikkaan kuitenkin, että sitä suunnitellaan siksi, koska koronapassin runnominen läpi saattaa olla hidasta.
70% yli mennään heittämällä, mutta 80% alkaa olemaan siinä ja siinä. Riippuu varmaan siitä, millä prosentilla tämä viimeisin 12-15v ryhmä piikkiä ottaa.
Muistaakseni 0-11 -vuotiaita on maassa n. 12-13% väestöstä, joten maksimikattavuus tällä hetkellä on n. 87%. Jos siis 80% päästään, on aika kova suoritus…
1 tykkäys
Tuo 80-90% kattavuus on tässä kohtaa hypoteesi. Tuskin tällä menolla mennään sinne, kun nuorimmat ikäluokat on rokotekriittisiä. Tämän kuvan pohjalta, kun katsoo ensimmäistä rokotekierrosta, on helppo ennustaa että lopullinen rokotettujen määrä jää tuonne 70-75% kieppeille:
- Vanhemmat ikäluokat >90%
- Keski-ikäiset ~75-80%
- “Nuoriso” ~65%
1 tykkäys
Rokotteiden teho laskettaneen hieman mutkikkaammin, mutta täysin rokotetuilla ilmaantuvuus oli tuossa Islannin kippurassa 70 % pienempi kuin rokottamattomilla. Jos ajatellaan, että rokote ei estä leviämistä yhtään, eikä huomioida eksponentiaalista kasvua, niin ilman rokotteita Islannissa olisi vajaan 1 800 tartunnan sijaan reilu 5 000 tartuntaa neljännessä aallossa?
Kyllä hävettää leimautua tähän ikäryhmään. Maapallokin kuulemma litteä.
2 tykkäystä
Erittäin hyvää pohdintaa selvällä suomen kielellä.
Ukkola on asian ytimessä, taidanpa jakaa jutun myös muutamalle 20-29 vuotiaalle tuttavalleni.
7 tykkäystä