Sääntö on olemassa, ettei kiekon kanssa seisoskelu ole sallittua. Kun se on omilla, on pyrittävä hyökkäämään jotenkin. Mutta suoraa rangaistusta ei tietääkseni tule, vaan ainakin edellinen sääntökirja määräsi tuomarin keskeyttämään pelin ja varoittamaan joukkuetta.
1 tykkäys
Yritin etsiä säännöistä ja ainoa minkä löysin oli pelin viivyttämistä koskeva tämä sääntö:
“On any Player, including the Goalkeeper, who holds, “freezes” or plays the puck with their stick, skates or body in such
a manner as to deliberately cause a stoppage of play. Regarding to a Goalkeeper, this rule applies outside of their Goal
Crease area;”
Minusta tuo ainakin tarkoittaa jonkinlaista kiekon sulkemista - jos kiekko on puolen metrin päässä lavasta ja pakki seisoo siinä vieressä maalin takana tekemättä mitään, niin ei siitä ainakaan tuon säännön mukaan tulisi jäähyä antaa. Mutta kiinostaisi tosiaan tietää voiko vastuu olla kiekollisella pelaajalla liikkua sen kiekon kanssa - jotenkin tulisi mieleen, että vastuuta on myös vastustajalla, jos se ei lähde yrittämään ottaa kiekko pois.
1 tykkäys
Muistan muutaman tapauksen jossa siirretyn rangaistuksen ollessa käynnissä tuomari on viheltänyt pilliin, keskeyttänyt pelin ja laittanut jäähyn täytäntöön, koska joukkue joka on saamassa ylivoimaa ei ole oikein edes pyrkinyt pelaamaan vaan esim. seisoskellut oman maalin takana.
Joo tuollainen sääntö on - samalla tavalla käsisyötön tai korkean mailan jälkeen tapahtuu, jos joukkue yrittää välttää katkon eikä suostu koskemaan kiekkoon. Mutta ei niistäkään jäähyä tulee vaan aloitus.
Tässä pätkässä tuomari viheltää pelin poikki, kun Flyers ei suostu hyökkään, eikä Tampa karvaan ja aloitus keskialueelle.
4 tykkäystä
Juuri tämän seurauksena väitän tuon säännön tulleen. En vaan oikein löydä kunnollista tukea sille, mitä ulkoa muistan. Viime kaudella vielä voimassa olleessa sääntökirjassa on kyllä pelin katkaisu, mutten löydä rangaistusperustetta kuitenkaan:
SÄÄNTÖ 49 – KIEKKO PELISSÄ
iii. Kiekko on pidettävä liikkeessä koko ajan. Jos jompikumpi tai molemmat joukkueet eivät pelaa kiekkoa, tuomaristo katkaisee pelin, ja seuraava aloitus suoritetaan aloituspisteestä, joka on lähinnä kiekon sijaintia pelin katkaisuhetkellä.
Tälle kaudelle tullut voimakkaasti uudistunut sääntökirja on mulle outo tapaus vielä. En onnistunut sieltä löytämään kunnon vastinetta tälle. Ehkä sen on tarkoitus sisältyä (yleisluontoiseen?) sääntöön 72.1.
SÄÄNTÖ 72 KIELTÄYTYMINEN PELAAMASTA KIEKKOA
72.1. KIELTÄYTYMINEN TAI VÄLTTÄMINEN PELAAMASTA KIEKKOA
Tämän osion tarkoituksena on valvoa pelin etenemisen jatkumista ja sekä päätuomarien että
linjatuomarien on tulkittava ja sovellettava sääntöä tämän lopputuloksen saavuttamiseksi.
2 tykkäystä
Joo järkevältä tuntuu, että peli katkaistaan jos mitään ei tapahdu. Itse antaisin ennemminkin jäähyn sille joukkueelle, joka ei yritä kiekkoa itselleen. Kuten tuossa ylläolevassa pätkässäkin menee vaikeaksi määritellä koska se kiekkoa pelaava joukkue siirtelee sitä tarpeeksi. Mutta hassu ja haastava tilanne.
Eilenhän Tappara alivoimalla piti varmaan yli 30 s kiekkoa kulmassa😀
1 tykkäys
Jos tarkoitat sellaista scrumia laidassa, niin nykyään niitä pyritään olemaan viheltämättä, jos kiekko on vähääkään pelattavissa.
1 tykkäys
Palataas tähän vielä kun huomasin, että tästä on näemmä vuosia sitten tässä ketjussa keskusteltu jo. Tuolloin olen siteerannut jotain jo silloin vanhentunutta sääntökirjaa. Siinä tuo rangaistus oli määritelty, mutta jo silloin voimassa olleesta sääntökirjasta rangaistusperuste puuttui.
1 tykkäys
Nyt täytyy kysyä, että onko se sallittu liike jääkiekossa, jonka rotta-Heshka teki hieman ennen 1-2 maaliin johtanutta meidän jäähyä.
Kaveri tarttui meidän äijää 2:lla kädellä samasta olkapäästä ja riuhtaisi maahan, ilmeisesti ei rikkeen arvoista siis?
Joukkueiden kokoonpanoista:
- Moilanen tippui viime pelin kynnyksellä pois ja Tappara käytti Salmista muutaman vaihdon hyökkääjänä, mutta luopui tästä ideasta nopeasti ja loppupeli sekaketjuilla. Peli myös oli hyvin sekaista.
- Millä varoajalla pelaajan voi vielä ilmoittaa kokoonpanoon? Historiahan tuntee tapauksia joissa pelaaja on pukenut ja lämmitellyt, mutta ei kuitenkaan osallistunut pelin kokoonpanoon.
Näin sanotaan kilpailusäännöissä. Harrasteessa muistaakseni se on niin, että kokoonpanon pitää olla kunnossa ja hyväksytty ennen ilmoitettua alkamisajankohtaa. Kilpailusäännöt lienee samat sarjatasosta riippumatta.
Pöytäkirjaan laitettavien pelaajien pelaajaluettelo sekä joukkueen toimihenkilöiden luettelo on vahvistettava ennen ottelua joukkueenjohtajan/vastuuhenkilön sekä ottelupöytäkirja ottelun jälkeen erotuomareiden ja pöytäkirjanpitäjän allekirjoituksella tai muulla liiton määrittelemällä tavalla (sähköinen allekirjoitus/tunnistautuminen). Pelaajaluettelossa tai ottelupöytäkirjassa ei saa olla yhtään sellaista pelaajaa tai toimihenkilöä, joka ei ole ottelupaikalla valmiina pelaamaan/toimimaan ottelussa. Pelaajan tulee olla puettuna pelivarusteisiin ja oltava pelaajapenkillä. Mikäli pelaaja esim. loukkaantuu alkulämmittelyssä eikä pysty pelaamaan ko. ottelussa, on pelaaja poistettava pelaajaluettelosta ja ottelupöytäkirjasta. Ottelupöytäkirjassa/pelaajaluettelossa joukkueen ja toimihenkilöiden kokoonpanon vahvistavalla henkilöllä on oltava voimassaoleva SJL:n toimihenkilörekisteröinti, ja hän vahvistaa, että pöytäkirjaan/pelaajaluetteloon merkityt pelaajat ovat edustuskelpoisia kyseisessä ottelussa. Kotijoukkue/seura säilyttää alkuperäisen pöytäkirjan (jos pöytäkirjaa ei ole sähköisesti/tunnistautumalla vahvistettu) ja on velvollinen toimittamaan sen sarjan järjestäjälle pyydettäessä.
Liittyen tuohon case Savinainen ketjun kysymykseen.
1 tykkäys
Säännöissä olisi kyllä jonkin verran tarkistamista myös korkeista mailoista vihellettävien rangaistusten osalta. Jos poskipäähän tulee pieni vekki on rangaistus 4min. Vaikka silmästä lähtisi näkö on seuraus pelkkä kakkonen. Nähtäväksi jää kuinka pitkään Tanus on poissa kokoonpanosta. Melkoinen menetys.
Käsittääkseni korkeasta mailasta voi saada myös ulosajon.
Saattaa kyllä olla, että olen väärässä.
Et ole, kyllä suihkuunkin pääsee, jos oikein härskisti kepillä huitoo
1 tykkäys
Alla olevasta uutisesta tulin miettineeksi, että mitenköhän mahtaa Suomessa olla tuo pelin tuloksen vahvistuminen. Eli onkohan täälläkin pelin lopputulos kiveen hakattu, kun tuomarit poistuvat jäältä. Maaliahan ei taida saada enää muutettua sen jälkeen, kun kiekko on jäähän uudelleen tiputettu, mutta jos kyse on jatkoaikamaalista, niin mikä on se lopullinen takalauta… Selasin liigan kilpailusääntöjä ja jääkiekon sääntökirjaa, mutten keksinyt onko tästä missään mainintaa.
College Hockey Newsin mukaan Lucia rikkoi toiminnallaan yliopistosarja NCAA:n sääntöjä, joita CCHA:ssa pitäisi noudattaa. Kesken kauden sarjan joukkueille oltiin lähetetty muistutus sääntöpykälästä 82.1, jonka mukaan videotarkistuksia ei voida tehdä sen jälkeen, kun tuomarit ovat poistuneet kaukalosta.
Tässä on se huono puoli, että tuomarille tulee heti edes alitajuista painetta haaston hyväksymisen suuntaan, jos automaattisesti epäonnistuneesta haastosta tulisi jäähy. Ehkä parempi olisi, että tuomarilla olisi videotarkistuksen perusteella mahdollisuus tuomita 2 minuutin rangaistus pelin viivyttämisestä, jos tilanne on päivänselvästi oikein, eikä niinkään tulkittavissa.
4 tykkäystä
CHL:ssä Puhakka oli saamassa jäähyn korkeasta mailasta. Tuomarit kuitenkin tarkistivat tilanteen nauhalta. Jäähy peruttiin, koska Puhakan tulkittiin pelaavan kiekkoa, jonka vuoksi maila osui päähän ns. saattotilanteessa.
Liigassa tuollaista sääntötulkintaa ei ole:
Pelaajaan, joka kiekkoa laukaistessaan tai syöttäessään joko laukaisuliikkeen taakse viennissä tai laukaisun saatossa osuu millä mailansa osalla tahansa vastustajan ylävartaloon, on sovellettavissa korkean mailan rangaistukset.
Liigassa käsittääkseni ei voi rangaistusta myöskään kumota nauhalta kokonaan. Ja videotarkistukset on käytössä vain pudotuspeleissä.
1 tykkäys