Nuorempia Tapparakannattajiakin kiinnostaa varmaan vanhemmatkin tarinat Tapparasta, joten kirjaillaanpa niitä tähän ketjuun.
TBK:sta Tapparaksi. Ikuisuuskysymys on ollut pitkään kuuluvatko TBK: voittamat kolme mestaruutta Tapparalle. Varsinkin naapurileirissä on ollut jatkuvasti se kanta, että eivät. Minun vahva (ja oikea!) kantani on se, että ilman muuta kuuluvat! Miksikö? Vuonna 1955 tehtiin päätös TBK:n jääkiekkoijoukkueen nimen vaihtamisesta ja uuden seuran perustamisesta, näin syntyi meille kaikille rakas Tappara. Tapparan perustavassa kokouksessa kaikki olivat TBK:n jäseniä, joten ei kai nimen muuttaminen muuta sitä tosiasiaa, että sama seura, eri nimi. Jos minä menisin maistraattiin ja muuttaisin nimeni, niin totta helvetissä minä olen edelleen minä, eikö?
Tappara-logon suunnitteli, tuolloin vielä nuori taiteilija Kimmo Kaivanto, vieläpä ilmaiseksi. Hyvin onnistui työssään mistä kertoo se, että logo on kestänyt hienosti vuosien virrassa, kun esimerkiksi naapurin kissapeto on kokenut vuosien saatossa monta “plastiikkakirurgista” kasvojen kohotusta.
Tapparan pelipaidat ovat jonkin verran eläneet vuosien saatossa, mutta jo TBK: aikaiset värit ovat pysyneet.
50-luvulla mainostettiin Atlas-trikoota, mannekiinina Esko Niemi
Sitten seurasi Fenno-TV, Kallu Numminen mannekiinina
Parhaista parhain paita kuitenkin mielestäni Apu-paita
Vaemmalta Ojanen, Susi, Draper ja Juti
Tapparan ensimmäinen ulkomaalaisvahvistus Oli Henry Åkervall (olikohan häntä odotellessa kipinävahtia?), joka liittyi Tapparan miehistöön 1961. Loukaantumisista kärsinyt kanadalaisen viisitti jäi vain yhden kauden mittaiseksi, seitsemässä ottelussa 10 pistettä oli herran saldo.
Tapparan toinen ulkomaalaisvahvistus oli niin ikään Douglas Kowell, joka ei onnistunut myöskään odotusten mukaisesti. Tuolloin kaudella 1965-66 Tappara pelasi Suomisarjassa. Pakin tontilla luutinut Kowell tehoili 9 ottelussa tehot 6+1 =7. Kausi Tapparassa riitti Dougille niin kuin myös Tapparalle.
Kuva Tapparan virallisilta sivuilta.
Otetaan vielä pramille Tapparan kolmas kanadalaisvahvitus Leigh Bannister. Keskushyökkääjänä pelannut kanukki pelasi Tapparassa kauden 1968-69 vaatimattomin tehoin, 12 ottelua ja viisi pistettä.
Muistaako kukaan kun 80-luvulla testattiin Tapparapelaajien toimesta vanerilevyjäätä ja hyväksi todettiin. Taisi kuitenkin jäädä kokeilun asteelle, en ainakaan muista isommin siitä sen jälkeen kuulleeni.
Muistan kyllä kyseisen levyn, minähän niitä sitten Viialassa tehtaalla hioin kun mestarit oli levyillä koeluistelleet. Levyistä tuli kyllä hyviä, mutta kuumuudessa koneeseen sulanut muovi aiheutti ongelmia jäähtyessään.
Tällaista tarinaa vuodelta -93. Nummisen Kallu totesi 90-luvun alussa, että hölmöilemällä saa jokaisen urheiluseuran konkurssiin kahdessa vuodessa. Tapparassa tämä melkein kävi toteen. Ja lähinnä kyse oli siitä ettei uskallettu uudistua ja muuttaa toimintatapoja pitkän menestysputken jälkeen. Onneksi taseessa oli omaisuutta varsin paljon ja lisärahaa saatiin kerättyä Tappara-henkisiltä ihmisiltä.
Laitetaan nämä nyt, sai sitten selvää tai ei. Kesän aikana on ollut monenlaista tilastoprojektia ja arkistoja kaivellessa löytyi muutama junnujakin koskeva leike. Ihan kovia pelimiehiä. Eikä tuo B-junnujen finaaleissa vastassa ollut Tepsin 77-ikäluokkakaan ihan heppoinen ollut. Ja vuosi taisi olla 1994.
Keväällä aloittamani tilastoprojektin tiimoilta bongasin, että Tappara olisi pelannut vuonna 1973 Hakametsässä englantilaista London Lions joukkuetta vastaan. Tuo on kaiketi Tapparan ainut (?) peli englantilaista joukkuetta vastaan. Tappara hävisi pelin 7-4. Sen verran tuo jäi kiinnostamaan, että piti käydä mikrofilmiltä lukemassa tuon ajan lehtikirjoittelua. Lionsissa ei tainnut pelata ainuttakaan brittiä vaan joukkue oli koottu Detroit Red Wingsien sopimuspelaajista. Lionsit pelasivat kauden 1973-74 aikana näytösotteluita pitkin Eurooppaa joilla oli tarkoitus promota tulevaa “Euroopan NHL:ää”, ja tuossa visiossa Tapparaa pyörittänyt Mikko J. Westerberg oli myös vahvasti mukana. Tapparan osalta tuossa pelissä mielenkiintoisinta oli, että maalilla pelasi HIFK:stä lainattu Stig Wetzell, Antti Leppäsen ollessa samaan aikaan maajoukkueen mukana.
Vai se oli niinkin varhain kun 1973 tuo London Lionsin vierailu! Hienoa että asia tuli esille, sillä jonkun kerran olen aprikoinut tuota ajankohtaa. Tunnustan nimittäin olleeni paikanpäällä. Mielenkiintoinen ottelu, jossa voi sanoa kahden eri kiekkokulttuurin kohdanneen. Ottelu oli ihan voitettavissa, mutta kanadalaistyylinen suoraviivaisuus ja tehokkuus oli liikaa isännille. Kovuuttakin Lontoon leijonilla oli aikalailla ja ehkä sekin meni hieman sen rajan yli mihin Tappara oli tottunut SM-sarjassa. Hienot kuviot ja taiteilu saattoi hetken hämmästyttää vastustajaa, mutta ei kauaa. Harmi ettei tämmöisistä peleistä taida olla mitään videotallennetta jälkipolville…
Jälleen mielenkiintoinen tietoisku historiasta @gatecrasher :ltä
Piti oikein tutkia aihetta ja netistä löytyi lisätietoa London Lionsista… Perusteilla tosiaan oli Euroopan liiga, jonka parhaat joukkueet osallistuisivat taisteluun Stanley Cupista NHL -joukkueiden kanssa.
The early 1970s were a turbulent time for icehockey. With both the expanded NHL and the new WHA, hockey salaries rose as the teams tried to match offers. In 1971, Bruce Norris, owner of the Detroit Red Wings, revived the idea of a European League in affilialition with the NHL. Norris said that he wanted the NHL and the best teams in Europe to be the start of a real global icehockey league, with the best European teams being able to participate in the Stanley Cup play-offs…
Jos tämä olisi toteutunut, niin nykyhetki voisi olla aika toisenlainen Tapparankin kannalta
Löysin netin syövereistä mielenkiintoisen Tapparan joukkuekuvan kaudelta 2001-02 Kuvassa komeilee myös muuan 18 vuotias Kristian Kuusela! Takarivi 4. vasemmalta, Mäntylän ja Venäläisen välissä.
Muistui mieleeni tuota Sundstenin “Jäähän kohdistunut rakkaus” -kirjaa selaillessa itseäni askarruttanut kysymys, että vieläköhän Tapparan ja Nummisen Kallun 70-luvun loppupuolella Kanadasta hankkima kiekkotykki on hengissä? Onko vielä jossain Hakametsän uumenissa? Tietääkö @axe ?
Meinaat ilmeisesti sitä, mikä sai “Lepän” rinnan siniseksi, kun ensimmäisillä säädöillä vasta tovin harjoittelun jälkeen välähti, että kiekon nopeus olikin 100 mp/h eikä 100 km/h
Tunnustellaan hieman ilmapiiriä ensin…arkistoja selaillessa löytyi jokunen lehtijuttu syksyltä '94 koskien Teppo Nummisen häkellyttävää TuTo-sopimusta. Annetaanko olla vai palaa?
