Tappara kohti avaruusaikaa – riittääkö Liiga?

Tappara
1

Leinosen DNA:sta mallinnettu tekoäly iskee reaaliajassa tiukan budjetin algoritmia, Tappara on listautunut pörssiin ja Elon Muskin jälkeläiset omistavat 2 % Tapparasta. On käynnissä interplanetäärisen Galaxy Hockey Liigan konferenssien välinen vieraskiertue ja Tapparan joukkue on matkalla kuuhun, jossa se kohtaa paikallisen Mooners-joukkueen. Siitä matka jatkuu Marsiin. Matka on erityisen puuduttava, sillä se kestää 8 tuntia. On vuosi 2042, eikä termiä bussijalat ole ollut olemassa kolmeen vuoteen, se on korvattu madonreikävapinalla, mutta edelleen keskustellaan lasketaanko TBK:n mestaruudet Tapparan nimiin.

Tässä ketjussa keskustellaan, minkälaisia suuntaviivoja Tapparan tulisi tulevaisuudessa piirtää sen suhteen, mihin liigaan osallistutaan tai mihin liigaan pitäisi tähdätä. Riittääkö Liiga vielä tulevaisuudessakin vai pitääkö tähyillä uusia mahdollisuuksia? Mitä ne sitten olisivat?

Tapparan on jo jonkin aikaa viestittänyt, että sillä on organisaationa jonkinlaista mielenkiintoa ulkomaille. Tavalla taikka toisella. CHL tästä tietenkin tuorein esimerkki. Formaatti elää yhä ja Tappara on Leinosen suulla ilmoittanut halunsa olla kehittämässä sarjaa.

Viitisen vuotta sitten Jokereiden siirryttyä KHL:ään heräili keskustelua josko joku toinekin suomalainen joukkue sinne loikkaisi. Mutta toistaiseksi Jokereiden taival, ainakin ulkopuolisen silmin, on näyttäytynyt väljähtyneenä, eikä KHL tunnu minkäänlaiselta vaihtoehdolta. Tapparaa oli kysytty mukaan tuolloin. Leinonen sanoi Aamulehdelle, ettei KHL ole Tapparalle vaihtoehto:

“…Tapparassa emme ole lähdössä sille tielle. Kansainvälinen jääkiekkoliitto (IIHF) rakentaa omaa sarjaansa, jota pelataan kansallisten sarjojen rinnalla. Uskon, että tämä reitti on luotettavampi kuin hyppääminen KHL:n kyytiin.”

Lainaus Aamulehden sivuilta. Linkki artikkeliin ei toimi, mutta lainaus on vanhalta palstalta ketjusta “Tapparan tulevaisuus: SM-liiga, KHL vai EHL?”

10 tykkäystä
2

Nyt kun Tappara on näyttänyt niin jäällä kun talouselämässä pärjäävän ok olisiko hyvä Liittyä KHL jäille. Olisi Pyry josta kasvaa KooVee LeKi joukkueeseen ne ruokkii HPK ja Ilves ja areenan valmistuttua olisi se kirsikka ammattilaisista eli Tappara😁 älkää hermostui tämä vain visiona heitto. Tappara -Ilves pelit on kyllä hyvä suola Liigan kiinnostavuutta🤗

3

En hermostu, mutta tähän on aivan pakko sanoa, että siinä vaiheessa JOS Tappara tuohon idän ihmeliigaan lähtee mukaan niin meikäläinen kerää kimpsunsa ja kampsunsa. Tappara kuuluu Liigaan ja toivottavaa olisi, että Jokeritkin ymmärtäisivät realiteetit mahdollisimman pian.

Jos on pakko kansainvälistyä niin sitten Ruotsin kyljessä ja heidän joukkueitaan vastaan jonkinlainen sarja tai CHL:n syvempi kehitys. Ei missään nimessä tuonne idän ihmeliigaan, ikinä.

36 tykkäystä
4

Liiga on tämän hetken paikka, ja ollaan liikevaihdossa noin miljoona alle kärkikaksikon…
Ruotsin liigaan tarvis liki kaksinkertaistaa liikevaihto.
KHL tarvis liikevaihto olla viisinkertainen jollei jopa kymmenkertrainen.

Normaalilla länsimaisella yritystoiminnalla ei mitään jakoa KHL:ssä. Jokerien tulosjulkaisut on peruste.
Ruotsin liiga olis mahdollinen, ja jopa ihan mielenkiintoinen ajatus.

6 tykkäystä
5

Tapparan ei todellakaan kannata lähteä mihinkään korruptiohokiliigaan. Tehdään sitten vaikka Ruotsin, Sveitsin ja Saksan kanssa yhdessä uusi liiga mihin 5 parasta joukkuetta kyseisistä maista. Paras vaihtoehto kuitenkin on pysyä Liigassa.

7

Tapparan strategiassa on jo mukaan otettu CHL, jossa Tappara on ollut perustajana, ja myös selkeästi ilmaissut tahtonsa ja tavoitteensa kehittää tätä sarjaa edelleen. En näe tarpeelliseksi vielä CHL:n ja Liigan lisäksi vielä jollekin esim. Ruotsi-sarjalle. Ei vaan aika ja rahkeet riittäisi.
Eli uusi Areena, Liiga ja CHL, siinä linja aika monelle vuodelle eteenpäin.

5 tykkäystä
8

Olisiko mahdollista, että Tappara ja HIFK tekisivät tunnusteluja SHL:n suuntaan? Liigan voisi vaihtaa ainakin muutamaksi vuodeksi länsinaapurin sarjaan vai voisiko? Tulevaisuudessa sarjat eivät välttämättä ole niin staattisia (ja suljettuja) kun mihin on totuttu kuluneina vuosikymmeninä.

9

Itse en lämpene Ruotsin liigaan liittymiselle tai millekään pohjoismaiden yhteiselle liigalle. Jalkapallossa on mielestäni hyvä esimerkki. Omat kansalliset liigat ja parhaat pääsee tekeen rahaa mestareiden liigassa. Jos ei suomalainen seura pärjää euroliigoissa, kun Saudiprinssit on ostanut kaikki keski-euroopan joukkueet, niin sitten ei pärjätä

4 tykkäystä
10

KHL sekoiluun ei kannata lähteä. Jos kaikki ei pelaa samoilla säännöillä niin kilpailussa ei ole mitään järkeä.
Nykyisellä Liigan ottelumäärällä myöskin CHL pelien lisäys ei tule onnistumaan. Joko pienennetään liigan rasitusta ja lisätään kansainvälisiä pelejä, mutta tämä tuskin tulee käymään liigan pienemmille seuroille. Tai sitten mennään kokonaan CHL sarjaan, tämäkään ei kyllä vielä omaan suuhun maistu.

Jos itse saisin päättää niin ensimmäisenä Liiga ja Mestis saman katon alle. Tiputetaan joukkueet yhteensä 20. Tehdään A ja B liiga ja tasoitellaan TV rahoja myös B sarjan porukoille. Karsinnat A ja B sarjan välille välittömästi. CHL pyörisi toistaiseksi kuten nytkin.

Tämän jälkeen A sarjaa voisi alkaa viedä kohti Euroopan sarjaa. Kolme tai neljä divisioonaa ( Suomi, Ruotsi, Saksa,Sveitsi) pelit 3/4 oman divisioonan joukkueita vastaan ja sitten yks kierros ulkomaisia vastaan. Playoffit oman divisioonan sisällä ja saadaan paikallinen mestari, sitten divisioona voittajat vetävät vielä turnauksen pystyyn koko EU liigan voitosta.

6 tykkäystä
11

Skandinavian liiga on mielenkiintoinen ajatus. Pienehkö ongelma on vain joukkueiden budjetit. Suomalaiset joukkueet operoisivat automaattiset puolella siitä mitä Ruotsalaiset seurat. Näkyisi sarjataulukossa väkisenkin, kuten kotoisessa liigassakin ja tappaisi mielenkiinnon. Ainakin Telian TV rahat pitäisi jakaa uusiksi.

Heitänpä nyt vielä villin idean. Eurooppalainen liiga, jossa useita kansallisia liigoja, kutsuttakoon niitä vaikka divareiksi. Jokaiselle maalla kiintiö ja joukkueet vaihtuisivat menestyksen perusteella. Nämä joukkueet ei siis pelaisi kansallista liigaa. Toki tässäkin olisi ongelmana rajallinen määrä seuroja, jotka ylipäätään pystyisivät operoimaan Eurooppalaista liigaa. Raha ratkaisee menestyksen tässäkin.

KHL on miljardöörien leikkikenttä ja venäläisten rahanpesukone. Ei kiitos.

Ehkä tämä nykyinen järjestelmä on lopulta paras. Ehdottomasti kansainväliset ottelut on olleet positiivinen asia.

3 tykkäystä
12

Uusi halli tulossa niin on pakko jotain tapahtua, ei tälläisellä hyökkäyspelaajilla katsojia tule. Liiga on niin huonotasoinen, ettei hyviä pelejä ole kuin top- kuusi pelaa vastakkain.
Liiga paljon pienemmäksi tai Eurooppa-liiga tai pohjoismainen liiga, ei muuten tule uusi halli ikinä täyteen tai edes puoliksi täyteen.

13

Kaikenlaisia virityksiä on eri lajeissa ollut ja vielä enemmän suunniteltu. Mutta se mikä määrittää suurelta osin ihmisten kiinnostuksen on perinne, jatkumo jne. Kertokaas heti missä lajissa pelataan ylikansallisia liigoja Euroopassa, niin että seurat eivät osallistu oman maan sarjaan? Tai sanotaanko näin, että onko homma saatu jossain päin lentoon? Jalkapallossa kansalliset liigat ovat kaikille tärkeitä ja eurosarjoilla on valtavan pitkät perinteet. Ei ihmisiä kiinnosta uusi sarja tai liiga tosta vaan yhtäkkiä. Liigassakin Tappara-Ilves ottelut on edelleen yllättävän iso juttu, vaikka siihen ei ottelujen tason suhteen ole monena vuonna ollut mitään perusteita. Nykyinen systeemi on hyvä ja CHL on minusta kohtuu onnistunut tuote. Se vaan vaatii aikaa ja panostuksia. Nyt ei missään nimessä kannata taas veivata jotain uutta viritystä. KHL on minun mielestäni täysin mätä, en halua Tapparaa nähdä siellä ikinä. Sarjassa pelaa hyviä joukkueita ja pelaajia, mutta minun kiinnostukseni on taustojen takia nolla.

7 tykkäystä
14

Olen tästä hieman eri mieltä. Sanoisin ehkä enemmänkin, että ihmisiä motivoi paikallisuus. Urheilu on osa ihmisen identiteettiä ja halu rakentaa omaa identiteettiä tapahtuu perinteisesti kotiseudun kautta. Vaikka fanittaminen on monipuolistunut vuosien varrella edelleenkin jääkiekkojoukkueiden kannatus on ennen kaikkea asuinpaikkaperusteista toimintaa.

Pirkanmaalla jääkiekkofanitus jakautuu pitkälti kahden joukkueen välillä: Tappara ja Ilves. Kummallakin on kannatusta ympäri Pirkanmaata ja kuten tiedämme kaupunkikeskukset määrittävät ihmisten identiteettiä.

Historiaa tarvitaan kaikkeen, mutta historiaa syntyy vasta vuosista. Vaasan Sportilla ja KooKoolla on historiaa, jatkumoa ja perinnettä. Niin on Jukureillakin. Kaikkia näitä pidetään Liigassa “vähemmän kiinnostavina” joukkueina, vaikka niiltä löytyy historiaa ja perinteitä.

Yhden Liigan sisällä on lopulta kyse jonkinlaisesta kaupunkilaisten ja maaseudun ikuisesta sodasta. Suuret kaupungit muodostavat Liigan suurimmat seurat, jotka myös ovat niitä muita kiinnostavia seuroja. Ja ihan samalla tavalla se menee muuallakin: kiinnostavimmat jalkapallojoukkueet ovat suurien kaupunkien seuroja ja sympaattisimpia ovat ne pienien kaupunkien omat joukkueet, jotka pääsevät pelaamaan näitä vastaan.

Suomi on pieni maa ja isojen kilpailu tarkoittaa Helsinkiä, Tamperetta, Turkua, Jyväskylää ja Oulua.

Juuri tämä asetelma johtaa tilanteeseen, jossa ylisuuri joukkuemäärä johtaa Liigan tason laskuun ja siihen, että paikallisuus kärsii. Pelejä on aika paljon ja osa peleistä tuntuu toiselle joukkueelle täysin turhilta, koska ei tamperelaisia kiinnosta mättää kouvolalaisten kanssa paremmuutta.

Kaikki urheilutuotteet muuttavat koko ajan muotoaan ja fanittaminen seuraa kehitystä. Ihmisten paikallisuus ei ole enää niin selvää kuin aikaisemmin ja liikkuvuus lisääntyy koko ajan. Yhä useammin töiden perässä lähdetään jo maastakin. Urheilun merkitys korostuu paljon enemmän silloin, kun ollaan kaukana kotoa, jolloin identiteetti ja paikallisuus nousevat entisestään esille.

Fanien ylimalkainen segmentointi ei kuitenkaan ole mitenkään tarpeellista, koska faneihin mahtuu monenlaista. Saatamme yliarvioida ne tekijät, joita ihmiset oikeasti urheilussa arvostavat ja erehtyä yleistämään tämän ajattelun aivan liian pitkälle.

Fanien segmentit elävät myös koko ajan:
Internet- ja televisioaika ovat lisänneet fanitusta, joka perustuu kotona makaamiseen. Kohta kaikissa urheilulajeissa alkaa löytyä faneja, jotka eivät ikinä ole käyneet ottelussa paikan päällä.

Perinteisemmät fanit ovat saaneet koulutuksensa jo äidinmaidosta, mutta identiteetin kansainvälistyessä yhä harvempi kokee välttämättä edes tarvetta kotikuntansa joukkueiden kannattamiselle. Urheilu on siirtynyt ihmisille kulutukseen ja sitä käytetään vähän samalla tavalla kuin kulttuuria, taidetta, harrastuksia jne. Identiteettiä rakennetaan monella eri tavalla ja kahta samaa tarinaa ei välttämättä enää ole.

Tietysti yksi keskeinen kysymys on myös se, miten paljon naisia saadaan lisää urheiluseuraamisen pariin ja miten heidän käyttäytymisensä poikkeaa miesten käyttäytymisestä?

6 tykkäystä
15

Pitkälti samaa mieltä tästä ja muistakin pääkohdista. Mutta Jokerien KHL-taipaleen voisi ehkä nähdä jossain määrin kiinnostavana vastaesimerkkinä tähän - ja vaikka pohtia sitten syitä ja edellytyksiä taustalla. Siellähän yleisöt ovat sekä muuttuneet että kasvaneet sarjanvaihdon myötä ja taitavat olla tätä nykyä Pohjoismaiden isoimpia, vahvoja myös koko KHL:n tai Euroopan vertailuissa…

Noilta seuroilta ei löydy pitkää liigahistoriaa, eikä -menestystä; ylipäätään, tai etenkään viime ajoilta. Eli ei yhteistä perinnettä ja jatkumoa muiden liigaseurojen kanssa, joka on se tärkeä tekijä.

Jos joku “Kouvola” onnistuisi rakentamaan menestystarinaa ja -buumia, niin miksei Kouvolan kiekko silloin voisi alkaa kiinnostaa enemmän myös muilla liigapaikkakunnilla.

Näitähän ei ylipäätään kannata mihinkään kiveen hakata, vaikka nuo kaupungit joukkueineen ovat viime aikoina olleetkin vahvimpia. Jossain vaiheessa siellä voi kuitenkin olla jokin muu, ja joku näistä voi pudotakin. Jyväskylän tai edes Oulunkaan kohdalla se jatkumo ei ole niin kovin pitkä vielä. Muutoksia aina tapahtuu.

Se on toki totta, että liian suuri joukkuemäärä vähentää otteluiden kiinnostavuutta ja toisaalta kestomenestyjien joukko on pieni. Tämän vuosituhannen puolella vaihtelua kärjessä on kuitenkin ollut ihan ilahduttavan paljon, verrattuna nyt vaikka 90-lukuun, joka oli melkoisen monotonista aikaa tässä suhteessa (ja silti väkeä kävi muuten hyvin halleissa, ikävyydekseen).

Lisäksi mm. erilaiset pienempienkin paikkakuntien paikallis- tai aluehegemoniat sekä muuten perinteikkäät, hyvät vihollisuudet ovat tärkeitä.

Tapparan osalta vaikuttaisi ihan hyvältä, että eurooppalaisen jääkiekon kehityksiä seurataan ja niissä vaikutetaan aktiivisesti mutta malttavaisesti. Samalla tuleviin, toimiviin euroopanliigoihin taitaa kyllä olla vielä aika monta aikahyppyä matkaa.

Ensimmäinen konkreettinen kukonaskel voisi olla CHL:n pudotuspelien uudistaminen ja typerän yhteismaalisäännön poisto. Ilman sitähän oltaisiin todennäköisesti jo Mestareiden Mestareita.

4 tykkäystä
16

Tämä kuvaa hyvin omaa tunnetilaani. Olen seurannut SM-liigaa/Liigaa tuolta 70-80 lukujen taitteesta. Minulle Kärpät alkaa olla jo sellainen klassikko, vaikka olikin divarissa tässä välillä. JYP tai KalPa ei ehkä vielä. Muita klassikko joukkueita ovat itselle Ilves, TPS, HIFK ja ehkä Ässät ja Lukko. Kahdella viimeksi mainitulla menestys on toki ollut vaatimatonta muihin verrattuna. Ilves menee itsellä klassikoihin juuri paikallisuutensa takia, vaikka menestysvuodet ovatkin pitkältä historiasta.

Eli ainakin omalla kohdallani muutokset pään sisällä ottavat aikansa. Nuoremmilla tilanne on tietysti toinen, mutta jos olet identiteettisi luonut, sitä ei hetkessä muuteta.

3 tykkäystä
17

En tiedä mihkä kuuluu mutta pari googletusta; ja hei miettikää… Barkov jr, #29 jne… the name is endless… Pistääkö joku paremmaks? On oikeesti siistiä seurata Tapparaa ja organisaation kehitystä kohti Euroopan huippua​:muscle: #mikillepatsas​:roll_eyes::grin:

18

Niin, varmaan se on aika selvää, mitkä suomalaisen jääkiekon seuramerkit ovat ylipäätäänkin niitä perinteikkäimpiä ja vahvimpia, tai mihin vaikka mikäkin SM-liigan logo historiallisissa / nykyisemmissä kartoissa ja kaanoneissa suunnilleen sijoittuu.

Henkilökohtaisesti pystyn kyllä myös arvostamaan oikeastaan jokaisen liigaseuran perinteitä omanlaisinaan (ääritapauksessa jopa naapurinkin, vaikken sitä avoimesti tietty paljasta), vaikka toisiin tunnuksiin luonnollisesti liittyy enemmän merkityksiä, mielleyhtymiä ja “painoarvoja” kuin toisiin.

Mutta nythän kyse oli siis siitä, miten jotkin kotimaisen jääkiekon ympyröitä paljon etäisemmät ja vieraammat ulkomaiset seurat jossain mahdollisessa tulevaisuuden sarjassa voisivat saavuttaa samanlaisen kiinnostavuuden ja puhuttelevuuden vastustajina kuin tutut suomalaiskilpailijat. Asetelma olisi vielä paljon haastavampi kuin kysymys siitä, miten vaikka joku uusi kotimainen liigaseura voi tulla tutuksi ja kiinnostavaksi; valmiita, tuttuja merkityksiä ja tarttumapintoja, jaettuja kokemuksia ja lähtökohtia on ulkomaisten seurojen, kaupunkien, alueiden ja näihin kiinnittyvien ihmisryhmien (toimijoiden ja kannattajien) suuntiin paljon vähemmän kuin kotimaisiin vastaaviin. Vaikka “Jukurit” ei ollut pelannut liigassa, kaikki tiesivät jo valmiiksi, mikä ja missä päin on Mikkeli ja mitä porukkaa siellä vaikuttaa ja kommentoi jääkiekkoa. Jos kyseessä olisikin joku outo pikkukaupunki esim. Keski-Euroopassa, niin tilanne olisi toisenlainen…

Toisaalta ajat niin lajissa kuin yhteisöissä tosiaan muuttuvat, ikäpolvet vaihtuvat, etäisyydet (sekä maantieteelliset että kulttuuriset) ihmisten ja kansallisuuksien välillä kutistuvat ja ylittyvät jne. Liian yksipuolisesti ei varmaan jääkiekkoilun seuraajien tulevia kiinnostuksia ja kiinnittymisiä, yleisökäyttäytymisiä ylipäätään kannata mihinkään määritelmiin naulailla. Mihin @peterra:kin kommentissaan yllä monin tavoin viittaili.

Jokerit käy tosiaan yleisökehitystensä osalta ehkä pohdinnan arvoisesta esimerkistä siihen, miten liiganvaihdon ja “ulkomaille suuntaamisen” myötä yleisöjen kiinnostusta on onnistuttu säilyttämään ja jopa lisäämään. Tietysti siellä lähtökohdatkin olivat yleisöpohjan osalta varsin vahvat, uusi “tuote” omassa ympäristössään ainutlaatuinen, ennennäkemätön, kovatasoinen ja eksoottinenkin - toisaalta tuttuutta toivat uusien kilpailijoiden joukkueissa esiintyvät suomalaispelaajat… Paljon tekijöitä, jotka edesauttoivat suotuisia siirtymiä yleisökehityksien kohdalla.

Vaikea sanoa, onko kotimaan liiga jotain luovuttamatonta. Mutta jotain ainutlaatuista ja hyvin arvokasta se kuitenkin mielestäni joka tapauksessa on. Voisipa ehkä sanoa niinkin, että suhteet yhdessä muiden kotimaan seurojen kanssa rakennettuun “liigayhteisöön” ja suomalaiseen jääkiekkoperinteeseen ovat olennainen osa Tapparaa. Kenties Tappara voi olla Tappara, vaikka nuo radikaalisti muuttuisivat - mutta varmaan samalla myös Tappara muuttuisi sitten melko merkittävästi. Siksi muutoksia on epäilemättä hyvä vähintään harkita tarkoin ja viisaalla hämäläisellä maltilla.

5 tykkäystä
19

Siitä päästäänkin kysymykseen: pitäiskö nuo hmv joukkueet heivata omaan sarjaansa tai pitäisikö Tapparan lähteä KHL:ään nyt kun tulee riittävän tasokas hallikin?

1 tykkäys
20

KHL:ään vois lähteä omalla joukkueella mutta pysytään Liigassa sitten kakkosjoukkueella. Onko taloudellisesti realistinen toteuttaa niin ei ole. KHL pelkästään tarjoaa vain uhkia, ainakin tuosta Jokereiden koheloinnista on sellaisen käsityksen saanut.
Jos nyt jonnekin pitäs siirtyä niin SHL taitaa olla ainut edes jotenkin mahdollinen sarja. Mutta tietty SHL:n pitäs olla kiinnostunut myös.
Realiteetit on kyllä Tappara Areenassa Liigaa. Areenan isommat hulinat järjestää sitten joku tapahtumayrittäjä, niissä vois Tappara olla jollain tapaa osallinen.