Eikös siitä ole ollut juttua että turvetta nostetaan varastoon varuiksi.
Kyllä Suomessa turvetta riittäisi ja uusiutuu enemmän kun nostetaan.
3 tykkäystä
Nyt saa luvan kanssa hamstrata paskapaperia.
2 tykkäystä
Ei öljykään ilmaista ole:
Energiakriisin yksi lieveilmiö - Venäjä polttaa ilmaan maakaasua Suomen rajalla miljoonien eurojen arvosta/vrk:
Avaruus- ja ilmailuhallintovirastoNasan tulipalotarkkailujärjestelmän satelliittikuvien mukaan venäläisen maakaasu- ja öljykonserni Gazpromin Portovajan kompressoriasemalla on havaittu liekkejä yhtä päivää lukuun ottamatta joka päivä kesäkuun 17. päivästä lähtien. Aseman läheisyydessä ei ollut muita liekkihavaintoja.
BBC:n haastattelemat asiantuntijat arvioivat nyt, että asemalla poltetaan noin 10 miljoonan euron edestä maakaasua joka päivä. Energiatutkimusyhtiö Rystad Energyn analyysin mukaan kaasua poltetaan joka päivä 4,34 miljoonan kuutiometrin edestä.
Ei kyllä uusiudu. Turvekerros kasvaa noin 1 mm vuodessa luonnontilaisilla soilla. Kun turvetta ruvetaan jyrsimään energiaksi suon pinnasta, niin sitä otetaan siitä kymmeniä senttejä vuodessa. Eli satojen vuosien kertymä käytetään vuodessa.
Turpeella on melko marginaalinen osuus Suomen energiantuotannossa. Kasvihuonekaasujen päästöistä sen osuus on isompi. Venäjän energiapuun tuonnin loppuminen tuo nyt turvetuotannolle jatkoaikaa, mutta pidemmällä tähtäimellä suot on parempi rauhoittaa hiilen varastoiksi ja lopettaa turpeen energiakäyttö.
2 tykkäystä
Kaveri juuri puhui, että maksoi vuoden öljyt omakotitaloonsa. 1800€, että ei se niin paha oo verrattuna sähkölämmitykseen.
5 tykkäystä
Tolla rahalla saa vajaan 1100litraa, että pienellä kaveri kyllä pärjää. Satun tietämään hinnat aika hyvin kun Tilasin just 1400 litraa omaan talooni (joka ei ole iso) ja tuo ei riitä koko talveksi, mutta ei mahdu enempää säiliöön.
5 tykkäystä
Olikohan täällä jo jossain keskustelua siitä, mitä tämä energiakriisi mahtaa tehdä Nokia Areenan juokseviin kuluihin? Voipi sielläkin olla melkoisesti nousupainetta? Tuli tästä mieleen:
Luulis että Nokia areenan sähködiili on tehty halpaan aikaan. Tuskin noita vuosittain uusitaan.
Suomen soista on 0.8% turvetuotannon käytössä. Eli käytännössä tuolla määrällä ei ole paskankaan vaikutusta mihinkään hiilen varastointiin. 9.3 miljoonasta hehtaarista kun vähennetään turvetuotannon 50000 hehtaaria niin jää vielä 9.250miljoonaa hehtaaria sinullekkin rämmittäväksi.
Hirmuiset varat olisi maassa jos niitä haluttaisiin hyödyntää. Myös öljyn jalostus turpeesta olisi mahdollista, oltaisiin Norjaa vastaava öljyntuottaja. Mutta eihän se nyt käy, kiitos…no tiedätte kyllä ketkä.
15 tykkäystä
Kun katsotaan soiden kokonaispinta-alaa niin uutta turvetta tulee reilusti enemmän mitä sitä nostetaan.
6 tykkäystä
Sunnuntaina käynnistyy OL3 jälleen. Alkuun 850MW teholla:
6 tykkäystä
Kyllähön se on verrattuna polttomoottoriin, jos hiilidioksidi päästöjä verrataan.
Mutta parasta sähköautoilussa on se, että me pystytään tuottaan sähköä itse täälä Suomessa ja saadaan sen tuotot itse. Versus viedään rekkalasteittain rahaa hiekkamaihin.
Toki nyt on hetken tiukkaa sähköstä, mutta eiköhän me saada Eurooppaan lisää tuotantoa kokoajan. Ja sähköautojen viemä sähkö taitaa olla Suomen kokonaiskulutuksesta alle promillen, joten ne eivät ole tätä tilannetta aiheuttaneet.
No, ei tule niille soille jotka on turvetuotannon piirissä tai siihen otettavissa.
Kyllä turve kannattaa pitkällä tähtäimellä unohtaa. Lämpökattilaan kannattaa laittaa puuta ym. hieman turvetta nopeammin ja helpommin uusiutuvaa biomassaa. Sitten tuotetaan sähköä ydin-, vesi-, tuuli- ja aurinkovoimalla. Muut uusiutuvia paitsi ydinvoima.
Ja tähänhän se on jonkun vuosikymmenen päästä meneväkin. Kivihiilestä luovutaan ensin ja sen jälkeen menee turpeen käyttökin nollaan.
2 tykkäystä
Tässä on edessä sellainen myllerrys, että ei taida paljon diileillä olla merkitystä.
“Sitten tuotetaan sähköä ydin-, vesi-, tuuli- ja aurinkovoimalla. Muut uusiutuvia paitsi ydinvoima.”
Meinaatkos että esim. vesivoima on täysin ongelmaton ja puhdas uusiutuva energian lähde?
Ei se ole. Siinä ottaa kyllä ekosysteemi aika kovasti lukua.
E: @Sivuca
3 tykkäystä
Totta kyllä, mutta se mikä on jo rakennettu, olkoon edelleen.
Esimerkki Ranskasta (toivottavasti kuivuus hellittää jossain vaiheessa, jotta ydinvoimalat saavat lauhdevettä ja lisäksi tyyppiviat voimaloista saataisiin korjattua):
Kyseessä on siis hintaennuste:
Energia-asiantuntija Tuukka Heikkilä kertoo, että Jungerin kirjoittama arvio todella on oikeansuuntainen. Heikkilän mukaan arvio vastaa Ranskan sähkön futuurihintoja, eli hintaennusteita loka- ja maaliskuun välille.
Olen sitä mieltä, että Suomessa pitäisi harkita valmiuslain käyttöönottoa talven ajaksi. Velvoite kaikille vähentää sähkön käyttöä esim. 5-10% viime vuodesta muuttaisi merkittävästi energiamarkkinoita. Pidän täysin kestämättömänä ajatusta, että sattumanvaraisesti (pääsääntöisesti) ajoitetut määräaikaiset sopimukset vs. toistaiseksi voimassaolevat tai tuntisähkösopimukset asettavat kansalaiset ja yritykset täysin eriarvoiseen asemaan. Joku perhe maksaa kymmenkertaisesti sähköstään talven aikana samalla kulutuksella. Sähkömarkkina on tällä hetkellä rikki ja se ei ole yksittäisen kansalaisen vika.
3 § (8.7.2022/706)
Poikkeusolojen määritelmä
Poikkeusoloja tämän lain mukaan ovat:
-
Suomeen kohdistuva aseellinen tai siihen vakavuudeltaan rinnastettava hyökkäys ja sen välitön jälkitila;
-
Suomeen kohdistuva huomattava aseellisen tai siihen vakavuudeltaan rinnastettavan hyökkäyksen uhka, jonka vaikutusten torjuminen vaatii tämän lain mukaisten toimivaltuuksien välitöntä käyttöön ottamista;
-
väestön toimeentuloon tai maan talouselämän perusteisiin kohdistuva erityisen vakava tapahtuma tai uhka, jonka seurauksena yhteiskunnan toimivuudelle välttämättömät toiminnot olennaisesti vaarantuvat;
-
erityisen vakava suuronnettomuus ja sen välitön jälkitila;
-
vaikutuksiltaan erityisen vakavaa suuronnettomuutta vastaava hyvin laajalle levinnyt vaarallinen tartuntatauti; sekä
-
sellainen
a) julkisen vallan päätöksentekokykyyn;
b) rajaturvallisuuden tai yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseen;
c) välttämättömien sosiaali- ja terveydenhuollon tai pelastustoimen palvelujen saatavuuteen;
d) energian, veden, elintarvikkeiden, lääkkeiden tai muiden välttämättömien hyödykkeiden saatavuuteen;
e) välttämättömien maksu- ja arvopaperipalvelujen saatavuuteen;
f) yhteiskunnallisesti kriittisten liikennejärjestelmien toimivuuteen; tai
g) edellä a–f alakohdassa lueteltuja toimintoja ylläpitävien tieto- ja viestintäteknisten palvelujen tai tietojärjestelmien toimivuuteen
kohdistuva uhka, toiminta, tapahtuma tai näiden yhteisvaikutus, jonka seurauksena yhteiskunnan toimivuudelle välttämättömät toiminnot olennaisesti ja laajamittaisesti estyvät tai lamaantuvat tai joka muulla näihin vakavuudeltaan rinnastuvalla tavalla erityisen vakavasti ja olennaisesti vaarantaa yhteiskunnan toimintakykyä tai väestön elinmahdollisuuksia.
36 § (8.7.2022/706)
Sähkön käytön rajoittaminen
Yhteiskunnan toimivuuden turvaamiseksi 3 §:n 1–3 ja 6 kohdassa tarkoitetuissa poikkeusoloissa valtioneuvosto voi päätöksellään rajoittaa sähkön käyttöä tai kokonaan kieltää sähkön käytön valtioneuvoston asetuksella tarkemmin määriteltäviin muihin kuin huoltovarmuuden kannalta välttämättömiin tarkoituksiin.
Rajoituksen tai kiellon noudattamista valvovat työ- ja elinkeinoministeriön ohjeiden mukaisesti Energiavirasto ja sähkömarkkinalaissa (588/2013) tarkoitettu verkonhaltija.
37 § (8.7.2022/706)
Sähkön kulutuskiintiö
Maan talouselämän tai väestön toimeentulon turvaamiseksi 3 §:n 1–3 ja 6 kohdassa tarkoitetuissa poikkeusoloissa sähköä saa käyttää vain valtioneuvoston asetuksessa säädetyn prosenttimäärän sähkönkäyttäjän normaalin vuosikulutuksen mukaisesta kulutuksesta.
Verkonhaltija määrittää kulutuskiintiön kunkin sähkösopimuksen perusteella edellisenä kalenterivuonna toimitetun sähkön määrän perusteella. Jos tätä perustetta ei voida käyttää, kulutuskiintiö määritetään vastaavan sähkönkäyttäjän tavanomaisen kulutuksen tai luotettavan selvityksen perusteella. Valtioneuvoston asetuksella annetaan tarkemmat säännökset kulutuskiintiön laskennasta.
38 §
Sähkön käytöstä perittävä ylitysmaksu
Kulutuskiintiön ylittävästä sähkön käytöstä on maksettava valtiolle ylitysmaksua. Ylitysmaksun suuruus kilowattituntia kohden on kolme kertaa vähittäismyyjän perimä keskimääräinen sähköenergian kuluttajahinta. Vähittäismyyjä määrittää ylitysmaksun suuruuden kuukausittain sähkön edellisen kalenterikuukauden kuluttajahintojen keskiarvon perusteella.
Ylitysmaksun perinnästä on voimassa, mitä verojen ja maksujen perinnästä on säädetty. Ylitysmaksun kantaa sähkön vähittäismyyjä. Ylitysmaksujen kantamista valvovat elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset.
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi hakemuksesta myöntää luvan ostaa sähköä yli kulutuskiintiön määrän ilman ylitysmaksua väestön toimeentulon tai maanpuolustuksen kannalta välttämättömään tarkoitukseen.
Ensisijaisesti pitäisi varmistaa, että sähkönvälityksessä ei ole yhtään välistävetäjää. Nythän niin on nämä sähköyhtiöt villeillä sopimuksillaan.
1 tykkäys