Otetaanpa tähän sitten heti perään myös toisenlaisia näkemyksiä. Kysymyksessä eivät ole minun näkemykseni vaan omia näkemyksiäni paremmin tukevat:
https://www.facebook.com/merjal.jussila/posts/1214812305558559
Merja Rantala, ELT, dosentti Erikoiseläinlääkäri (tarttuvat taudit) — ” Tässä kannanottoni oireettomien massojen maskitukseen. Miten vesi muuttui viiniksi eli kuinka terveiden ihmisten massamaskitus muuttui ihmisten mielissä Covid-19 -taudin erittäin kustannustehokkaaksi torjuntatoimeksi, joka auttaa pitämään yhteiskunnan auki ja jopa tukahduttamaan koronan? Ja tämä kaikki tapahtui ilman, että toimenpiteen tehokkuudesta, vaikuttavuudesta saati kustannus-tehokkuudesta on näyttöä. On tapahtunut ihme! Yhtäkkiä miljardit ihmiset kulkevat kuukaudesta toiseen maski päässä joko vahvan suosituksen, tai pakon ja sakon, myötä. Espanjassa terveysministeri julisti jo toukokuussa, että maskit pysyvät yleisön päässä kunnes tautiin on kehitetty toimiva rokote. Samaan aikaan Covid-tapausmäärät kuitenkin eri maissa maskeista huolimatta ovat joko ennallaan tai nousevat. Silti lisää maskisuosituksia ja -pakkoja on tulossa mm. Ranskaan, Saksaan, Espanjaan ja moneen muuhun maahan Suomen ohella.
Onko kyseessä tehokas keino estää tartuntoja oireettomilla massoilla? Laboratoriotutkimuksista tiedetään, että maskit suodattavat pisaroita ja partikkeleita vaihtelevasti, osa hyvin ja osa huonosti, riippuen materiaalista. Sitten on optimistisia mallinnuksia, joissa ihastellaan kuinka paljon maskeilla saadaan vaikutusta väestössä – erään mukaan pystytään helposti painamaan R-luku alle yhden, vaikka vain osa käyttäisi maskia. Kuten tiedetään, mallit ovat malleja.
Terveydenhuollon kontrolloiduissa olosuhteissa maskit kyllä alentavat tartuntariskiä kun sairastuneita potilaita hoidetaan. Sitten meneekin vaikeammaksi. Havainnoivista tutkimuksista arkielämässä on jotain näyttöä, että maski voi alentaa riskiä, jos lähikontaktilla on tartunta, mutta osassa tutkimuksia eroja ei ole havaittu. Havainnoivat tutkimukset ovat alttiita harhoille ja sekoittaville tekijöille. Lähes kaikki satunnaistetut kontrolloidut tutkimukset (joita on kourallinen ja jotka ovat parasta näyttöä, mitä on) osoittavat, että arkielämässä maskienkäytöllä ei ole merkittävää vaikutusta hengitystievirusten tartuntariskiin.
Maskien tehon hatara näyttö todettiin myös STM:n katsauksessa. Alkoi itku ja vaikerrus: katsaushan oli surkea! Vastaus ei ollut sitä mitä haluttiin. Hetken päästä Lancet-tiedelehdessä julkaistiin meta-analyysi ja kohta otsikot kirkuivat “Maskeista on hyötyä, tartuntariski alenee merkittävästi!!!”. Nyt oli yleisön mielestä hyvä ja laadukas tutkimus, olihan se Lancetista! Kiireessä jäi huomioimatta, että arkielämän tutkimuksia oli mukana vain kolme, nekin pieniä ja havainnoivia. Kahdessa havaittiin pieni ero maskien hyväksi, näissä lähipiirissä oli koronapositiivinen henkilö. Kolmannessa eroa ei havaittu. Tuo tutkimus olikin ainoa, joka hieman muistutti oireettomien maskituksen tilannetta.
Riemua ei silti hillinnyt enää mikään. Yksi toisensa jälkeen - jopa WHO - taipui. Maskit pelastavat ja ovat “oiva lisä” koronan vastaisessa taistelussa! Alkoi voimakas lobbaus, vetoaminen loogisuuteen: kun tehoaa labrassa ja sairaalassa, miksei arjessakin; ja miten muka koko muu maailma voisi olla väärässä? Yksittäisiä kriittisiä puheenvuoroja oli, mutta ne eivät saaneet tilaa. Sen sijaan monet eri alojen asiantuntijat - pääsääntöisesti muita kuin infektioepidemiologeja - suosittelivat massojen maskitusta, koska “onhan niistä (perstuntumalla) enemmän hyötyä kuin haittaa”. Lehdistö rummutti näyttävästi maskien oletettuja myönteisiä vaikutuksia. Esitettiin upeita mallinnuksia siitä, miten aerosolipilvet ja melkein lehmätkin lentävät koronan ohella. Ja ei, en väheksy aerosolifysiikkaa, vaan propagandaa, jossa tutkimusta valjastetaan tunneperustaisen mutun ajamiseen. Maskinaamiaisiin liittyi lopulta Suomikin ja jopa THL, vaikka sitkeästi yrittivät pitää pintansa ja pysyä faktoissa.
On silti fakta, jota moni ei halua kuulla saati hyväksyä: oireettomien massojen maskituksen hyödyistä saati haitoista tai kustannuksista ei ole väestötasolla julkaistu edelleenkään tutkimuksia. Norjan kansanterveysviranomaiset tosin laskivat, että rauhallisessa epidemiatilanteessa 1 tartunnan estoon 200 000 ihmisen pitää käyttää kirurgista maskia viikko. Maskin oletettu teho oli arviossa optimistinen ja siihen ei helposti pystytä ottamaan mukaan muita epävarmuustekijöitä. Jos oletetaan, että maskit kuitenkin toimisivat kuten arvioitiin, yhden estetyn tartunnan hinnaksi tulisi näin 2,8 miljoonaa euroa (2 maskia pv/pää/7pv, hinta 1 e kpl).
Kuten mikä tahansa laajoja massoja koskeva kansanterveystoimi, tämänkin toimen vaikuttavuus ja kustannukset tulisi kiireesti arvioida. Ja se olisi pitänyt tehdä jo ennen laajamittaista toimeenpanoa, ennen paniikkinappulan painamista. Nyt maailma on joutunut joukkopsykoosin valtaan. Tilanne muistuttaa uskonnollista herätysliikettä, joka lumoaa ihmiset tarinoilla paratiisista ja pelastuksesta.
On mielestäni häpeällistä, kuinka olemattomalla näytöllä terveysviranomaiset ja päättäjät ympäri maailmaa toimeenpanevat laajoja suosituksia ja jopa pakkoja. Ei hyväksytä, että tavallisessa arkielämässä on erittäin paljon muuttujia, mitkä vaikuttavat maskeista saatavaan tehoon, jolloin niiden oletettu teho pienenee nopeasti ja hukkuu helposti kohinaan, erityisesti oireettoman väestön keskuudessa. Ei hyväksytä, että asia on monimutkainen, vaan halutaan helppoja vastauksia. Jos niitä ei ole, ne tehdään vaikka väkisin. Puoltavalle näytölle, joka miellyttää omaa kantaa, annetaan täysi painoarvo, mutta vastakkainen jätetään täysin huomioimatta. Ei hyväksytä, että emme tiedä.
Tämän seurauksena miljardit ihmiset kulkevat maskit päässä ties kuinka kauan ja jopa WHO ohjaa nyt videoissaan: ”ole supersankari, käytä maskia”. Ja ihmiset leimaavat toisiaan vastuullisiin ja vastuuttomiin. Ranskassa on jopa erikoisjoukkoja kutsuttu vahtimaan vastuuttomia. Samaan aikaan tartunnat kiihtyvät. Tämä luonnollisesti tulkitaan niin, että tarvitaan lisää maskeja, lisää valvontaa. Suomessa vakavissasn eräs ihmisoikeusjuristi(!) luonnosteli jo maskipakkolainkin, koska “eroon koronasta on ihmsoikeuskysymys” ja maskeilla siitä koronasta päästään. Toivoisin ihmisoikeuksiin myös kuuluvan sen, että viranomaistoimissa ollaan hyvin harkitsevaisia pakkojen osalta, erityisesti jos näyttö toimenpiteen hyödystä ei ole selvä. Myös suositusten osalta viranomaisilla on suuri vastuu. Meillä on oikeus siihen, että päätökset tehdään parhaan tiedon mukaan arvioimalla olemassa oleva evidenssi tasapuolisesti ja objektiivisesti ja arvioon otetaan mukaan myös haitat (kuten kulut, terveys-, sosiaaliset- ja yhteiskunnalliset haitat, sekä ympäristöhaitat). Meillä on oikeus siihen, että päätöksiä ei tehdä huutoäänestyksellä, mutulla, systemaattisen propagandan tai median painostuksen vuoksi.
Ainoastaan Ruotsi pysyy sitkeästi kannassaan: maskien käyttöä ei suositella massoille,
ei ole näyttöä hyödyistä tai haitoista käytännön elämässä. Jos haluaa käyttää, voi käyttää. Tämä on mielestäni ainoa rehellinen viesti, jonka maskien tehosta suurilla massoilla voi sanoa näyttöön perustuen. Muu teho on toistaiseksi kuviteltua.
On menossa suuri naamiaisteatteri jossa niin keisari kuin kansakin ovat saaneet uudet vaatteet. ”
niin, vähentynyttä sairaalahoidon tarvetta ja kuolleisuutta voi selittää moni seikka, joista yksi on patogeenisuuden aleneminen. Toisaalta voi kysyä, tarvitseeko viruksen lempeistymisestä odottaa aitoa näyttöä ja kuinka kauan, vs. haittoihin ja kustannuksiin, joita odottelusta aiheutuu.
Tiedetään että vakavan taudin ja kuoleman riski on kytköksissä erit. ikään ja tiettyihin perussairauksiin. Tiedetään, että CFR eli tapauskuolleisuus on huono mittari arvioimaan varsinaista kuolleisuutta. Data eri puolilta maailmaa näyttää samoja signaaleja siitä, että nyt uudessa aallossa tai maissa joissa leviäminen painottuu nuoreen väestöön, sairaalahoito/kuolemat eivät nouse alkuunkaan samassa suhteessa kuin alkuvaiheen iskussa. Nyt osataan hoitaa vakavia tapauksia paremmin ja suojella riskiryhmiä. Suomessa tehohoidon tulokset Covid-potilailla ovat huippuluokkaa. Ja valtaosalle tauti on kuitenkin lievä tai kohtuullisen lievä.
On varsin todennäköistä, että epidemia ei laannu ennen kuin se on kiertänyt riittävästi väestössä niin, että saavutetaan riittävä laumaimmuniteetti (tai rokote joskus). Nyt on joitain signaaleja myös siitä, että ehkei tarvi sentään tämän saavuttamiseksi 60% väestöstä kohdata tautia (R2-3) vaan tavanomaisten koronavirusten aiheutama ristireagointi saattaa vaikuttaa epin kulkua hidastavasti ja voi selittää osin myös sen, miksi erityisesti nuoret ja lapset sairastuvat harvoin vakavasti. On esitetty myös perusteltuja näkemyksiä siitä, että onko järkevää estää lievien ja monille oireettomien tartuntojen leviämistä väestössä rajoittamalla nuoremman väestön kontakteja ja laumautumista intensiivisesti, koska sillä vain pitkitetään epidemia-aikaa ja estetään immuniteettia muodostumasta. Nyt jos influenssakaudesta sattuisi tulemaan paha, meillä on riski, että tällä tiellä jatkettaessa molemmat ovat päällä yhtaikaa. (Ja nyt joku heuttää, ettei tiedetä tuleeko immuniteettia ja kuinka pitkäksi aikaa, mutta ei sekään ole peruste pitää yllä massiivisia toimia pitkään. Muista koronaviruksista ja tästäkin on jo tietoa niin, ettei ole syytä olettaa etteikö SarsCov2 kohtaan kehittyisi suojaavaa immuunivastetta, vaikka kestoa ei tiedetä).
Joka tapauksessa on hyvin tärkeää, että tämä tauti suhteutetaan muihin sairauksiin pian, jottei lääkkeestä tule pahempi kuin tauti. Kohdistetuilla toimilla pystymme mielestäni tukemaan terveydenhuollon kantokyvyn säilymistä ja suojella riskiryhmiä. Pelkkien tartuntamäärien tai kuolemantapausten pitäminen onnistumisen mittarina on aika arvioida kiireesti uudelleen.