Kirjallisuus ja lukeminen


#41

Varmaan joku vähän huonompi käännös ainakin se mikä itselleni sattui kouraan, oli jotenkin “tönkkö” jos asian näin voisi ilmaista.

Ja oikeassa olet ettei alunperin Englannin kielinen toki ole mutta toimi silloin paremmin. Itse mä luen Englanniksi lähinnä siksi että saa sen aidon alkuperäisen kielen, plus saatavuus on aika hyvää esim Kindlen avulla. Ja en toki käännöksiä mollaa, mutta onhan se alkuperäinen aina alkuperäinen.

Ja täytyy Ivan Denisovin tuotantoon tutustua, kiitokset vinkistä!


#42

Ton Robert Jordanin Ajan pyörä-sarjan luin pari kertaa läpi ja omistan kyllä nuo
kolme englannin kielistä jatko-osaa joista olen vasta nyt päässyt aloittelemaan ensimmäistä
osaa, joten ei vielä pysty sanomaan mitään. Mutta ihan jees jatko-osia ne kuulemma on, niiden
mielestä jotka ne ovat kahlanneet läpi.


#43

Tässä viestiä erityisesti pienten ja nuorten lasten vanhemmille. Lukekaa lapsillenne, iltasatu on hieno ja hyödyllinen perinne. Suomen kieli on kaunis ja ainutlaatuinen, ei sitä saa hukata. Kun lapselle lukee ja kertoo tarinoita, syntyy kiintymys ja halu jatkaa lukemista ja kirjoittamista. Meillä on hieno kirjastokulttuuri, suomalaisia kirjoja julkaistaan toiseksi eniten maailmassa, koska kielemme on se joka erottaa meidät massasta, tekee meistä ainutlaatuisia. Lukeminen paitsi rentouttaa ja hauskuuttaa, myös sivistää, opettaa ja avartaa näkemyksiä.

Palstallakin toivoisi kielelliseen asuun kiinnitettävän hieman enemmän huomiota, kuin että muistaa Tapparan ja pelaajien nimet kirjoitettavan isolla.


#44

Kirjoitetaan tänne kauniisti lumesta, kun harmitusketju täyttyy kiihtyen lumen mollaamisesta. Lunta on erilaista, suomen kielessäkin Tiede -lehden mukaan on murteineen 200 sanaa lumelle, ainoastaan yhdellä on ikävä sointu ja ruma ulkoasu, räntä. En ole kielitieteilijä, mutta veikkaan että suomalaiselle yhtä tärkeitä asioita (ja siis yhtä monta nimeä) on tuli. Lumi on ystävämme, lumi on kaunista, lumi suo valoa ja iloa.

Mihinkäs tämä liittyy? no, yksi hienoimmista lukemistani kirjoista on Peter Høegin Lumen Taju. Seikkailudekkari, joka on kirjoitettu niin hienosti että varmasti kahlitsee lukijansa. Kirjassa on paljon polemiikkia aiheuttanut lause että inuiiteilla (tai eskimoilla) on 50 sanaa kuvaamaan lunta. Sitä pidettiin epätotena ja muistaakseni Kate Bush teki siitä laulunkin.

No tuli vähän erikoinen kirja ylistys, tuo lumesta valittaminen sai tämän aikaan.


(Petri) #45

Osaako kukaan suositella mitään maailmanhistoriaa käsittelevää teosta? Sellainen teos olisi siis hakusessa, mikä käsittelee ihmiskunnan historiaa alkuhämäristä nykypäivään. Tietenkin kattavassa teoksessa olisi 10 000 sivua, mutta nyt haetaan jotain hieman kevyempää… kenties 300-700 sivua.


#46

Itse tilasin juuri hiljattain teoksen Verkottunut ihmiskunta: Yleiskatsaus maailmanhistoriaan (McNeill & McNeill). En ole vielä lukenut sitä, mutta voin laittaa kommenttia sitten kun olen. Sivuja noin 500.

Lainaus alla olevasta HS:n kirja-arvostelusta (vain tilaajille):

Yksi englanninkielisen laitoksen arvostelija totesi, että jos on selvittävä lukemalla vain yksi kirja globalisaatiosta, se on tämä. Olen samaa mieltä. Lisäisinpä vielä, että jos on selvittävä lukemalla vain yksi kirja historiasta, silloinkin se on tämä teos.


#47

Yuval Noah Harari:
Sapiens. Ihmisen lyhyt historia

Tämä oli ihan mahtava kirja, ei toki historiaa missään traditionaalisessa mielessä, mutta filosofisesti ja sosiologisesti mahtava kertomus ihmisen ja ihmiskunnan kehittymisestä.


#48

Tämä ei käsittele koko maailmanhistoriaa, mutta Pohjolan historia alkuräjähdyksestä 1800-luvun alkuun ja kevyen humoristisesti. Eli kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinto Tamperelaiselle Juha Hurmeelle.


#49

Maailmanhistoria alkuajoista nykypäivään 300 sivulla kuulostaa kyllä aika utopialta. Ainakin se on varsinainen pintaraapaisu. Hieman kuin maailmanhistoria ranskalaisilla viivoilla… No, jonkinlaisena referenssinä ja muistinpalauttajana se voisi toimia, jos tapahtumat on joskus aikoinaan käyty läpi.

Itse ostin joskus kirpparilta WSOY:n Jokamiehen maailmanhistorian. Se on painettu 1944, joten nykyaikaan se ei ulotu. Sivuja päälle 1400… Oliskohan jotain uudempaa vastaavaa? Mutta näkee että jos yhtään satsataan historian läpikäyntiin, niin sivuja syntyy… Jos Egyptin historia kiinnostaa, niin mulla on tossa kaapissa yks ylimääräinen siisti nide Grimbergin Kansojen historiaa. Vol.1 Egypti - Etu-Aasia, 1980, 436 s. Sen vois melkeinpä antaa pois, jos joku on kiinnostunut. Siinä on ihan mielenkiintoisia juttuja jopa egyptiläisten tietellisistä kyvyistä, matemaattiset tiedot, kerrotaan miten he laskivat vaikka 9x7 jne. jne. :slight_smile:

Itseäni on historian aina kiinnostanut, hyllyssä on paljon sotahistoriaa jne. Ja jokunen yleiseen historiaan liittyvä kirjasarjakin…


#50

Nyt tarvitsisin palstatoverit apua. Etsinnässä olisi kirja: J.R.R. Tolkien, Húrinin lasten tarina. Suomen kielellä.

Uutena, käytettynä, ihan sama. En löydä mistään, olen uhrannut merkittävän määrän aikaa etsimiseen. Tuloksetta.


(Petri) #51

Jos noin tarkasti etsii, niin tästä tuskin on apua… mutta yhdistettynä Silmarillionista ja Keskeneräisten tarujen kirjasta löytyy hyvinkin kattavat versiot tarinasta.


#52

Tulee vähän myöhässä, mutta eikös tuo kirja makaa suunnilleen jokaisessa Suomen kirjastossa hyllyssä? Jos omaksi haluaa niin voi olla hankalampi homma. Tuntuu netissä olevan kysyntää enemmän kuin tarjontaa. Voihan tuosta ostoilmoituksia jättää toki niin ehkä tärppää.


#53

Löytyisi varmasti kirjastosta. Itse tykkään kuitenkin omistaa lukemani kirjat. Sitä voi sitten lukea ja käsitellä miten haluaa. :slight_smile: Vapauden tunne.

Toki voi olla, että tässä tapauksessa joutuu tyytymään lainaukseen.


#54

Täytynee myös tänne pistää suositus.
Ruotsalaisen avioparin, joka julkaisee kirjansa Lars Kepler nimen alla, kirjat on aivan loistavia.
Ja seikkaileehan niissä suomalainen Joona Linna.
Itse luen kirjoja nykyää käytännössä vain lomilla.
Tyylisuunta on tiedossa jos olet lukenut yhdenkin Kepler-dekkarin.
Jos et ole, jo olisi aika.


#55

Löysin kirjan käytettynä! Hinta hulppeat 50€, mutta worth jokatapauksessa.


#56

Marko Kilven teoksia on tullu kahlattua läpi lähiaikoina, ne on ollu ihan viihdyttäviä teoksia. Etenkin tota uusinta Undertaker-sarjaa on kehuttu, mutta en oo vielä päässy ihan siihen asti.


(Ei lisäarvoa palstalle ) #57

Lukusuositus: Neurologi Markku T. Hyypän essee erityisesti kaunokirjallisuuden lukemisen positiivisista vaikutuksista ihmiselle:


Aina hyvä, kaikki yleispätevä muistutus:

Arvelu ja ”musta tuntuu” -kokemukset eivät kuitenkaan riitä yleistämään. Mutu-päätelmän arvo on tärkeä kokijalle itselleen mutta yleistettäväksi arvoton. Vaikka sinusta tuntuisi kuinka hyvältä (tai huonolta) tahansa, kokemuksesi ei kelpaa näytöksi yleistettävästä ilmiöstä.


(#LevtchiFever) #58

Tyly framille nosto: oletko korjannut asian?


#59

Itse asiassa on, mutta aika ujosti. Luin kesällä kirjan nimeltä ”Uinuvat jättiläiset”, joka oli ihan ok.


#60

Sain nyt sitten viikko takaperin lopetettua Sodan ja rauhan, ja eihän sen jälkeen Tolstoita voi olla ihmettelemättä ja ihailematta. Pitänee kääntyä “Tolstoilaisuuteen”, vaikka lukukokemus ei ollut minulle nautinnollinen kuten yleensä, ei siis kiehtonut eikä koskettanut samalla tavalla - mutta oli yksilön sielunelämän ja yhteiskunnan ilmiöiden havainnoinnissaan niin järkyttävän tarkkanäköinen ja näkemyksellinen kuvaus, että tuli samanlainen olo kuin Messin parhaita paloja katsoessa: Voiko tuo olla ihmisen aikaansaannosta?