Helsingistä Tallinnaan ulottuvaa rautatietunnelia on unelmoitu jo ainakin parikymmentä vuotta, mutta vasta nyt löytyi toteutukseen tarpeeksi suuruudenhullu ihminen, nimittäin Peter Vesterbacka. Roviota aiemmin vetänyt Mies toimii nykyisellään Lightneer-yhtiön brändijohtajana sekä monessa muussa projektissa, mukaanlukien Helsinki-Tallinna tunneli.
Ajatuksena tässä 15-20 miljardin projektissa on siis rakentaa kallion sisään linja Keilaniemestä Ülemisteen(Tallinnan lentokentän vieressä) ja luoda kaivetusta materiaalista keinosaari Suomenlahdelle. Tämä saari toimisi siis eräänlaisena Jätkäsaaren kokoisena asuinalueena sekä ainoana hätäpysäkkinä tunnelin päiden välillä.
Projektiin on saatu mukaan todella laaja ryhmä erilaisia tahoja, kuten kainsainvälisestikin meritoitunut suunnittelutoimisto Pöyry, asianajajatoimistoja sekä mm. maanalaisten rakennusten erikoisosaaja A-insinöörit. Kyseessä ei siis enää nykyisellään ole vain Vesterbackan unelma vaan työtä on tehty isolla porukalla jo ainakin parisen vuotta. Viimeisimpien tietojen mukaan meneillään on ympäristövaikutusten arviointi, jonka jälkeen vuorossa on monen eri tason kaavojen laatiminen ja suunnittelu, joten aikaisintaan kaivaminen voisi alkaa muutaman vuoden kuluttua. Itse työn on arvioitu kestävän n. 5 vuotta.
Vesterbacka on esittänyt, että jos ja kun Ülemisten asemalta Keilaniemeen pääsee 20 minuutissa, luo se Helsingistä ja Tallinnasta ainutlaatuisen kaksoispääkaupungin. Ihmiset ja rahti voisivat liikkua tunnelissa kätevämmin kuin itse kaupunkien sisällä tässä Tukholmaa ja Amsterdamia suuremmassa kaupunkikeskittymässä. Kaiken kaikkiaan siis todella kunnianhimoinen projekti, jonka hyödyt olisivat paljon lipputuloja suuremmat. Lisäksi kyseessä olisi jo sinällään kansainvälisesti todella suuri huomionaihe ja vetonaula maailman pisimpänä rautatietunnelina.
Onhan tuota tullut itsekin seurailtua, mutta ainut kysymys on että mistä rahat? Tunnelihan maksaisi siis noin kymmenen kertaa enemmän kuin länsimetro. Jotenkin utopistiselta tuntuu, mutta jos hommat saadaan pakettiin ilman verorahoja, niin mielelläni hyppään Tallinnan junaan.
Nykyisellä suunnitelmalla suuri osa rahoituksesta saataneen Kiinasta. Tämän Aasian mahdin tarkoitus on olla Yhdysvaltojakin voimakkaampi supervalta 2050 -luvulla silkkitieprojektin myötä, joten Helsinki-Tallinna tunneli näyttäytyy Kiinalle tärkeänä ensimmäisenä porttina Eurooppaan. Vesterbackan mukaan Kiinasta on saatu alustavaa vihreää valoa ajatukselle, että tuki voisi olla luokkaa 1 osa omistusta ja 9 osaa lainoitusta, mikä olisi suomalaistenkin kannalta paras vaihtoehto.
Toteutuessaan tunneli poistaisi sitä tosiasiaa, että Suomi on logistisesti ja liikenteellisesti saari. Operoinnin kannattavuus voi olla vähän niin ja näin, kuten Eurotunnelista on nähty: The next 20 years | The Economist
Toivottavasti käy vaikka niin, että kiinalaisella rahalla saadaan tunneli rakennettua ja liikenne käyntiin, ja konkurssi tulee vasta sitten Tietysti satamamatkustajissa
( The Port of Helsinki takes the top spot among European passenger ports | Port of Helsinki )
on potentiaalia, mutta pitempimatkainen henkilö- ja tavaraliikenne edellyttäisivät mm. Rail Balticaa siihen perään.
Rail Baltica on todellakin se avaintekijä ja onneksi EU on siitä todella kiinnostunut. Tällä hetkellä Puolan rataosuus on selvä, mutta ongelmaksi on muodostunut asiasta erimielinen Liettua, joka on käyttänyt rahoitusta väärin mm. vanhan ratapohjan remontointiin. Neuvotteluja kuitenkin käydään aktiivisesti, joten asioista ja radasta päästäneen vielä yhteisymmärrykseen. On kaikkien baltian maiden etu rakentaa moderni rata keski-euroopasta Tallinnaan, josta Suomi vilkastaisi edelleen liikennettä tunneliprojektilla.
Onhan tuossa potentiaalia, sitä ei voi kiistää. Viron ja Suomen vetämässä virkamiestason selvityksessä arvioitiin mm. liikenteen päivittäistä määrää näin: 40 henkilöjunaa(max 200 km/h), 11 autojunaa, 17 rekkajunaa ja 3 tavarajunaa. Kaikki tämä siis päivässä, joten vilkas tulisi tunneli olemaan.
Tätä ei voida vaatia. Hanke ei ikinä tule yksityiselle kannattavaksi lipputuloilla ja liikennemaksuilla. Tällaisten hankkeiden kokonaistaloudellinen kannattavuus tulee sitä kautta, että valmis kompleksi säteilee välillä vaikeastikin mitattavaa hyvää ympäröivään yhteiskuntaan. On selvää, että valtion pitää subventoida tunnelin rakentamista, jos se halutaan saada valmiiksi.
Paino sanalla jos, koska tässä hankkeessa ei ole päätä eikä häntää eikä valtiolla ole tähän varaa. Olen nähnyt parikin Westerbackan haastattelua aiheeseen liittyen ja haihattelija hän on. Hän muun muassa ihmetteli miksi parin-kolmen prosentin talouskasvu on tavoite ja maalaili tunnelin siivittävän talouskasvun kymmeneen prosenttiin.
Mutta siinähän suunnittelevat, kunhan suunnittelevat yksityisellä (Westerbackan?) rahalla. Julkista rahaa ei tähän taivaanrannan maalaukseen pidä käyttää.
Olin joitakin vuosia sitten tapahtumassa, jossa Westerbacka kertoi koko idean heränneen Tallinnassa pidetyssä illallisjuhlassa ja myös Viron johtoa vahvasti kiinnostaisi olla yhteyksissä selkeästi isompaan Helsinki-Vantaan lentokenttään. Rahoitusta olisi siis tietenkin tulossa siitä suunnasta.
Tuo Kiinan rahoitus ja Silkkitieprojekti mainittiin toki myös pääasiallisena rahasaavina.
Oli kovasti myös ideoimassa Keilaniemeen “Slushpolista” eli start up-keskittymää, joka ilmeisesti on tuossa videossakin kuvattuna.
Westerbacka on melkoinen visionääri ja sellaisia tietenkin tämän kaltaiset projektit kaipaavatkin.
Saa nähdä mitä hankkeesta tulee, mutta itse suhtautuisi Westerbackan aikatauluihin(kin) varauksella, sillä ainakin tässä parin vuoden takaisessa tapahtumassa Vesterbackan aikataululliset suunnitelmat aiheuttivat huvitusta, tai sitten herralla olisi pitänyt olla suora linja kaavoittajiin ja muihin päättäjiin.
@rizka Onhan Vesterbacka jossain määrin hullu, mutta itse ainakin pidän hänen menestyksekkäästä startup-hengestään. Jos rahoitus hoidetaan hänen sanojensa mukaan Kiinasta ja yksityisiltä, niin aivan passeli ajatus rakentaa tunneli. Lähes kaikki suuret projektit(varsinkin suomessa) torpataan “hulluiksi”
alkuvaiheessa, joten en tässä tapauksessa olisi niin pessimisti. Kymmeniä vuosia
suunnittelemalla ja miettimällä ei ainakaan projekteja toteuteta, joten toivotetaan onnea
startup-lähestymiselle.
Kannattavuus oli muuten laskettu hallitusten selvityksen perusteella niin, että omilleen
pääsisi 20-50 -vuodessa riippuen valmistumisajankohdasta. Kyseessä olisi kuitenkin pitkän aikavälin varma tuotto kahden vilkkaan pääkaupungin välissä. Ei siis aivan kaivoon heitettyä rahaa, vaikka talouskasvu ei harppaisikaan visionäärin ajatuksen mukaisesti.
Jos todella otetaan väliin reality check, niin tämä on ihan oikea havainto. LVM:n budjettiesitys 2019 vs. VM:n leikkurin jälkeen: https://www.lvm.fi/documents/20181/959445/LVM%20TAE%202019%20vertailu.pdf/dd812f53-27f9-4606-8cac-4fb763131529
Jos VM:n esitys menee läpi, niin perusväylänpidosta vähennettiin v. 2018 nähden n. 400 M€ (v. 2019 n. 1 000 M€). Korjausvelan lyhentäminen loppui siis tähän vuoteen. Väyläverkon kehittämiseen on käytettävissä vähän yli 300 M€.
Tämänkin perusteella on helppo arvioida, kuinka paljon valtio voi osallistua 10 000 - 13 000 M€:n hankkeeseen.
Niin, jos saisivat aikaan yksityisellä rahalla niin jättimäinen peukku ylöspäin hankkeelle. Mutta tämä kuvio on nähty niin monta kertaa ennenkin. Yksityinen rahoitus on löytymässä niin helposti aina tässä vaiheessa, vaikka kaikki näkee perssilmälläänkin, ettei hanke voi tuottaa voittoa rakentajille. Vielä ollaan pinkissä hattaravaiheessa, mutta kyllä valtion taskuun tungetaan kättä vielä myöhemmin.
Hankkeella on huomattava poliittinen merkitys ja on helppoa kuvitella, että Virolla on vahva julkinen intressi hankkeelle. Siellä halutaan integroitua länteen kaikin mahdollisin tavoin ja tämä on huomattavan konkreettista sen suhteen.
Venäjän kaasuputki Itämerellä saattaa lisätä maan intressiä koko Itämeren alueella laajemmin ja erilaiset manööverit saattavat vahvistua ’kaasuputki’-kysymykseen kytkettynä. Venäjä siis vie kaasua Saksaan ja saattaa edellyttää kaasuputkensa turvaamiseksi erilaisia vaatimuksia ja ehdotuksia alueen maille. Näen tämän Helsinki-Tallinna tunnelin osaltaan myös Viron vastavetona Venäjän vahvistuneelle läsnäololle Itämeren alueella.
Suomella kuljetusreitin vahvistaminen palvelisi moniulotteisuutta, jonka puuttuminen korostuu vuoden kahden välein kun erilaiset ryhmät uhkaavat kauppamerenkulkua satamien pysäyttämisellä tai muilla pienten ryhmien työtaisteluilla, joilla on voimakas vaikutus koko yhteiskuntaan. Helsinki-Tallinna-tunneli vähentäisi tällaisen vaikutusta Suomessa.
Kiinalainen rahoittaja ei ole ongelmaton eikä poliittinen realiteetti salli ehdoitta vaikka mm. Venäjä näyttää Saksaan putkensa rakentavan, epäilyistä huolimatta. Euroopassa kiinalaiset ovat hankkineet mm. Kreikasta kuljetusketjun avainkohtia itselleen ja heidän poliittis-taloudellinen läsnäolonsa on ollut kasvamaan päin kehitysmaissa ja myös kehittyvissä maissa. Yhdysvalloissa tämä on huomattu nyt paremmin ja mm Kiinan-tullikiistat versovat osaltaan tästä kiinalaispääoman levittäytymisestä. Eu-alueelle on epäilemättä pyrkyä.
Hankkeen rahoitus? Ei taida julkisista varoista järjestyä. Järjestyykö ollenkaan, tuskin keskipitkällä aikavälillä vaikka hankkeeseen kuinka haluaisi uskoa. 50+ vuoden perspektiivillä sen sijaan kaikki taitaa olla mahdollista mutta onko silloin enää tarpeellinen?
Rahoituskuvio ei ole mitenkään tavallinen. Aika näyttää kuka maksaa ja kuinka paljon. “Toistaiseksi ei ole päätetty, mikä osuus rahoituksesta voisi tulla valtioilta, mikä kaupungeilta ja mikä yksityisiltä rahoittajilta. Koska hanke on eurooppalainen, on myös selvitettävä osallistuisiko Euroopan Unioni siihen”
“Liikemies Peter Vesterbacka kertoi maanantaina saaneensa ensimmäisen rahoittajan Helsingin ja Tallinnan väliselle tunnelille. Hänen mukaansa dubailainen rakennusyhtiö ARJ Holding LLC voi rahoittaa tunnelin suunnittelua ja lupa-asioita 100 miljoonalla eurolla.”
Kas, jo tässä vaiheessa annettiin ensimmäinen ilmoitus, että haluamme tunkea kättä veronmaksajan taskuun! Oletin, että vähän pidempään olisi leikitty tätä yksityinen rahoitus -leikkiä. Viittaan tähän elokuiseen keskusteluun:
Päättäjät hoi! Antakaa Westerbackan puuhastella omalla rahallaan mitä huvittaa, mutta älkää antako hänelle mitään resursseja. Ennen pitkää hän sitten tulee järkiinsä. Tai en ole varma siitä, mutta ainakin kyllästyy.
Vaikka tunneli ei hotsittaiskaan, niin lienee silti kohtuullista käyttää jatkossa Vesterbackan nimen oikeaa kirjoitusasua.
Asiaan liittyen minua on kummastuttanut tämä nyt ja aiemminkin muistaakseni esillä ollut “voi olla vain yksi tunnelihanke” nokittelu. Liekö kyse ainoastaan poliittisen arvovallan vaalimisesta vai mitä kaikkia kiemuroita tähän mahtaakaan todellisuudessa liittyä.
Tietysti satamamatkustajissa
Viittaan tähän elokuiseen keskusteluun: