Koska edellisessä viestissä haukuin Oinosen täysin, nyt halua kehua : Tuo oli aivan huikea, kekseliäs ja erilainen kirjoitus. Runollinen kutsu yhteisölliseen liiga-kauteen. Runoja on muutenkin vaikea vääntää siis sellaisia, joissa on jotain oikeaa ajatusta mukana ja runon idea sekä rakenne pysyy. Runosta kun muuttaa jotain, muuttuu yleensä koko konteksti ja muoto, joskus tai usein jopa “riimit”. Hieno kirjoitus 
2 tykkäystä
Taas on varmaan kännissä kirjoitettu juttu. Lassi Seppä on kirjoittanut. Aittokallio työskenteli 60 minuuttia varmasti mutta vaihdettiin kesken pelin pois. Onko toimittaja laskenut erätauotkin mukaan?
Porilaisten maalilla Sami Aittokallio antoi joukkueelleen täyden mahdollisuuden voittaa. 27-vuotias vahti työskenteli 60 minuuttia rauhallisesti ja varmaotteisesti. Kolmannen erän alun tuplatorjunta Jere Karjalaisen yrityksiin oli yksi illan helmistä.
Ässät koki päätöserässä kovan takaiskun, kun Aittokallio loukkaantui. Venäläinen Daniil Tarasov hyppäsi varavahdin roolista askiin. Nuorukainen pelasi oman ruutunsa eleettömästi ja oli voittomaalikilpailussa ohittamaton.
Jatkoajassa julkaistiin kolumni:
Pointtina suurin piirtein tämä:
Sunnuntain Suomi–Ruotsi-ottelun toisessa erässä hallin mediakuutiolla pidettiin yleisönhuudatuskilpailu, jossa tehtävänä oli arvioida, kumpi kahden miehen ulkonäöstä miellytti enemmän. Tarkemmin: kilpailun nimi oli “Paras parta”. Kuvat molemmista halliin katsojiksi saapuneista miehistä jumbotronille ja yleisö huutamaan suosikkiaan. Desibelit ratkaisivat.
Kummaltakaan ei selkeästikään kysytty suostumusta moiseen.
Ei siinä. Eihän kolumnista pitää tarvitse. Voihan esimerkiksi valittua näkökulmaa pitää huonona / vääränä lätkämedialle. Voidaan pohtia muiden puolesta mielensäpahoittamisena, vaikka lätkästäkin voisi kirjoittaa. Tai tekstiä voi pitää muuten laaduttomana. Kukin tavallaan. En minä itsekään pidä hirveästi esimerkiksi noista yhden lauseen kappaleista.
Mutta Tuuli Määtän kolumnistaan saama kritiikki onkin sitten ihan jotain muuta:
Ei asiat ihan hirveän hyvin ole kommentoijillakaan, jos kolumnista syntyvä kritiikki oksennetaan ulos kirjoittajan sukupuoleen, ulkonäköön, seksuaalisuuteen, ikään tjsp. kohdistuvana mölinänä… Kehitettävää olisi ilmeisesti verkkolehden sisältöjen lisäksi lukijoiden kritiikissäkin.
4 tykkäystä
Tämähän menee vahvasti “Mitä v****a, Jatkoaika?” -osastolle.
Koska ketjun vaihto, niin napataas linkki mukaan. En suosittele juttua klikkaamaan, koska vahva klikkihuorauksen maku. Referoin hyvin karkeasti tuohon linkin perään. Mutta kai se hyviin tapoihin kuuluu viitata asiallisesti:
Kyseessä on siis juttu, jossa listataan tämän kauden aikana “päävammoihin kantaa ottaneita kiekkovaikuttajia”. Jutun mukaan lista ei ole kattava, ts. kaikki aiheeseen kantaa ottaneet ulostulot eivät ole oikeuttaneet listalle pääsyyn. Listalla henkilöt jaetaan kahteen kategoriaan: 1) Painotus taklaajassa ja taklaamisen tarpeellisuuden kyseenalaistamisessa (alkup. listan nimi: Taklauksen tekijän vastuu), 2) Painotus taklauksen vastaanottamisessa, sen harjoittelemisessa ja taklausten merkityksessä lajin omaleimaisuudelle (alkup. listan nimi Taklauksen kohteen vastuu).
Jutussa siis on kehitetty hatusta heitetty rajalinja. Jutussa joukko X ihmisiä jaetaan perusteella Y ko. rajalinjan molemmin puolin. Luodaan ns. musta-valkoinen asetelma. Vastakkainasettelu perustuu “julkisiin ulostuloihin”, eli ketään ei ole aiheen parista haastateltu. Jutun perusteella on mahdoton sanoa, että perustuuko jaottelu yksittäisiin twiitteihin vai ehkä jopa haastattelun sivulauseisiin. Mielenkiintoista on se, että listalla on saatu ehdoton jako aikaan, vaikka listalla olijoista ainakin Nyholm, Paasi, ja Rantanen ovat aihetta julkisestikin puineet podcasteissa molempia kulmia huomioiden.
Jutun kirjoittajaa ei mainita.
Itseäni ei jaksa kiinnostaa, mitä joku kirjoittaa kolumnina/mielipiteenä/näkemyksenä. Ne ovat vain mielipiteitä, joiden kohdalla jokaisella on oikeus omaansa. Sen saa julkikin tuoda. Jatkoaika on harrastelijoiden ylläpitämä lehti. Se on ihan ok. Se on myös hyvä pitää mielessä, kun kritiikkiä heittää.
Mutta nyt puhutaan jutusta, joka on julkaista artikkelina. Jos jotain julkaistaan artikkelina, siltä pitää odottaa tietynlaista asiallista journalistista otetta. On sen julkaissut kuka tahansa. Kyseisessä artikkelissa sitä journalistista asiallisuutta ei ole.
Tuossa artikkelissa luodaan nimettömän kirjoittajan voimin vastakkainasettelu asiassa, jossa noin selkeää jakoa “hyviin” ja “pahoihin” ei ole. Useampi listan henkilöistä on ulostuloissaan käynyt läpi asian monisyisyyttä. “Julkiset ulostulot” eivät kerro lähteestä yhtään mitään. Nyt tuossa ikään kuin asetetaan sanoja toisen suuhun, kun nämä leimataan vahvasti toisen mielipiteen taakse. Keneltäkään sitä todellista kantaa kysymättä…
Eipä siinä. Provosointi oli epäilemättä motiivi jutun julkaisulle. Epäilemättä myös Jatkoaika on ko. jutulla saanut näkyvyyttä, kun artikkeliin on twitterissä närkästyen suhtauduttu. Klikkauksiahan sillä saa. Mutta kaikki näkyvyys ei ole hyvästä. Tämän kaltaiset “artikkelit” ovat suuri osa syytä, miksi Jatkoajan arvostus asiantuntevana verkkolehtenä on laskussa. Ko. artikkeli ei ole hyvää journalismia, ei sinnepäinkään.
Sääli sinänsä. Jatkoajassa on vuosien varrella julkaistu todella hyviäkin juttuja…
8 tykkäystä
Hyvät ja pahat / musta ja valkoinen / valitse oma metaforasi äärilaitoihin lokeroinnille. Ei hyvä ja paha -jako ole se pointti, lokerointi on se pointti. Sen tiennet tosin itsekin.
…ja se lokerointi on tuon jutun ongelma. Vielä isompi ongelma on perusteet, joilla lokerointi on tehty. Tuo lokerointi on yli-yksinkertaistettu niin vahvasti, jotta sen tulkinta lukijalle on varsin yksiselittäistä. Jutun mukaan ihmiset ovat joko 1) taklattavan vastuun tai 2) taklaajan vastuun takana. Jako perustellaan “julkisilla ulostuloilla”, joka ei kerro lähteestä yhtään mitään. Listalla on jaettu taklattavan tai taklaajan vastuu -leireihin henkilöitä, joiden “julkisista ulostuloista” on helppo löytää sinne välimaastoon sijoittuvia pohdintoja. Nyt sitä harmaata aluetta ei huomioida lainkaan.
Nyt jostain syystä haluttiin kärjistää ja tehdä selkeä jako ääripäihin. Asiassa, jossa ei selkeää jakoa ääripäihin oikein voi tehdä, kun asia on paljon monisyisempi. Jos tuollaista paskaa halutaan julkaista, olisi se vähintään suotavaa tehdä vahvoin lähtein. Mieluiten haastattelemalla ko. ihmisiä. Tai vähintään esittämällä ne “julkiset ulostulot”, joihin lähde perustuu. Tuossa muodossa artikkeli näyttää vain mutuiluun perustuvalta provolta. Jotain kertoo sekin, että kirjoittajan nimeä ei ole esiin laitettu. Epäilen sen tässä tapauksessa kertovan, että toimituksessa osattiin ennakoida vastareaktiota. Aika tyypillinen ilmiö provoille toki sekin.
Tai kuten Niemisen Ville tuon artikkelin irvikuvan ongelman tiivisti:
Ei tuolla jutulla ole arvoa kuin provona. Ei, kun se on noin heikosti tehty. Surullista on, että se tehdään noinkin vakavaa aihetta keppihevosena käyttäen. Päävammat ansaitsisi vakavan keskustelun ympärilleen. Jatkoaika sitten päätti lähteä rakentamaan vastakkainasettelua, mitä itse aiheesta…
Jotenkin tästä jää tunne, että yritetään provota uudelleen jotain Sanoma vs. vanhat UL -toimittajat tyyppistä vänkäämistä. Ehkä eri osallistujin tällä kertaa. Se alkuperäinen tosin oli jo niin väsynyttä, että en tajua, miksi kukaan sitä haluaisi…
6 tykkäystä
Painotus taklaajassa ja taklaamisen tarpeellisuuden kyseenalaistamisessa
Missähän yhteydessä taklaamisen tarpeellisuutta on kyseenalaistettu? Tämä on sen verran raflaavasti sanottu, että olisivat edes vähän tuota avanneet.
Itsekin olen täällä puhunut taklaajan vastuusta, ja varmaankin jos olisin mielipidevaikuttaja, niin olisin tämän johdosta ensimmäisellä listalla. Mutta en kuuna päivänä kyseenalaistaisi taklaamisen tarpeellisuutta.
…ja tämä näkyy artikkelin listauksissa… Niin, miten?
Itselleni tuo kappale nimenomaan vahvistaa fiilistä, että artikkeli on tulkittava provona. Vähän tällainen:" Hei, ei tästä aiheesta voi tehdä karrikoituja listoja, joissa ihmiset ovat kahdessa leirissä. Siellä välissä on harmaa alue, kun asiaan vaikuttaa aika moni muuttuja. Mutta päätettiin ne karrikoidut listat tehdä ja julkaista sitten kuitenkin". Se, että kirjoittaja tiedostaa asian monisyisen luonteen, ei nähdäkseni riitä. Ei noin halvalla sitä vastuuvapautta saa, jos päättää kuitenkin listata ihmisiä “yhden totuuden” mukaan. Asiassa, missä mitään yhtä totuutta ei kenenkään mielestä tunnu olevan.
Ongelmaa ei ainakaan vähennä se, että mitään aineistoa ei ole rajattu. “Julkiset ulostulot” ei kerro yhtään mitään, kun puhutaan ihmisistä, jotka puhuvat lätkästä käytännössä koko ajan julkisuudessa. “Julkiset ulostulot” ei kerro mitään siitä, onko eroa tehty henkilön omien ulostulojen tai “julkisuuden hahmona” annettujen heittojen välillä. Olen nimittäin taipuvainen väittämään, että noissa listatuissa henkilöissä on ihmisiä, jotka julkisesti kärjistävät lausuntoja, koska henkilöbrändi tai palkanmaksaja. Nyt artikkeli leimaa ihmisiä leiriin 1 tai leiriin 2. Sen tekijä ei kuitenkaan edes kerro, mihin jaottelu oikeastaan perustuu. Journalistisesti siinä mennään vahvasti harmaalle alueelle, kun puhutaan kuitenkin puhtaasi mielipiteistä.
Lainaus jutusta:
Listauksen on tarkoitus helpottaa julkisen keskustelun seuraamista ja oman näkemyksen muodostamista.
Näkisin, että tuo ei artikkelin nykymuodossa toteudu. Jos vilpittömästi haluttaisiin lukijoita auttaa, niin sieltä olisi julkaistu / linkattu niitä ulostuloja, joista voisi tulkintansa tehdä. Nyt lukijalle jätetään “kaksi leiriä”, jotka jonkun johonkin aineistoon perustuvan tulkinnan perusteella ovat erimielisiä asioista. Henk.koht. toivon, että 2019 ihmisten medialukutaito on sen verran kehittynyt, että noin kevyin perustein esitetyt, nimettömänä julkaistut listaukset osataan kiertää kaukaa. Siellä on verkossa kiekkokeskustelua tarjolla lukemattomien tuntien edestä niin tekstinä kuin video/audio -muodossa. Sieltä voi oman tulkintansa mielipiteistä tehdä. Joku yhteenveto näistä mahdollisista aineistoista olisi aidosti ollut monille avuksi.
En näe, miten artikkeli X, Y tai Z vaikuttaa siihen, miten joku arvottaa artikkelin A laadun. Väsynyt provo on väsynyt provo, vaikka muissa teksteissä olisi parempaakin yritystä.
Mutta ehkä tämä tästä. Joku voi artikkelia pitää hyvänä vetona Jatkoajalta. Se heille suotakoon. Omasta mielestäni tuo on luokatonta journalismia. Perustelut löytyvät tästä ja aiemmista viesteistä. Joten etiepäin. Muut jatkakoon, jos siltä tuntuu.
5 tykkäystä
Vähän nyt arvon, että onko tämä oikea ketju vai mikä? En tiedä onko tämä asia nyt jatkoajan verkkolehteen liittyvä, mutta nopeasti en haulla parempaa keksinyt.
Jos siellä on joku ollut väijymässä, niin miten ollaan päädytty tulokseen, että on pelaaja viety paareilla pois kaukalosta? Jos on ollut joku paikalla ja haluaa kirjoittaa medianäkyvyyttä saavan otsikon, niin luulisi, että tällä paikalla olleella tietolähteellä olisi ollut puhelin mukana. Käsittääkseni nykyään puhelimissa on kamera.
Nyt sai jatkoaika kovasti klikkejä, mutta koko jutulla ei ole kirjoittajaa. Ja silti saivat kovasti klikkejä.
Ps. Treeneistä on vuosien saatossa talutettu monen monta pelaajaa pois kaukalosta…
9 tykkäystä
Perustan näkemykseni vahvaan mutuun, joten jokainen tulkitkoon sen sellaisena. Minulla ei ole pidemmän aikavälin seurantaa heittää tueksi mutuilulleni. Mutta…:
Jatkoajan verkkolehti tuntuu tehneen ihan tietoisen linjanmuutoksen uutisoinnissaan sekä ylipäänsä julkaisemissaan jutuissa. En osaa sanoa onko tämä ainoastaan Pärnäsen mukanaan tuomaa, vai onko takana jotain muutakin. Pärnänen & toimitus toki käyvät Jatkoajan keskustelupalstan puolella aina välillä kiistämässä, että klikkihuorausta harrastettaisiin. Mutta.
Voivatko Jatkoajan juttuja tai edes otsikoita edelleen silmäilevät henkilöt vakavalla naamalla väittää, etteikö Jatkoaika tänä päivänä olisi merkittävästi kallellaan klikkien kalastelun suuntaan? Puhutaan sitten otsikoinnista tai näkökulmien valinnasta ja muotoilusta. Tämä uutinen Bertrandista ei ole ihan ensimmäinen Jatkoajan julkaisu, jossa suht. raflaava juttu esitetään vailla mitään viittausta lähteisiin, ilman kirjoittajan nimeä. Toisena esimerkkinä käy vaikka se surullisen kuuluisa listaus toimittajien suhtautumisesta taklattavan vastuuseen / päähän kohdistuviin taklauksiin. Mielestäni linjaus on todella surullinen. Jatkoaika mainostaa itseään Suomen suurimpana kiekkoaiheisena verkkolehtenä. Tällainen tapa ilman lähteitä tai nimeä huutelusta mielestäni edustaa enemmän näitä affimedia -pelleilyjä kuin vakavasti otettavaa journalismia. Mutta keräähän tällaisilla klikkauksia…
Kokonaan oma lukunsa ovat toki Jatkoajan näkemykset. Itseäni ei sinänsä haittaa, että näkemyksissä kärjistetään, jopa provosoidaan. Kolumnit ovat vain kirjoittajansa mielipiteitä, joten sellaisena ne tulkittakoon. Mutta hassusti näissä kolumneissa Jatkoajan puolella nykyisin on kerta toisensa jälkeen näkökulma, joka aiheuttaa negatiivista palautetta keskustelupalstan puolella. Varmasti sattumaa vain tämä.
Eikä Jatkoaikaa liiemmin moittia voi. Mikäli tavoite on ollut klikkausten kerääminen, niin epäilemättä siinä on onnistuttu. Samalla tosin moni verkkolehden vanha lukija on tainnut jo kokonaan lopettaa lukemisen, kun takavuosien kaltaisia syväluotaavampia juttuja ei suhteellisesti riittävästi ole.
8 tykkäystä
Yksittäiset negatiiviset palautteet jutuista ovat yksittäisiä palautteita tuhansien lukijoiden joukossa. Eli usein sitä, että joku on toista mieltä itse aiheesta tai jutulla on väärä kirjoittaja. Se on ihan normaalia.
Ainakin itse olen enimmäkseen nykyisen Jatkoajan kohdalla törmännyt kritiikkiin, joka liittyy Jatkoajan toimintatapoihin yleisesti. Kolumneista varmasti tulee negatiivista palautetta mielipide-erojen johdosta, mutta entäs “Kivi Tapparan valmentajaksi” -tyyliset uutiset, joissa ei hirveästi faktaa ole pohjana. Lisäksi uutisena julkaistu, ei kolumnina. Ja tuo toki vanhempi juttu, räikein esimerkki vaan itselle Jatkoajan toimintatavoista.
Jatkoaika aloitti faneilta faneille idealla. Sitten se nousi tavallaan maan viralliseksi kiekkomediaksi (mm. Liiga-yhteistyö). Kasvu on tietysti hienoa voittoa tavoittelemattomallekin, mutta en ymmärrä tarvetta olla jääkiekon Seiska. Varsinkin kun harrastetoimittajien osumatarkkuus on nätisti sanottuna vaihteleva.
13 tykkäystä
Kivi-uutinen on oikaistu uutinen 5-6 vuoden takaa. Sen jälkeen on julkaistu ehkä 6000 juttua. Miten se siis määrittelee Jatkoaikaa mitenkään?
Kuten sanoin, tämä räikein esimerkki. Edelleen siellä on ne samat elementit, näitä juttuja en ala kaivamaan, koska Jatkoaika itsellä nykyään boikotissa, kritiikin yhteydessä niitä on tullut esiin. Itse kohtaamani kritiikki on enemmän nimenomaan keskittynyt sivuston toimintatapoihin, ei kolumneihin.
Hyviä raportteja ja juttuja mutta valitettavasti joskus floppeja tai tekohauskoja kirjoituksia.
Joka tuotoksessa tulisi olla kirjoittaja nimettynö.
Lopettakaa klikkihuoraus ja tekohauskat otsikot. Meillä jo Iltalehti ja Solmu
Varsin väsynyttä tämä klikkihuorauksesta huutelu. Koita tulla toimeen verkkomedian otsikoiden kanssa ja huutele vähemmän. Tokihan maailma paranisi sillä, että kiinnostavat asiat piilotettaisiin juttuun ja sivustolta löytyisi kaudessa 400 “x voitti y:n” -otsikkoa. Harhaanjohtavuus on erikseen, mutta montako sellaista olet tuhannesta viimeisestä jutusta löytänyt?
No kerro ihmeessä ne “elementit toimintatavoissa”. Verkkolehti kuitenkin noudattaa journalistin ohjeita ja tulee toimeen kiekkomaailmassa halleilla hyvinkin suuresti ongelmitta.
Seiska-vertaukselle ei ole kestäviä perusteita vain siksi, että muutama lukija silloin tällöin suuttuu jutuista. Seiska käsittelee ihmissuhteita ja käy läpi pinnallista sosiaalipornoa. Seiskassa ei julkaista kolumneja. Seiskassa ei ole analyysejä tai tilastojuttuja mistään. Pöljä vertaus. Niin mitenkä tämän perustelitkaan?
Voihan se tuollaisena näyttäyttyä vaikka entinen päätoimittaja ei sitä itse niin nääkään, tai halua nähdä. Kyllähän se niin on että nykyisellään on raflaavammin otettu ns. Kantaa ja se nimettömyys ihmetyttää varmasti. Tukijoita tälle linjalle löytyy sieltä Hämptonista enemmänkin.
Paljon on hyvääkin.
8 tykkäystä
Juu. Seiskassa vain ei oteta kantaa. Se pointtina.
Mitä tulee nimettömyyteen joissain jutussa niin sillä on journalistisesti hyvin vähän merkitystä. Toinen mielikuvaa kampittava fakta on, että itse asiassa nimettömiä juttuja julkaistiin ennen paljon enemmän (teknisistä syistä).
Päätoimittajalla on loppupeleissä vastuu kaikesta julkaistusta materiaalista kussakin lehdessä.
1 tykkäys