Koulutus ja opiskelu

Hmm. Pahoittelen jo etukäteen viestin luettavuutta, mutta yritän vastata vähän kaikille kerralla:

Otetaan nyt ensin yleisesti. Olen ihan samaa mieltä oikeastaan kaikesta, mitä täällä on kyselytutkimuksesta sanottu @peterra:n, @Rommi:n @ljpp:n toimesta. Kysymyksenasettelu nousee avain asemaan. Toisaalta kysely ei voi liian pitkä olla. Pyrin tuollaiseen lyhyehköön, 5-10min vastausaikaa vaativaan settiin. Lähemmäs tuota viittä minuuttia, jos se mitenkään mielekkäästi onnistuu. Pitäisi onnistua. Taustakysymysten määrästä riippuen määrittyy kysymysmäärä, mutta ei missään nimessä 20 kysymystä ole tulossa. Pääosin suljettuja kysymyksiä asioiden, lähinnä aineiston analyysin yksinkertaistemiseksi.

Kysely ajaa tapauksessani paikkaansa kahdesta syystä: 1) Kaipaan enemmän massaa taakse, en ajatellut lähteä syvempää analyysia syistä tekemään, joten haastattelulle ei ole tarvetta. Enemmän mitä tapahtuu kuin miksi tapahtuu -kysymyksenasettelu siis kyseessä. 2) Aikatauluni on tiukahko. Kysely on menetelmänä tuttu jossain määrin jo entuudestaan, kun AMK-opinnäytetyön tein kyselyn varaan. Opinnäytetyöohjaajani AMK:ssa oli UTA:n tohtoreita, joten oletan tuon oppien pätevän kohtuullisen hyvin.

Riippuen hiukan miten saan asiat hoidettua, niin oletusarvoisesti kysely lienee auki viikon verran, maksimissaan kaksi. Ei tuolle pidempään tarvetta ole. Tilastollisen yleistettävyyden kannalta olisi hyvä, jos saisin noin 150 vastaajaa minimissään. Ei pitäisi olla ihan mahdotonta Jatkoajasta ja täältä kerättynä (koputtaa puuta).

Lähestyn asiaa penkkiurheilun yhden yleisemmän teorian mukaan. Keskustelupalstalle osallistuminen, erityisesti sisällön tuottaminen, osoittaa keskimäärin syvempää kiinnostusta lajiin. Minulle ei sinänsä ole väliä identifioiko joku itsensä faniksi, ekspertiksi, neutraaliksi seuraajaksi tai joksikin muuksi. Riittää, kunhan seuraa jääkiekkoa suht. säännöllisesti.

Tuota aktiivisuutta määrittelemään ajattelin lähestyä katsottujen pelien määrän kautta, kun tuo lienee tunteja helpommin miellettävissä vastaajille. Jokainen tietää suurin piirtein, montako peliä katsoo viikossa/kuukaudessa. Jääkiekon seuraamiseen käytettyjen tuntien määrä mittarina olisi kiva, mutta todennäköisesti johtaisi vastaajien osalta heikompaan vastaustarkkuuteen, kun “ei kukaan” tuommoisia viitsi nopeasti laskea.

[quote=“peterra, post:35, topic:5761”]
Tuo mikään yritys ole vaan ihan loistava aihe. Rajaushan on ihan selkeä ja jopa järkevä.
[/quote]Aiheen rajaus on kohdallaan joo. Kuinka pitkälle se kantaa riippuukin siitä, kuinka hyvin löydän vastaajia kyselyyn.

Työn edistymisestä huudellen talven ja kevään mittaan liiankin usein, jos ja kun kirjoittaminen alkaa hajoittaa.

En minä tuota rajata voi, niinkuin @peterra sanoikin. Liikaa muuttuvia tekijöitä. Ihmisiä kiinnostaa niin erilaiset asiat jääkiekossakin… Yritän yhden “voit valita 1-x vaihtoehtoa” -tyyppisen kysymyksen tuosta tehdä, “muuta, mitä?” -vastausvaihtoehdolla tai käännän suoraan avoimeksi kuten peterra ehdotti. Suljetun kysymyksen muotoilu olisi haastavampaa, mutta kokemuksen mukaan noihin vastataan avoimia kysymyksiä paremmin…

2 tykkäystä

Vinkki: Pistät pienen palkkiotäkyn vastanneiden kesken. Minun DI-työn kyselyssä muistaakseni arvottiin muutamat leffaliput, joskin ne maksoi työn tilaaja eli työnantajani.

4 tykkäystä

Idea on loistava, mutta kannattaa muistaa, että humanistit on aina täysin varattomia verrattuna teekkareihin…

4 tykkäystä

Jos ei ole varaa lippuihin, niin lupaa tykkäyksiä palstalla vastanneille kuukauden ajan. @Treppu jo wapicee.

4 tykkäystä

Okei, mutta määritellähän tuo tarvii varmaan joka tapauksessa kuten tutkielman keskeiset käsitteet ylipäänsä. :+1:

Lähinnä mietin omaa käyttäytymistä ja kiekkojuttujen lukemista, aika pienen osan siitä miellän tiedon hakemiseksi. (Esim. jos luen jatkoajan voimasuhdeketjua, niin lähinnä kyse on itseni viihdyttämisestä eikä minkään tiedon hakemisesta. No, periaatteessahan kyse voi olla tiedon hakemisesta siitä, mitä erilaiset paukapäät kirjoittelee :slightly_smiling_face: Tai toisessa ketjussa tiedon hakemista vaikka siitä kenen päävalkun “kansa” veikkaa saavan seuraavaksi potkut. Sitten taas jos luen ketjua “NHL-huhut”, niin sen miellän tiedon hakemiseksi)

Omassa gradussa aikanaan törmäsin sellaiseen ongelmaan, että ensimmäinen versio tutkimuskysymyksestä osoittautui turhan laveasti määritellyksi. Siksipä ehkä suhtaudun tuohon asiaan turhan nillittäen. :slightly_smiling_face: Tsemppiä puuhaan!

1 tykkäys

Nillittäen? Autat tekijää merkittävästi ja kutsut sitä nillittämiseksi? Häpeä!

Minäkin voin tulkita asiaa lievästi ylitse, mutta ainoastaan työn tekijä voi päättää omasta rajauksestaan. Pidän kuitenkin sitä käytännön mahdottomuutena määritellä, millaista jääkiekkotietoa ihmiset hakevat. Tässähän tiedetään kuitenkin vain se, mitä on tähän mennessä kerrottu ja työ sitten kirjoittaa vähän kuin itse itseään, että joku suunta varmaan määrittyy prosessin edetessä tarkemmin.

Joka tapauksessa itse näkisin jo pelkästään sen, että lähtee vähän niin kuin “etsimään” sitä, mitä tietoa jääkiekosta käyttäjät nyt ylipäätään hakevat jo sellaiseksi asetelmaksi, jossa lähdetään asiaa selvittämään. Eihän tarkoitus ole määritellä etukäteen vastausta vaan hakea vastausta.

“Tässä tutkielmassa tällä tarkoitetaan blablabla” -tyyppistä tässä hain. Sitäkin lienee hyvä pohtia jo etukäteen, niin on varmasti kartalla siitä mitä niillä lomakkeen kysymyksillä haetaan.

1 tykkäys

Joo, ymmärrän mitä haet takaa. Toki tuo määriteltävä on. Tässä tapauksessa se määritelmä menee vain varsin laveana ainakin alustavasti. Kun joskus työn viimeistelyvaiheessa kirjoittelen johdannon, niin saanen jotain tarkempaa kasaan.

“Tiedonhankinta” terminä on itsessään hieman harhaanjohtava, kun pääosin alan tutkimuksessa tuon alle menee varsinaisen tiedon hakemisen lisäksi käsitteitä kuten “informaatio”, “data” jne. Varsinkin harrastuksiin liittyvä tiedonhankinta on usein väljästi määritelty, kun puhtaan tarpeen sijaan valtaosa ihmisistä hakee informaatiota juurikin “huvin vuoksi”.

Tuo esimerkkisi itsensä viihdyttämisestä keskustelupalstaa lukemalla on itse asiassa loistava. Tuo toiminta voidaan laskea tiedonhankintaan ns. “aktiivisena (tai kohdentumattomana) seurantana”, vaikka tuota ei ehkä yleensä tiedonhankinnaksi moni mielläkään. Et sinä sitä ketjua sattumalta lue, kyllä se aihe jossain määrin kiehtoo. Sieltä voimasuhdeketjustakin voit joskus löytää tietoa ns. sattumalta.

Tuo tutkimusalan osin omintakeinen lähestyminen joihinkin asioihin on tiedossa. Ajattelin yrittää kiertää ongelmia kyselylomakkeella puhtaasti selittämällä keskeisiä termejä auki lyhyesti. Se on kuitenkin aina hyvä muistutus, että alan slangi ei ehkä ihan kaikille suoraan aukea…

1 tykkäys

Hyvä juttu ja olet selvästi miettinyt tuotakin asiaa. :+1: Toi oli tosiaan multa tyyppiä ensimmäisenä tuli mieleen. :slightly_smiling_face:

Sopiiko muuten kysyä, mikä on pääaineesi?

1 tykkäys

Joo, nyt kuudes syksy putkeen menossa opiskeluja, jos tuo AMK aika lasketaan mukaan. Koko ajan ollut enemmän tai vähemmän tiedonhankintaan keskittyneiden tutkijoiden ja opettajien kanssa tekemisissä, niin on alkanut hiljaksiin tarttumaan jotain mukaan.

Toki sopii. Anonymiteettini ottanee joka tapauksessa rankemmin osumaa, kun gradu joskus ulos tulee. Informaatiotutkimus ja interaktiivinen media on tutkinto-ohjelman nimi. Yksikkönä Viestintätieteiden tiedekunta Tampereen yliopistolla.

1 tykkäys

Tämä kohta siis pitkälti vastasi pohdintaani.

Itse asiassa jos olisin miettinyt aiemmin että mikä mahtaa olla pääaineesi, niin olisi jäänyt varmasti kysymys tekemättä. Tältä osin olisin arvannut homman olevan siksi hanskassa. Koska ite luin kauppatieteitä → defaulttina että muutkin lukevat niitä. Älä edes kysy, miten toi aihe liittyis kauppatieteisiin :grinning::grinning::grinning: Päivä mennyt kyllä töiden jälkeen aikalailla nollat taulussa.

@rinne:
Mielenkiintoinen tutkinto-ohjelma, ainakin nimen perusteella. Ja aika hyvin aikaankin sopiva, kun elämme jonkin sortin informaatioyhteiskunnassa. (En käytä tieto-sanaa. :grin: )

2 tykkäystä

Pieni, mutta monipuolinen tutkinto-ohjelma. 30 kandi- ja noin 25 maisteriopiskelijaa aloittaa vuosittain. Jakautuu kirjasto- ja tietopalveluun, tieto- ja asiakirjahallintoon, tietokäytäntöihin, peli- ja internet puoleen jne… Suomen mittakaavassa ainutlaatuinen, kun tuo pelitutkimus on kansainvälinen tutkinto-ohjelma.

1 tykkäys

Onko kellään palstalaisella kokemuksia tällaisista verkkokursseista? Excelin pyörittelyä on tullut opiskeltua hassut 3-5 opintopistettä AMKissa ja yliopistolla, mutta niistä on jo hieman liian kauan aikaa mennyt. Hinta ei ainakaan ole paha, kun 39 dollaria maksaa “elinikäinen” käyttöoikeus.

Hei. Olisiko palstalla joku noheva tyyppi (tai pari), joka kykenisi jalomielisyyttään uhraamaan kymmenisen minuuttia elämästään? Lähinnä kaipaisin jonkun klikkailemaan verkkokyselyn läpi ja kertomaan, että toimiiko se. Mielellään kaipaisin myös tiedon, jos se ei toimi ja mikä siinä ei toimi. En kuitenkaan odota mitään tieteellisen tarkkaa, rakentavaa opponointia. Toimii/ei toimi mielipide riittää.

Jos joku joutaa, niin nopein käsi voittaa -periaatteella saa kyselylinkin priva-viestinä ja pääsee koeajamaan tuota kyselyä testiryhmänä.

Olen vapaaehtoinen.

2 tykkäystä

Onnistuu.

2 tykkäystä

Kiitän @tatesulo ja @Armas.

Mainittakoon samalla, että gradu tosiaan etenee, mikä on varsin positiivista. Osittain itsestäni riippumattomista syistä johtuen (graduohjaajani on kiireinen ihminen) en osaa tarkkaan sanoa, koska saan kyselyn aidosti julkistettua, mutta kysely auennee yleisölle joko perjantaina 17.11. tai tiistaina 21.11. Pitää hioa lapsukset pois, mutta voiton puolella oltaneen kyselyn osalta, vaikka tuo E-lomake -palvelu ei tällä otannalla suureksi suosikikseni muodostunutkaan…

4 tykkäystä

Vuoden 2018 alusta alkaen vanhempien tulot eivät vaikuta itsenäisesti asuvan 18–19-vuotiaan opiskelijan opintorahan määrään. Muutos koskee etenkin lukioissa ja ammattikouluissa opiskelevia nuoria.

2 tykkäystä

Suomi on aina ollut koulutuksen suhteen maailman kärkimaita. Suomalaista peruskoulua on aina pidetty paitsi laadukkaana, myös erityisen tasavertaisena. Erot asuinpaikan ja sosioekonomisen taustan mukaan ovat äärimmäisen pieniä verrattuna muihin maihin.

Mutta ja tosi iso mutta. Erot tyttöjen ja poikien välillä kasvavat koko ajan ja kasvavat huolestuttavan nopeasti. Tähän ei ole ratkaisu sukupuolineutraalisuus, mutta onko opetusalalla opettajista ministeriin edes todellista halua pyrkiä ratkaisuun. Itse epäilen, olen tästä niin monta keskustelua käynyt, eikä OAJ:n puheenjohtajan twiitti luottamusta nosta:

”Ei se niin ole. Suurta osaa pojista ei huvita kuin pelaaminen ja viihteellisyys.”

Tuo naurettavan yleistävä lausunto tiivistää koko ongelman. Tyttöjen ongelmiin on puututtu ja niitä on pyritty ennaltaehkäisemään jo kauan. Samaan aikaan poikien oppimisongelmat lakaistaan maton alle ja niihin suhtaudutaan täysin välinpitämättömästi. Erityisopetuksesta tingitään, erityistä huomiota vaativat, opettajille haasteelliset tapaukset sijoitetaan yhä suurempiin ryhmiin, jossa sitten entistäkin enemmän ovat yksin yhteisössä.

E. Tutkija Jouni Vettenranta on ainakin samoilla linjoilla. Hallituksen supersäästäjä Sanni yrittää esittää huolestunutta.

2 tykkäystä