Myös @gatecrasher linkkasi tämän toiseen ketjuun ja päädyin tämänkin kommentin lukemaan, mutta haluan jälleen nostaa muutamia mediakriittisiä näkökohtia esiin myös tästä artikkelista. Ensinnäkin kyseessä on yksittäinen kommentti ja olen asiasta pitkälti samaa mieltä, että tuomareista ja tuomarityöskentelystä puhutaan keväisin aivan liikaa. Kuitenkin asia ei ole ihan näin yksioikoinen kuin mm. tämä kommentti antaa ymmärtää.
Olen aiemmissa kirjoituksissani viitannut jo useasti siihen, että jääkiekkokeskustelu Suomessa - ja nähtävästi myös maailmalla - pyörii poikkeuksellisen paljon valmentajien ympärillä ja valmentajista haetaan ne kasvot, jotka edustavat sitten sitä kaikkea, mitä eri organisaatiot ovat.
Tämä kommentti nostaa esille, että “valmentajien toiminta on hävytöntä oman edun tavoittelua”, koska puheiden keskeiden sisältö mediassa on luonnollisesti se, että Liigaan ja tuomarityöskentelyyn vaikuttaminen on päivänselvä tavoite toiminnassa. Mutta sitten tullaankin median rooliin, josta media ei ole ollenkaan niin halukas kirjoittamaan.
Kiekkokeskustelu pyörii valmentajien ja tuomareiden ympärillä ja usein se on nimenomaan suomalainen media, joka nostaa pääotsikoksi jatkuvasti kohauttavan tuomarityöskentelyn. Tälle linjalle on pakko olla ns. klikkitilausta, sillä eihän media omaa oksaansa syö. Mediassa kirjoittelu on valtaa: media nostaa erilaisia asioita esille ja pääosin juttujen kärki on siinä, mistä saadaan raavittua eniten draamaa kasaan.
Koska jääkiekkokeskustelu pyörii sekä tuomarien että valmentajien ympärillä, nämä ovat aina haluttavia ja ihania aiheita myös median silmissä ja poikkeuksetta nämä puheet halutaan läpivalaista mediassa. Liigajoukkueet pitävät mediatilaisuuksia ja antavat medialle sitä, mitä media noin pääosin pyytää. Koska valmentajilta lähes poikkeuksetta kysytään siitä kohauttavasta tuomaritoiminnasta ja tehdään siitä useampia kolumneja, artikkeleja ja näkemyksiä ei liene yllätys, että valmentajat tarttuvat syötteihin.
Lukijoiden olisikin syytä tehdä selvä linjaus: jos oikeasti haluamme viedä keskustelun kärjen sinne, missä keskustelun pitäisi olla eli pelissä ja pelitapahtumissa, löyhälle tuomarikeskustelulle ei pitäisi jatkuvasti syöttää klikkauksia. Medialla on mielenkiintoinen kaksinaismoralistinen luonne, kuten tässäkin artikkelissa on: yhtäältä kivitetään Tapolaa siitä, mitä hän on puhunut otteluvalvojalle ja pyrkinyt siinä luonnollisesti vaikuttamaan seuraavan pelin tulkintoihin. Sitä samaa Pekka Virta tekee toisessa päädyssä, mutta kyllä valmentajat pelistäkin puhuvat, jos pelistä joskus jotain kysytään. Tässäpä se ongelma pääosin onkin: suurin osa pelaajistakin tietää jo, mikä median keihäänkärki on ja esim. media yrittää itse asettaa pelaajille ansoja, jotta niitä raflaavia kommentteja tuomareista saataisiin. Media on jatkuvasti pettynyt, kun pelaajat eivät osta agendaa ja sanovatkin kaiken tyhjentävästi ja ympäripyöreästi, että eihän peli nyt tuomareihin ratkennut.
Sen takia on vuodesta toiseen yhtä sarkastista, että media pyrkii yht’aikaa sekä vaimentamaan että voimistamaan tuomarikeskustelua. Jos oikeasti media haluaa, että tuomareista puhutaan vähemmän ja valmentajat eivät pelaa mediassa isoja mediapelejä niin silloin median on viimein otettava se oma lusikka kauniiseen käteen ja ruvettava kirjoittamaan niistä asioista, jotka käsittelevät pelin muita osa-alueita.
Mutta sitä hetkeä, kun media ottaisi sen lusikan käteensä ja rupeaisi itse ajamaan keskustelua siihen suuntaan, mihin se sitä pyytää, saamme odottaa vuodesta toiseen. Objektiivisuus Suomessa on mediasta riippumatta aivan olematonta ja liian monesta jutusta paistavat agendat ja omat suosikit lävitse: ja kun se objektiivisuus on pirun vaikea laji, kun ei me ihmiset sitä luonnostaan ole.
Joka tapauksessa välitän tämän pyynnön sekä ylelle, iltasanomille että iltalehdelle: JOS HALUATTE PUHUA MUISTA ASIOISTA KIRJOITTAKAA SITTEN HYVÄNEN AIKA JO VIIMEIN JOSTAIN MUUSTA!