Koulutus ja opiskelu

On aika kärjistetysti sanottu, että poikien ongelmat lakaistaan maton alle. Kyllä siellä kouluissa lasten eteen tehdään kaikki, mitä tänä päivänä pystytään. Jostakin syystä poikien ajatusmaailma vaan tuppaa enemmän keskittymään muualle. Minä osoittaisin sormella kuitenkin koteja. Sielläkin pitää tehdä töitä lapsen oppimisen eteen. Tämä ei tarkoita läksyjen tekoa lapsen puolesta vaan huolehtimista ja oikeanlaisen asenteen iskostamista koulunkäyntiä kohtaan. Jos nämä ovat kunnossa, on koulunkin työkalut tarttua mahdolliseen ongelmaan ihan erilaiset.

Valitettavasti resurssit siellä opinahjoissa ovat tänään ihan muuta, kuin vaikka 20 vuotta sitten. Ryhmäkoot ovat isoja, samoin oppilasskaala sen luokan sisällä. On myös hyvä muistaa, että koulussa ollaan melko lyhyt aika päivää kohti. Siinä ei yksi opettaja yksin parinkymmenen koululaisen kanssa ihmeitä tee. Antura ja pilarit koulun sujumiselle rakennetaan kotona. Se rakennustyö ei ole aina helppoa, mutta suurin vastuu on nimenomaan vanhemmilla.

3 tykkäystä

Kyllä ihan tietoisesti hieman kärjistin. Mutta tuo Luukkaisen vastaus oli nimenomaan ongelman lakaisua maton alle ja todella typerää yleistämistä. Luukkainen edustaa opettajien mielipidettä ja väitän edelleen ettei ongelmaan ole tartuttu asian vaatimalla tarmolla. Se on totta että kyllä perheilläkin on vastuu, mutta opetuksesta vastuu on koululaitoksella.

Ensinnäkin pitää sanoa, että sukupuolierojen syiden arviointi menee ainakin itsellä pitkälti mutuilemiseksi, ja uskon näin olevan ylipäätään suurimmalla osalla kansasta. Silti koen ainakin jossain määrin tarpeelliseksi miettiä sitä, puututtaisiinko asiaan suuremmalla tarmolla tilastojen ollessa toisinpäin kallellaan? Äkkiseltään uskaltaisin veikata myöntävää vastausta, mutta tämäkin menee sinne mutuilun puolelle. Tämä mutuilu perustuu viime vuosien tasa-arvodiskurssiin julkisuudessa ja sosiaalisessa mediassa.

Monesti sukupuolten välisten erojen kasvamista on selitetty ryhmäkokojen kasvamisella, joten oletan sillä olevan ainakin jonkinlainen vaikutus. Ryhmäkoot ovat puolestaan asia, joka ei nykymenolla tule paranemaan. Koulutukseen tulisi yksinkertaisesti laittaa enemmän rahaa, mutta se puolestaan edellyttäisi toimia, joita ainakaan nykyinen porvarihallitus tuskin on valmis tekemään.

1 tykkäys

Opetuksesta on vastuu koululaitoksella kyllä. Mutta, jos siellä pulpetissa istuu poika, jota ei pätkän vertaa koulunkäynti kiinnosta, niin kyllä siinä äkkiä on koulun konstit vähissä. Sen verran opettajakuntaakin tiedän, että kyllä siellä kaikki oppilaitaan haluaa auttaa sen minkä suinkin pystyvät.

Ei minustakaan tullut huippukiekkoilijaa, vaikka jostain saman kylän pojasta tuli. Se ei ollut kuitenkaan valmentajani eikä Jääkiekkoliiton vika.

Kannattaa muistaa että opettajat ovat ihmisiä ja kyky, sekä halu puuttua ongelmiin, kuten eriarvoistuminen ja vaikka koulukiusaus vaihtelee. Lisäksi vaihtelee johdon tuki ongelma-asioissa. Ja puhun nyt faktoja en kuulopuheita. Ihan omissa kollegoissa on hyvin paljon eroja ja tiedän kokemuksesta että. Tiedän että Tampereellakin erityisopettajat ovat yrittäneet taistella pienryhmien puolesta, mutta kaupungilta ei ole tukea tullut.

Koululaitoksessa kuten monessa muussakin virastossa olisi paljonkin säästämisen varaa, mutta kuten trendi on viime aikoina ollut, se säästäminen tehdään eniten apua tarvitsevien kustannuksella. Sieltä kun ei valituksen ääni kuulu, ongelma vaan suurentuu, kun luottamus kouluun laitoksena ja opettajiin yksilöinä vähenee.

Tästä ollaan osin samaa mieltä ja kuulopuheisiin ei minunkaan näkemykseni perustu. Kyllä siellä suorittavassa portaassa varmasti halua on puuttua ongelmiin, kun sen ongelman kanssa päivittäin on tekemisissä.

1 tykkäys

Joo ei minun tarkoitukseni ollut yksittäisiä opettajia syyllistää, vaan herättää keskustelua minusta äärettömän tärkeästä asiasta. Yhden opettajan mahdollisuus vaikuttaa on hyvin pieni. Hallitus- ja kuntatasolle minun kritiikkini kohdistuu. Koulutuksen pitäisi olla viimeisiä asioita josta säästetään.

1 tykkäys

Minulla kuitenkin löytyy tältä vuosikymmeneltä käyttäjäkokemusta peruskoulusta, niin ehkä siitä voisin pari riviä yrittää sanoa. Varsinkin, kun intti viime vuonna oli vähän kuin paluu peruskouluun (tosin jonkinlaisella kurilla höystettynä).

Itsehän olen kärsinyt tuon tasapäistävän koulutuksen liiasta helppoudesta pikemmin kuin tuen puutteesta vaikeuksien kanssa. Parhaat kokemukset ovatkin yläkoulun äidinkielen ja kirjallisuuden tunneilta (vai olisiko “kursseilta” parempi ilmaus?) Ne olivat oikeastaan ainoita tilanteita, joissa oli edes jonkunlaista vaatimustasoa, joissa oikeasti oppi uutta ja joissa ei perseilty. Kyllä, opettajalla oli todella vanhan liiton ote hommaan, ja todella hyvin sai kyllä häiriköt ruotuun miltei huomaamatta (minäkin ehkä jollain toisilla tunneilla olin yksi häiriköistä). Tuo kantoi jopa niinkin pitkälle, ettei lukion äidinkielen opetuksessa tullut minulle mitään uutta, ja pääsin lähinnä harjoittelemaan kielellä kikkailua, mistä tuloksena ällä (esseessä muuten siteerasin Jussi Tapolaa ulkomuistista).

No, takaisin koulujärjestelmään. Näistä samoista ongelmista muistan puhutun jo tuolloin, vaikka Suomi vielä oli palkintopallilla Pisa-tutkimuksissa. Sukupuolittunutta eriarvoistumista en tosin huomannut opetuksessa, vaan lähinnä siinä, että vitosen tyttöjä oli vähemmän kuin poikia. Kyllä sitä erityisopetusta saivat sitä selkeästi tarvitset. Tuloksiin en osaa ottaa kantaa. Tähän väliin on todettava, että käymäni koulu oli todella suuri, kuten Tampereella yleensä. Tarkkaa oppilasmäärää en uskalla arvata, mutta 1.-9.-luokkalaisiin määrä pyöri jossain tuhannen kieppeissä, ainakin useissa sadoissa. Alakoulussa luokallani oli n. 30 oppilasta ja yläkoulussa n. 20.

Se on sanottava, että peruskoulussa opettajan merkitys on aivan valtava, näin sen ainakin koin. Eri oppiaineissa vaatimustasot ovat aivan eri luokkaa ja arvostelu vaihtelee sen mukaan, kuka opettaja sattuu mihinkäkin oppiaineeseen. Ja sivumennen sanoen, puhun tässä lähinnä yläkoulusta. Alakoulu nyt oli lähinnä sellainen leikkikoulu ja ihmisenä kehittymisen paikka. Opettajiin palatakseni, eri opettajilla on erilaisia tyylejä, ja jotkut yksinkertaisesti eivät ole kovin innostavia, vaativia tahi auktoriteetteja. Tätähän voisi parantaa siten, että arvostelusta saataisiin aidosti yhtenäistä ja kouluilla olisi enemmän kurinpidollista vipuvartta. Esimerkkinä epämääräisestä arvostelusta, sain peruskoulun päättötodistukseen ysit äidinkielestä ja ruotsista. Ensin mainitusta kirjoitin laudaturin ja jälkimmäisestä sain lukion päättötodistukseen heikoimman mahdollisen seiskan. Täytyy muistaa, että suurelle osalle nuo peruskoulun numerot ovat viimeiset mittarit koulumaailmasta.

2 tykkäystä

Kommentti ylioppilaslautakunnassa, tarkastaja toiselle tarkastajalle: A) “Nyt täällä joku lainaa taas Jussi Tapolaa”, B) “Kukahan ■■■■■ tääkin luulee olevansa”.

Todennäköinen vastaus: B. Olet luultavasti yo-kirjoittavan Suomen ainoa henkilö, joka on koskaan lainannut ylioppilaskokeessa Jussi Tapolaa, propsit siitä.

Opettajalla on järkyttävän iso merkitys vielä jopa lukiossa. Niissä aineissa, joiden opettajat syystä tai toisesta saivat Taajamapäättyyn satsaamaan/innostumaan, numerot oli järjestelmällisesti jopa kahta numeroa korkeampia.

1 tykkäys

Totta. Mä olen aina tykännyt opettajista, jotka vaativat jatkuvaa suorittamista. Lukion fysiikan opettaja oli tässä mielessä loistava ja varmaan merkittävin syy sille, että päädyin tekniselle alalle. Ja se loistavuus näkyi myös ko. lukiolle saadun kirjoitusmenestyksen määrässä.

Jep, omalla kohdalla se oli jonkinlainen yhdistelmä opettajan pedagogisia taitoja, karisman luomaa pelkoa tai innostusta ja näiden kautta oma satsaus.

Asiasta hieman toiseen. Aamulehti otsikoi, että “Ruoveden lukio peittosi eliittilukiot”. Netissä otsikko näyttää olevan: “Ruoveden lukio peittosi eliittilukiot yhdellä ylioppilaallaan.” Siis mitä, yhden oppilaan perusteella vedetään tollaset otsikot?

Lukiorankkaukset on muutenkin aivan syvältä. Ne lukiot pärjäävät, jotka keräävät parhaat oppilaat. Niin kuin on puhuttu, opettajilla on erittäin suuri merkitys, mutta tuossa rankkauksessa ylivoimaisesti suurin tekijä on oppilaiden taso.

Hurjat on suunnitelmat.

https://www.aamulehti.fi/uutiset/tama-nainen-lupaa-tuoda-tampereelle-20-000-maksavaa-korkeakouluopiskelijaa-aasiasta-ja-latinalaisesta-amerikasta-on-tulossa-paljon-opiskelijoita-joilla-on-varaa-lukukausimaksuihin-200665096/

Yrityksellä on vasta karkeita arvioita Suomen kiinnostavuudesta opiskelumaana. Ne ovat kuitenkin lupaavia: Edunationin perustajat ja neuvonantaja Peter Vesterbacka uskovat, että he voisivat tuoda Suomeen kaikkiaan 150 000 opiskelijaa, joista 20 000 tulisi Tampereelle.

1 tykkäys

Lukematta juttua meinasin kysyä, että kuka näitä opettaisi. Jutun luettuani totean, että ok, saataisiin enemmän parempia opettajia, mutta missä nämä ulkomaan avut opiskelisivat. Siis fyysisesti. Ei noita tiloja ihan joka orrella kasva, eikä isoja kompleksisia rakennuksia lisää tuupata parissa vuodessa. Helvetti, ihan jo syömään pääseminen lounasaikaan menee mahdottomaksi. Tuosta karkeasti Tampereella yhdelle luukulle vajaa seitsemäntuhatta uutta opiskelijaa. Ainakin kansainvälistyisi joka päivä ja tunnelma koululla olisi kuin kaakkois-Aasian kaduilla, tai Ilveksen maalilla.

Ei sillä, kyllähän uudistuksia on aina hyvä miettiä, mutta onhan tuossa ongelmansa.

1 tykkäys

Kun Peter Vesterbacka on jutussa mukana, asiaan kannattaa aina suhtautua pienellä varauksella. Hänhän on mm. rakentamassa pienmuotoista tunnelia Viroon.

Vesterbacka on omalla tavallaan erittäin hieno ja tärkeä hahmo, jollaisia Suomessa on aivan liian vähän. Samalla hän kiistämättä kuitenkin on myös suuruudenhullu, jolloin pieni varautuneisuus on aina paikallaan.

2 tykkäystä

Eipä aamuheräämiset kouluun mitään erityisen herkkua olleet. Vielä vähemmän pidin niistä opiskelupäivistä, jolloin luennot päättyivät klo 18:00.
SLL haluaisi myöhäistää koulujen alkamisaikoja. Onkohan siellä ajateltu asiat ihan loppuun?

Kyllä minustakin olisi parempi myöhäistää. Tosin meikäläinen ei ole tainnut ikinä mennä kouluun tasan 0800, vaan taisi alkaa niin pkoulussa kuin lukiossa 0815. Siis aikaisimmillaan. Yliopistossa nuo kasin aamut nyt vähän vaihtelee tasasta puoli yhdeksään. Pyrin joka tapauksessa välttämään niitä, niin ei sillain ole hirveästi kosketuspintaa. Koululla voi kyllä istuskella vaikka yhdeksään illalla, kunhan ei Tapparan peliä ole.

Mutta ei tätä mielipiteillä toivottavasti pelata vaan faktoilla.

Aikamoista tuo lukio-opiskelu nykyään, kun vanhoina hyvinä aikoina pystyi välitunnit ja hyppytunnit hakkaamaan Tekkeniä ja THPS Kakkosta pleikkarilla lepohuoneessa ja illat meni sitten Counter Striken parissa. Ei ollut opiskelustressistä mitään tietoa. Toki nykyään yliopistoon taitaa pääsykoemateriaali olla aika lukiokirja painotteista, niin ymmärtää tuon ehkä jotenkin ja on samalla kiitollinen siitä, että itse sai pääsykoekirjoilla haettua yliopistoon.

Sattuuko palstalla olemaan muita jotka aloittavat maanantaina Tampereen urheiluhierojakoulussa opinnot? Tai vaihtoehtoisesti jos opiskellut siellä niin paiskaa yv!

Vahva veikkaus on, että hirveän montaa opiskelijaa ei täältä löydy, mutta kasoittain testiasiakkaita jonoksi asti :wink:

No @Dominik49 onko ruoka syötävää vai järkyttävää?
Kyllä ainakin silloin kun itse olin vielä opiskelemassa eli ihan hetki sitten oli tietty ruoka mitä vältteli.