Mestiksen seurat pelaavat ihan minimibudjetilla, mikä ei yllä edes normaalin Liiga -seuran pelaajabudjetin suuruuteen ja taloudellisia vaikeuksia on ollut jo ilman koronaakin.
Joku tehnyt aiheesta Jyväskylän Yliopistossa Liikunnan yhteiskuntatieteiden pro gradu -tutkielman, jossa siellä avataan aihetta enemmän (n. 150 sivun verran) ja kannattaa silmäillä, jos aihe kiinnostaa (hieman ennustetaan koronan vaikutuksiakin tässä - on sen verran tuore):
MESTIS-SEUROJEN ASEMA SUOMALAISESSA JÄÄKIEKKOYHTEISÖSSÄ
SEURATOIMIJOIDEN TULKITSEMANA [.pdf]
Tässä tutkimuksessa kävi ilmi, että yli
keskimäärin yli 60 prosenttia Mestis-seurojen tuloista ovat peräisin yhteistyökumppaneilta ja
sponsoreilta. mutta tulevaisuudessa ei todellakaan itsestäänselvyys.
Joukkueet ovat pieneltä talousalueilta, sponsorisopimukset ovat muutamista satasista-muutamiin tuhansiin ja joukkueilla on ollut jo pitkään taloudellisesti vaikea - mistä taikoa tuo puuttuva 40% ilman mm. yleisöä ja ravintolatoimintaa? Tai mistä taikoa sponsorit, jos TV näkyvyys on huono ja halleihin ei saa ottaa väkeä 
TIIVISTELMÄ
Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, millaiset ovat Mestis-seurojen olosuhteet
nykyisessä toimintaympäristössään, ja millaisia muutoksia olosuhteissa on tapahtunut viime
vuosien aikana. Tutkimuksessa myös perehdyttiin Mestis-seurojen taloustilanteeseen. Tutkimus
toteutettiin asiakirjoihin tutustumalla ja kahdella eri kyselylomakkeella, joista laajempi lähetettiin
Mestis-seurojen seurajohtajille ja typistetympi versio päävalmentajille.
Tulosten mukaan monien Mestis-seurojen taloustilanne on todella huolestuttava, joskin joitain
varovaisen positiivisia signaaleja oli havaittavissa ainakin ennen koronaviruspandemiaa. Mestis ei
ole ammattilaissarja, vaan pelaajat ovat joko puoliammattilaisia tai muita vielä vähemmän
pelaamisella tienaavia. Palkattua henkilökuntaa työskentelee seurojen ”toimistoilla” vain vähän,
eniten valmennuksessa. Vastaajien mukaan taloudellisia haasteita Mestis-seuroille aiheuttavat
esimerkiksi pieni talousalue, Mestiksen vähäinen kiinnostavuus, edellisten vuosien tappiolliset
tilikaudet, kannattamaton tv-sopimus, osaavien seuratyöntekijöiden puute ja ontuva
taloudenhallinta. Mestis-seurat eivät ole jääneet tuleen makaamaan vaan pyrkivät parantamaan
kannattavuuttaan laajentamalla liiketoimintaansa jääkiekon ulkopuolelle. Tulevaisuuden yhtenä
haasteena on vapaaehtoisten sitouttamisen vaikeus. Resursseja ammattimaistumiseenkin on
niukasti. Suljettu sarjajärjestelmä sai vastaajilta täystyrmäyksen. Mestis-seuroissa uskotaan, että
sarjojen avaamisen avulla toimintaympäristö muuttuisi paremmaksi.
…
10.4 Taloudelliset tekijät
Mestis-seurojen toimintamahdollisuuksia pyrittiin selvittämään myös taloudellisiin muuttujiin
pureutumalla. Taustatiedoksi seurajohtajilta kysyttiin seuran edustusjoukkueen kokonaisbudjettia
kaudella 2019–2020 (Kuvio 23). Yhdeksän kyselyn vastanneen seuran budjettien keskiarvoksi
muodostui 495 560 euroa eli hieman alle puoli miljoonaa euroa. Yhdenkään seuran
kokonaisbudjetti ei yllä edes SM-liigaseurojen pelaajabudjetin tuntumaan. Suurin kokonaisbudjetti
vastanneiden joukosta oli 650 000 euroa, kun SM-liigaseurojen pieninkin pelaajabudjetti liikkuu
noin puolentoista miljoonan euron tuntumassa.
…