Ihan samaa taas kerran tänään mietin. Se kapea kaukalo pitäisi vaan ottaa vastaan siten, että taklauspeli helpottuu, mutta roikkumiset ja mailahäirintä armotta pois.
Tuollainen olisi kieltämättä iso resetointi, mutta ehkä mahdollistaisi myös yllätysmestareita siirtymisvaiheessa.
Ja tuon muutoksen diktaattorina tekisin tarkkaan NHL/AHL-seuroja kuunnellen.
Tappeluista voitaisiin antaa tuomareille näkemysvaltaa, eikä mitään hanska-pois automaatioita. Ehkä tekisin niin, että 5+20 jos tilanne ei ole luonnollinen välienselvittely. Muuten 5 min ja takas peliin. Joku lisäsääntö voisi olla vielä että jos jäähykään ei ole tunteita palauttanut itse kiekon pelaamiseen, niin herkällä käytöskympillä pääsee sitten suoraan pukuhuoneeseen.
Vai mahdollistaisiko. Itse olen enemmän sitä mieltä, että tasoerot tulisivat selkeämmin esiin ja paremmat jengit ottaisivat mestaruutensa entistä varmemmin, kun oikeasti taitavat pelaajat pääsisivät käyttämään vahvuuksiaan tehokkaammin. Lisäksi ne paremmat jengit melko varmasti saisivat entistä enemmän ylivoimaa joilla naulata heikommat kanveesiin.
Ihan mielenkiintoinen pohdinta sinänsä ja olen itsekin tätä asiaa punninnut. Sen vaan mitä AHL:ää olen nänhyt niin taitotason pudotessa NHL:n vastaavasta pelistä tulee melkoista puuroa ja laitojen kautta roiskimista. Tähän kun vielä lisätään Liigan vaikeus kitkeä estämistä ja mailahäirintää, niin kinkkinen kysymys.
Oikeastaan moottoriurheilupuolelta tuli tämä mieleen, että radikaalit sääntöuudistukset ovat perinteisesti olleet dominoinnin päättymisen ja yllätysmestareiden aikaa. Sitten mitä vakiintunemmin taas mennään, alkaa budjetit vääjäämättä määräämään.
Radikaalit sääntöuudistukset pakottavat myös uudistumaan. Nyt tuo liigan kiekko alkaa olemaan väljähtynyttä, kun roikutaan ja pelataan vain trappia. Tulisiko väkeä enemmän paikalle, kun peli olisi vauhdikkaampaa. Tietenkin alussa jäähyjä tulee enemmän, mutta kyllä pelaajat oppivat pelaamaan sääntöjen mukaan melko nopeasti. Tämä myös pakottaisi pelaajia kehittämään omia ominaisuuksiaan paremmiksi, kun ei enää pelkällä roikkumisella pärjää.
Kiekkoilun evoluutio kansainvälisesti on jo kehittynyt paljon tuohon suuntaan ja ei maajoukkuekkaan enää pärjännyt viime vuosina vanhentuneilla metodeilla.
NHL on tästä hyvä esimerkki. Tuote oli ennen muinoin täyttä kuraa, nykyään katseltavan arvoista sääntöineen ja niiden noudattamisineen. Kotoisessa Liigassa antaisin esimerkiksi syliotteesta oitis kolmen ottelun pelikiellon. Näitä rikkeitähän erityisesti korostettiin ennen viime kauden alkua. Mutta - välillä vihellettiin, välillä ei.
Kovaa saa, ja pitää pelata, mutta halimiset kuuluvat aivan toisiin ympyröihin.
Tämä saattaa olla ihan totta. Tietenkin on mahdollista tehdä kapeampia kaukaloita, mutta niiden pituutta voi olla vaikea kasvattaa 61 metriin saakka. Vaikeaa tulisi varmaan olemaan ainakin HPK:lla, Pelicansilla, Sportilla ja Ässillä (vain 58m pitkät kaukalot).
Jännittävää on, että tästä on puhuttu jo 2019, että NHL-kaukalo tulisi jossain vaiheessa kansainvälisen kaukalon mitaksi ja on myös keskusteltu (mediassa), että pitäisikö Liigassa siirtyä NHL-kaukaloihin.
Tottakai ja näinhän se pitäisikin olla. Luulisi, että kuka tahansa kannattaisi sitä, että tasoerot ratkaisisivat, eikä se, että kuka roikkuu parhaiten?
Vain vähän aikaa. Pelaajat ja valmentajat sopeutuisivat nopeasti, kun tiedettäisiin, että mikä on sallittua ja mikä ei.
NHL-askissa hyökkäysalue on pituussuunnassa isompi, joten se suosii hyökkäävään peliin. Isomman hyökkäysalueen ansiosta saataisiin maalimäärät nousemaan Liigassa. Yleisö tykkää maaleista ja pelaajat niitä haluavat tehdä.
No jaa taloudellisesti Suomi jää pahasti jälkeen näistä liigoista mutta joukkueiden tasossa ollaan edelleen hyvällä tasolla kansainvälisesti kiitos laadukkaan pelaajatuotannon ja valmennuksen.
Sveitsissä on paras maksukyky mikä vetää näitä isompia Eurotähtiä sinne mutta Ruotsin SHL on Euroopan liigoista se “The liiga” jos puhtaasti pelin tasoa käytetään mittatikkuna. Saksa on vähän kuin “light” versio Sveitsistä ja Tsekki on vähän niin ja näin.
Helvetti jäätyy ennen kuin saksalainen tai tsekkiläinen joukkue voittaa CHL:n.
Jalkoihin jäämisellä meinasin tuota kun “kaikki” “parhaat” pelaaja lähtevät muualle. En niinkään pelin tasosta.
Toki pelin taso on (toistaiseksi) vielä Tsekkiä ja Saksaa edellä. Vielä.
Toki joku voi sanoa, että mitä väliä jos pelaajat lähtee jos Liigan taso pysyy, ja se on toki hyvä kysymys.
Ongelma on ehkä enemmänkin henkilökohtainen. Tuntuu väärältä kun miettii keitä Liigassa on ennen pelannut ja miten selvästi Liiga on ollut Euroopan kärkisarja ja nyt Ilvekset hommailee ykkössentteriksi Tsekkiarpoja.
Joo liiga on about Sveitsin liigan kanssa samaa tasoa. Sveitsiläisjoukkueiden ykköskorin äijät ovat Euroopan parhaimmistoa mutta kärjen takana homma tasoittuu.
Materiaaliin nähden Sveitsi on ollut suurin alisuorittaja CHL:ssä. Noilla resursseilla ja rostereilla pitäisi nostella kannua kilpaa ruotsalaisten kanssa mutta SHL on dominoinut Europelejä.
Mikäli näistä jompi kumpi CHL:n joskus voittaa niin näkisin saksalaisilla olevan paremmat mahkut mutta vaikea on nähdä lähitulevaisuudessa Ruotsin ja Sveitsin takaa tulevan yllättäjiä. Ruotsi ja Sveitsi ovat selvät suosikit. Suomi on ykköshaastaja mutta Suomessakin on koko liigassa vain muutama joukkue ehkä 3-4 joilla on realistisesti mahkut voittaa CHL. Saksa sekä Tsekki ovat pelillisesti Suomea jäljessä.
To be fair Tsekin Liiga kyllä on nostanut tasoaan ja tulee nostamaan. Dynamo kasaa aika saatanan nimivahvaa joukkuetta, lisäksi Trinec ja Sparta kans alkaa lataamaan isoilla. Saksassa Berlin, Kölne ja Munchen myö alkaa hiipiä Euroopan kärkeen.