Saman jutun olen kuullut joskus yhdeltä kangasalan työkaverilta. Lähtivät kuulemma heti hallista kun peli päättyi ((vai oliko jo vähän ennen 
) ja suoraan paikalliseen jossa Sevon istui jo pöydässä 
5 tykkäystä
Oliskohan noiden torijuhlien renesanssi alkanut vasta 1995 MM-triumfin jälkeen. En oikein muista semmoisia aiemmilta vuosikymmeniltä. Mielestäni ainakaan 70-luvulla ei edes puhuttu mistään “pojasta”. Sekin kuulostaa uudemmalta keksinnöltä.
Eiköhän mestarijoukkue ole aina jotenkin juhlinut mestaruutta joukkueen yhteisellä illanvietolla esim. alkuperäisessä Jäähovissa tms. ravintolassa, jos kyse on ollut tamperelaisesta mestarista. Varsinaista Fan Clubia kun ei ollut, niin eipä tainnut olla kovin yhteistä juontakaan hommassa. Mutta taatusti aina on jotkut jotenkin juhlineet mestaruuksia. Pienemmällä kaveriporukalla sopivaksi katsomassaan paikassa. Ja ainakin hallilta on tultu liput liehuen. Voitonmaljat, kippis!!
4 tykkäystä
Tappara-HPK välierien neljännen pelin jatkoaika vuodelta 2003. Nähdäänkö tänä keväänä jonkinlainen “toisinto”. Kerho välierissä vastaan ja Kärpät finaaleissa.
Videon kohokohta noin 6min kohdalla.
9 tykkäystä
Mainosta, mainosta.
"Syitä Tapparan maineelle rankasti kahvaavana joukkueena löytyi myös kovasta kunnosta.
− Me olimme myös yksi kovakuntoisimmista joukkueista, minkä takia jaksoimme pelata tempo- ja estopeliä paremmin, ja kun toinen alkoi väsyä, sieltä alkoi kuulua että tuo tekee sitä ja tätä. Sekin on varmasti osana tuota mainetta, miettii Pirnes."
− “Iso-Sashasta” jäänyt mieleen se, kun häntä sanoi vanhaksi pelaajaksi, niin hän korjasi aina vahvasti murtaen suomeksi että “minä en vanha pelaaja, vaan kokenut pelaaja”. (Kimmo Koskenkorva)
14 tykkäystä
Mainio juttu @AWennstrm. Siirsin sen kuitenkin tänne museoketjuun, koska ottelusarjoihin sivuston käyttäjät vähemmän palaavat pelien jälkeen, kun taas tämän ketjun elinkaari on ikuinen.
Mikko Luoma mainitaan tekstissä vain kerran ja hieman negatiiviseen sävyyn. Tässä kohtaa on syytä muistuttaa että hän pelasi eurooppalaisella tasolla merkittävän uran, lopetti n. 40 vuotiaana toissakaudella ja takoi roppakaupalla pisteitäkin. Eli pärjäsi vallan mainiosti myös nykyaikaisen jääkiekon aikakaudella.
2 tykkäystä
Hiitelän kuvaus se Luoma 
Ja Luoma nousi nimenomaan Tapparassa parhaalle tasolleen. Tuo hoikkelehtiva bambi sai liikkeeseensä paljon lisää Tapparassa ja tuo nosti hänet uudelle tasolle.
Itseasiassa tuossa ajassa ja noissa pelaajissa on paljon sellaisia pelaajia, jotka ottivat isoja steppejä eteenpäin.
3 tykkäystä
Ulkomuistista vakiopuolustajista Miska Kangasniemi taitaa olla ainoa kotimaisista ilman MM-edustuksia. Jiri Marusakilla oli kymmeniä maajoukkuepelejä, mutta ei MM-kisoja.
@AWennstrm Se selittää paljon.
2 tykkäystä
Luoma ja Tuulola lienevät niitä pelaajia, joista kenties nykyisellä yksilövalmennuksella “pullonkaulaominaisuuksia” hiomalla olisi voitu takoa vakio-NHL-pelaajia. Tai NHL-joukkueiden avoimemmalla asenteella.
1 tykkäys
Luomalla oli kyllä tosi hyvä pallopelisilmä. Aivan raakileena ollut fysiikka kun saatiin kuntoon niin ylitti kaikki odotukset. Taisi heti ekassa pelissä Ilvestä pistää komean lämärin verkkoon. Ei ihme, että Hiitelää nakersi. Pelasi kyllä niihin JYP-lähtökohtiin nähden hienon ja pitkän uran.
On siellä kolme peliä EHT:ssä ja seitsemän U20 peliä. Tehot yllättäen 0+0. Mutta ei tosiaan MM-edustuksia.
Tuo aika oli sitä aikaa, kun itse vielä ymmärsin jääkiekosta jotain.
Historiaa se lähihistoriakin on. Pentikäinen lainannu paitaansa kaikille.
12 tykkäystä
Tänään päivälleen 35 vuotta sitten vuonna 1984 Erkki Lehtonen ratkaisi Tapparalle mestaruuden jatkoajalla Porissa Klassikko 22 Erkki Lehtosen jatkoaikamaali 1984 - YouTube
Seuraavalla kaudella sitten oli jo melkein putoaminen divariinkin uhkakuvana, kunnes taas tuli mestaruus 1986.
7 tykkäystä
Vähän ulkojääkiekkoilullista, mutta parinkin säikeen kautta Tapparaan liittyvää. Parista haastattelussa (ainakin Numminen, Pitko) olen nähnyt pienen viittauksen tähän tapahtumaan mutten mitään varsinaista juttua. Sen verran heräsi mielenkiinto, että päätin itse hakea tietoa.
Eli elokuun alussa 1971 Tapparalla oli ollut Vierumäellä kesäharjoituskauden päätösleiri. Paikalle oli saapunut komeasti yksityiskoneella myös seuran toimitusjohtaja/manageri Mikko J.Westerberg, seuraa sponsoroinut Keihäsmatkojen toimitusjohtaja Kalevi Keihänen ja toimittaja Matti Pitko. Pitko oli tuolloin pääsarjatason futari ja oli aiemmin ystävystynyt Westerbergin kanssa ja toimitti tuolloin 70-luvun alussa Tapparan kausijulkaisut, ja tuollaisella toimitusmatkalla nytkin oli mukana.
Paluumatkalla aamuyöstä Härmälän lentokentälle laskeutuminen ei onnistunut kovan sumun vuoksi ja vesitasolla päätettiin laskeutua Sääksjärveen. Kone menikin tuossa laskeutuessa ympäri ja täyttyi vedestä. Onneksi kaikki kuitenkin selvityivät hurjasta tilanteesta.
HS 2.8.1971
Melkoisia hahmoja on Tapparankin taustalla ainakaan ollut vaikuttamassa tavalla tai toisella.
Ja itseasiassa Pitkon tekemä merkkipäivähaastattelu Westerbergistä, saattoi olla vuonna 1992 (?), Aamulehdessä herätti oman mienlenkiintoni seuran historiaan. Jutussa oli Tapparan pelipaitaan sonnustautunut mies, ja jota luonnehdittiin ja kuvattiin “oman aikansa julkkikseksi”, “susiturkkiin pukeutuneeksi mieheksi joka 70-luvun alussa pelasti Tapparan konkurssilta”.
17 tykkäystä
Ei ranska taivu, mutta tässä varmaan yritetään sanoa, että Tapparaakin edustaneet Ahokainen ja Koivulahti ovat pelanneet myös tämänvuotisen CHL-vastustajan KAC:in riveissä.
2 tykkäystä
Jutusta käy ilmi Googlen kääntäjän avulla, että aika monella KAC:ssa pelanneella on “Taisteluakseli” -taustaa:
http://www.kac.at/de/news/chl-gegner-im-portrait-tappara-tampere
Kaikista 19 suomalaisesta pelaajasta, jotka ovat peittäneet punavalkoisen paidan KAC-historiassa, melkein puolet, eli yhdeksän, ennen tai jälkeen, pelasi myös Tapparalla.
Arvostetuimmista nimistä tässä ryhmässä on suuri kuolleen valitettavasti Maaliskuu Pertti Koivulahti teki peräti 52 kilpailu peli Tavoitteet Klagenfurtin vuonna 1979/80 kausi, ja ennen ja jälkeen, että vain hänen alkuperäistä Club Tappara karille (15 vuodenaikaa, kahdeksan heistä kapteenina). Myös molempien joukkueiden toiminnassa oli hänen maanmiehensä Esko Kaonpää, Seppo Ahokainen, Jukka Porvari Harri Laurila, Petri Matikainen, Jaako Niskavaara, Kim Strömberg ja Pekka Tuokkola . Sekä EY-KAC ja Tappara myös kanadalaisia Andy Chiodo, Joey Tenute ja Kevin Doell sai pitkän, Rauno Korpi toimi molempien joukkueiden valmentajana.
Ps. Yksi paha virhe löytyy mestaruuksien määrästä… Muuten ihan hyvä juttu.
8 tykkäystä
YouTubesta löytyi vanhoja Tappara -aiheisia haastatteluja ja varsinkin Rauno Korven -haastattelu on mielenkiintoinen ajassa 0:30 eteenpäin liittyen kolmen mestaruuden jälkeiseen syöksykierteeseen 80- ja 90-luvun vaihteen jälkeen.
Panostettiin mm. kivitaloihin lupaavien nuorten pelaajien sijasta…
Mikiltä myös hyviä kommentteja aiheeseen liittyen ajasta 2:19 eteenpäin. Ehkä jotain lopulta opittiin (Kailajärvi ja Rautakorpi mainittu myös…):
Mikin sanoin “tilanne nollattiin” ja “uuteen nousuun” lähdettiin lopulta, kuten historia on näyttänyt 
Edit. Kannattaa katsoa myös Kari Tynin tekemä Jutin ja Rautakorven haastattelu ajasta 4:41 eteenpäin (Tapparan uusi valmentaja on mies tuntemattomuudesta ja Jutin mukaan avoin ja positiivinen tyyppi).
6 tykkäystä
Rautakorvesta sai tuon haastattelun perusteella hieman vekkulin ja melko lämpimänkin kuvan - Ei ollut siitä tietystä jäyhyydestä mitään merkkiä.
1995-1996 kausihan taisi mennä sitten aika hyvin, vaikka oliko siten että HPK:ta vastaan tuli lähtö playoffeissa. Tuo taisi olla se kausi, kun Mayer dominoi takalinjoilla.
Olihan tuolla Tapparan puolelta kauhistellulla 90-luvulla myös varsin kelvollisia kausia Tapparalta, hajanaisesti kylläkin, eikä tuolloin näemmä tehty kovin pitkäjänteistä työtä. Mielestäni moni muukin seura ailahteli ysärinä erittäin rajusti. Esim Jypin, Ilveksen, Hifkin ja Kalpan suunta muuttui rajusti.
