Jääkiekkotoimittajien taso Suomessa


#82

Olet varmaan osin oikeassa. Toisaalta uskon, että iso joukko haluaa lukea pelistä peliteoreettista asiaa ja oppia.

Mutta Lehtinen ei Twitterissäkään - jossa on aktiivinen - ole tuonut esiin peliteoreettista osaamistaan. Ei kai siellä ainakaan se ole kiellettyä.

Marjamäen Latelle kerkesi kyllä aikanaan useassa twiitissä irvailemaan maalipaikkojen laskemisesta. Mikä on tärkeä osa pelin analyysiä.


#83

Minä pidän ja arvostan Sihvosen korkealle. Se, olenko minä asioista tai näkökulmista samaa mieltä on aivan yhdentekevää, koska hän pyrkii tekemään analyysinsa aina johonkin pelillisiin näyttöihin perustuen. Ongelmakohtia hän löytää kyllä, mutta myös Sihvonen on nykyään pitkälti kiinni tuossa valmennuspakkomielteessään.

Jos sanon asian about näin niin aika harva ihminen - toimittaja tai kukaan muukaan - on aivan niin monipuolinen, että voisi katsoa samalla kertaa asioita todella monesta näkökulmasta. Jos mielenkiinto kohdistuu pääsääntöisesti valmennukselliseen puoleen niin on helppoa hakea kaikki havainnot suoraan valmentajasta lähtien.

Täytyy myös huomioida, että kohdeasiakaskunta voi vaihdella melkoisesti. Esim. Lauri Lehtisen kohdalla on kysymys siitä, haluaako hän ensisijaisesti lähestyä peliä ylipäätään pelin näkökulmasta ja onko se juuri Aamulehden ensisijaisen kohderyhmän intresseissä kuulla tarkkoja kuvauksia pelistä.

Pelillisesti vaativa kohderyhmä vaatii jutuilta paljon, mutta onko kohderyhmä kuitenkaan kovin iso? Minä olen kiinnostunut johtamisesta ja organisoinnista, joten minua kiinnostaa ihan luonnollisesti aina peli johtajuuden näkökulmasta ja teoreettisesta näkökulmasta. En kuitenkaan usko, että edustan minkäänlaista lukijoiden enemmistöä.

Henkilökuvat ja henkilöhaastattelut ovat aivan yhtä tärkeitä ja tavalliselle kuluttajalle ne ovat paljon tärkeämpiä monesti kuin se, kuinka hyvää kiekkoa oikeasti pelataan organisoidun kiekon näkökulmasta. Ylipäätään keskiverron peruslukijan ja satunnaisseuraajan tieto pelaajista voi olla hyvinkin vähäistä. Peliä teoreettisesti ymmärtävät aika harvoin itse ymmärtävät yksilön kehityksestä tai lajitaidoista yhtikäs mitään ja minusta tuota ei voi edes oppia vain seuraamalla pelejä. Sen sijaan joukkuepelin perusasioita ja peliteoreettisia juttuja oppii ihan vaan katsomalla, mutta yksilöiden hyvän suorituksen erottaminen voi olla vaikeaa.

Kyseessä taitaa olla se kuuluisa “mahatuntuma”, joka nyt vaan on sellaisilla henkilöillä paljon parempi, jotka ovat joskus jääkiekkoa itse pelanneet. Sitä mahatuntumaa ei kyllä katsomalla saa.


(「LIVE IS LIFE」) #84

En nyt nopeasti löytänyt sopivampaakaan ketjua. Välttämättä ei ole paras idea lähteä transkriboimaan pelaajien amerikanenglantilaisia lempinimiä:

“Kapi” on tehnyt hyvää työtä tänä vuonna. Hän on nuori kaveri, joka haluaa pelata paremmin. Hänellä on siihen hyvät saumat Nazin (Nazem Kadri) ja Patrick Marleaun ketjussa. Kapilla menee mainiosti


(「LIVE IS LIFE」) #85

Otsikkoa ei luultavasti tehnyt jääkiekkotoimittaja, mutta menköön tänne. Vähän särähtävät nuo adjektiivit. Luo Haatajasta yhdenlaista mielikuvaa.


(Antti Wennström) #86

Radiossa Kimmo Kuhta kertoi päinvastaista syvällistä analyysiä Haatajan taklauksesta: “Mä tunnen Jiipeen ja se ei tekis tollasta tahallaan”. Ok, no sitten homma kunnossa.