Lisätäänpä listaan jotain hiukka erilaista. Samurai MeloDeathia Tampereelta :).
Muutama tosi kova ralli kyseisellä porukalla. Whispered siis kyseessä
Ulkomaiset
ABBA
The Rolling stones
KISS
Queen
Bon Jovi
Metallica
Kotimaiset
Leevi And The Leavings
Irwin Goodman
Yö
Yölintu
Rauli Badding Somerjoki
Kirka
Eppu Normaali
Juice Leskinen
Ikää 24 vuotta ja musiikkimaku koostuu pääasiassa 80 luvulta 2000 luvun alkuun ja puoliväliin. Nykymusiikille jyrkkä EI
Tätä mieltä itsekin, mutta nyt tässä lähiaikoina Ghost ja Battle Beast ovat aiheuttaneet ’ no joo’ elämyksiä.
AC/DC:n perilliset Australiasta eli Airbourne on julkaissut YouTubessa dokumentin.
Bändin kolme kertaa livenä nähneenä voin vakuttaa, että on kova rokkipoppoo kyseessä - vauhtia ja vaarallisia tilanteita riittää:
Pah,mä oon nähny vaan kerran.
Kyllä kunnon punkki on parasta. Biisi sopii myös hyvin tuohon yhteen ketjuun…
Ja sitten itseäni kiinnostava uusi tuttavuus:
Kyllä ulkomailla vielä muutamaa poikkeusta lukuunottamatta osataan tehdä ihan ok musiikkia mutta suomessa tämä mainstream musiikki (Cheek, JVG, Isac Elliott yms) nostaa meikäläisen verenpaineen pilviin
Itse olen Linkin Park - fani ollut sen 10v taipaleen mikä bändillä oli. Vieläkin Chesterin kuolema saa mielen matalaksi. Heidän musiikki ollut mukana omissa myötä ja vastoinkäymisissä.
Itse punkin suurkuluttajana sanoisin, että Huora mitään kunnon punkkia nähnytkään. Sliipattua radiokamaa. Mulle tuli tämmönen 7" EP tänään:
Siinä vasta aivan helvetin tylyä hardcorea Australiasta! Kaikessa rajuudessaan myös todella tarttuvaa settiä.
Toi LP myös odottaa noutamista postissa. Jos haluu haastaa itseään ja kiduttaa korviaan, niin siitä vähän free jazz/grindcore/experimental/avant-garde tykitystä soimaan. Samaan aikaan nerokasta ja aivan vajaamielistä musiikkia.
Zorn on mielenkiintoinen ,mutta se ny ei kaikille aukee koskaan.
Mites kotimainen “kasikakkonen” toimii?
On on!
Juu totta kai! Kaaos, Bastards, Rattus, TK, Riistetyt yms. Suomessa ja Ruotsissa on ollut kyllä aikoinaan selkeesti parhaat punk-skenet suhteessa väkilukuun. Tai no on kyllä edelleenkin! Tässä pari Suomi82-äänitettä, jotka on sonu hyvin tiuhaan tahtiin tässä viime aikoina:
Mellakan viimeinen julkaisu ja ehkä paras. Eivät tosin julkaisseet, kuin kaksi seiskaa ja tuon. Alkaa huomaan, että soittotaidot ovat kehittyneet ja hevi alkanut maistumaan. Tosin ei noi seikat tee tuosta parasta Mellakka-julkaisua, vaan noi biisit nyt vaan on niin jäätävän kovia!
Tää EP julkastiin aikoinaan vaan demona, mutta muistaakseni 1995 Havoc Records pisti sit ihan seiskatuumasena ulos. Helvetin kovaa rapinaa! En tosin suosittele kultakorville. Rummuissa on muuten Bastardsin Masa, joka on ehkä joillekin tuttu Swamp Musicin viiksekkäänä myyjänä. Siinä oli (tai siis on) jätkä, jonka soitto oli kaukana teknisestä suorittamisesta, mutta raivoa ja nopeutta löytyy senkin edestä ja sehän sopikin Protestiin ja Bastardsiin aivan täydellisesti.
Huomenna pääsen vihdoinkin katsastamaan Battle Beastin tällä kiertueella siten, että keikkakin on täysimittainen ja että soittavat monta uuden levyn kappaletta. Jyväskylään käy matka huomenna autolla.
Ensi kuun alussa menen katsomaan Huoraa ja Apulantaa.
Battle Beast on sellainen mikä olisi pitkästä aikaa nähdä. Aikanaan Sauna Open Airissa kävin katsomassa, mutta sen jälkeen on jo uusia levyjä on tullut ja uusi laulaja…
Ja Noora on vielä Tampereelta!
Siitä perjantaina ilmestyvältä Beast in Blackin uudelta Berserker levyltä pari maistiaista. Anton tehny taas hyvää työtä