Miesten ja naisten tasoero urheilussa

Linkkaamassasi Jatkoajan jutussa Venla Hovi sanoo näin:

Ei riitä, että on sitoutunut ja on hirveä halu treenata. Urheilija tarvitsee myös sitä informaatiota, että mitä, milloin ja miten hänen kannattaisi tehdä.

Mustonen sanoi, ettei naiskiekkoilijoilla ole riittävän haastavia pelejä kehittymiseen ja Hovi sanoo että naiset tarvitsevat lisää tietoa. Molemmilla sama viesti. Pelkkä into ei riitä kuin ovikellon soittamiseen. Tuskin Hovi kuitenkaan yrittää korostaa kanadalaisuuttaan näin kisojen aikaan avautumisellaan.

Mielenkiintoinen ehdotus,eli ulkolaisen 7 pakkiin menevät rahat naiskiekolle ja junnuja alakenttiin.

Nyt olisi elämää suurempi tilaisuus käydä vertailemassa miesten ja naisten tasoeroa.:wink:

Ensimmäinen finaali Ilves–Kärpät 30.3. klo 15 Tesoman jäähallissa. Fanseat.com näyttää kaksi ensimmäistä peliä. Ylen TV2 ja Areena näyttävät finaalisarjaa kolmannesta pelistä alkaen. Mestaruuteen tarvitaan kolme voittoa.

https://www.aamulehti.fi/urheilu/ei-mistaan-muualta-saa-samanlaista-huumaa-ilveksen-naiset-voittivat-jaakiekon-sm-kultaa-viimeksi-kahdeksan-vuotta-sitten-paattyyko-kuiva-kausi-tana-kevaana-200836058/

Naiskiekkoilijat eivät pelaa ainakaan rahan takia.

Hifk perustaa naisten kiekkojoukkueen. Saara Niemi (os. Tuominen) manageroi. Niemi valmensi päättyneellä kaudella Kunlun Red Staria.

4 tykkäystä

:+1: x paljon

8 tykkäystä

Naiskiekko lähtenyt oikeaan suuntaan. Otin Tapparaa koskevan osan esille. Olisihan se hienoa saada Tapparan naiset taas takas askiin.

"Miesten SM-liigassa olevista seuroista kolmella ei ole naisten edustusjoukkuetta Naisten Liigassa tai Mestiksessä. Nämä joukkueet ovat KooKoo, Tappara ja Ässät.

SM-liigassa menestystä niittävän Tapparan naiskiekkotoiminta loppui kauteen 2015. Tyttökiekkoilijoita seuralla on jonkin verran. Harrastusta aloittelevat tytöt pelaavat poikien joukkueissa, mutta siirtyvät C-juniori-iässä Ilvekseen, jossa on tarjota omat joukkueet eri ikäisille tytöille sekä naisten edustusjoukkue liigassa.

Tappara ry:n toiminnanjohtaja Kari Aaltosen mukaan seuran tavoitteena on saada perustettua naiskiekkojoukkue uudelleen. Se ei ole kuitenkaan helppoa, sillä Tampereella on jo pelaajapolun tarjoava Ilves, eikä harrastajia tahdo löytyä kahdelle seuralle.

Toinen iso asia pelaajapulaan on se, että suuri osa Naisten Liigan pelaajista on nuoria opiskelijoita, joilla ei välttämättä ole varaa laittaa pelaamiseen suuria summia rahaa. Tämä vie pelaajia pois lajin parista. Yhdistyksellä ei kuitenkaan ole tarpeeksi resursseja pelaamisen tarjoamiseen, vaan siihen tarvittaisiin vetoapua Tapparan liigajoukkueen taustayhtiö Tamhockey Oy:lta.

– Olisihan se ihannetilanne, jos saataisiin naisissakin Tampereelle paikallispelit, mutta minun on tietysti helppoa sitä toivoa ja sanoa. Talous on yksi määrittävä tekijä. Paikallispelien toteutumiselle jollain aikavälillä tarvittaisiin esimerkiksi riittävästi sponsoreita ja katsojia."

1 tykkäys

Sanokaapa teidän kokemuksianne - lähinnä itse naisurheilua seuraavat - ovatko samat ihmiset kiinnostuneita useammasta naisten urheilulajista, vai vain siitä yhdestä, jota esim. perheenjäsen tai sinä itse pelaat/valmennat/seuraat?

Itse ainakin seuraan naisten lentopalloa ja pesäpalloa. Naisten lentopallo on jopa mukavampaa seurata kuin miesten peli, koska siinä on pitempiä palloralleja.

1 tykkäys

Mikä kaikki määritellään “naisurheilun seuraamiseksi”?-)

Itse olen aina seurannut käytännössä täysin tasapuolisesti naisten ja miesten lajeja esimerkiksi yleisurheilussa ja hiihdoissa. Lähinnä suomalaisten tilanteet ovat painotelleet seuraamisia eri suuntiin. En varmasti ole tottumuksineni yksin…

Toki myös vaikka naisten palloilut kiinnostavat niissä (suht rajallisissa) puitteissa, missä nyt yleensäkin urheilua seuraa. Ehkä yleisesti olennaista kiinnostuksille on jollakin tavoin merkityksellinen kulma lajeihin ja tapahtumiin, mutta sehän voi sinänsä löytyä monia teitä (kulttuurista / perinteistä, yhteisöistä / suhdeverkostoista, paikallisuudesta / seuramerkeistä, menestyksestä / ilmiöistä - jne.).

1 tykkäys

Docventuresissa oli muuten mielenkiintoinen dokumentti ketjun otsikon tiimoilta:

Kyse on 70-luvun spektaakkeleista, joissa Bobby Riggs kohtasi kaksi sen ajan naishuippupelaajaa. Naistennis oli niihin aikoihin ammattimaistumassa. Tämä Riggs, jota ingresssi kuvaa “tennishuipuksi” oli kolminkertainen kaksinpelin Grand Slam -voittaja. Vähän hupaisa kuvaus, koska niistä sodanaikaisista voitoista oli yli 30 vuotta aikaa. :slight_smile:

Joka tapauksessa päälle viisikymppinen Riggs siis haastoi yhden maailman kärkinaispelaajista Margaret Courtin otteluun vuonna 1973 ja voitti hänet selvästi 6-2, 6-1. Hieman myöhemmin käytiin kuuluisampi ottelu, joka tunnetaan “Battle of the sexes”. Sen ottelun voitti toinen huippunaispelaaja Billie Jean King 6-4, 6-3, 6-3.

2 tykkäystä

Noh, vähän samoin ajatuksin eli mitenkään nyt Riggsiä puolustelematta, niin ero vajaan kolmekymppisen huippukuntoisen ja jatkuvasti treenanneen versus 55-vuotiaan joka ei ole treenannut kunnolla pariinkymmeneen vuoteen luulisi olevan tenniksessä huomattavasti suurempi kuin eränumerot: 6-4, 6-3, 6-3, oli sukupuolet miten päin hyvänsä. Ja itseasissa jos 29- vuotias Riggs olisi kohdannut 55-vuotiaan Kingin niin, mutta King varmaan olisi ollut niin fiksu ettei moista uhoa ja peliä olisi lähtenyt tekemään.

Mutta Riggs uhosi voittavansa ja hävisi, tämä tietysti on totta. Mutta lähtökohtiin nähden Riggs kyllä pärjäsi todella hyvin.

1 tykkäys

Miehillä on vaan siinäkin lajissa niin valtava fyysinen etu, että mielenkiintoisen ottelusta tekee se, että tuolla tavalla jaot olivat tasaväkiset. Pitkälti hyvin markkinoitua viihdettähän nuo ottelut olivat. Ja lopputulos oli mukava: aina kiva nähdä kun joku saa nenilleen.

1 tykkäys

Tämä on hyvä elokuva, kertoo paljon sen ajan naisten asemasta ja arvostuksesta ihan muutenkin. Kyse ei ollut enää pelkästään tenniksestä, pelissä oli symboliikkaa ja heijastuksia ja odotuksia naisten tasa-arvon nousulle miesvaltaa vastaan. Tästäkin on tehty uusi versio joka on ihan kohtuullinen muttei yllä hyvistä näyttelijöistään huolimatta alkuperäisen tasolle. Edit. typo

2 tykkäystä

"Mustonen heittää miesten SM-liigalle piikin. Siellä ei hänen mielestään ole huomattu naisten jääkiekon potentiaalia.

  • Tällainen on ihan normaalia yhteiskunnallista kehitystä. Se mua säälittää, että SM-liiga ihmettelee ja pohtii, mistä yleisökato johtuu? Missä ne resurssit on? Ai, että 40-vuotiaat äijät tulee sinne huutamaan rivouksia vieläkin suuremmissa joukoissa?

  • Resurssit ovat naisissa. Nuorissa naisissa, tytöissä, keski-ikäisissä naisissa, lopulta mummoissa ja papoissa. Heistä se lisäresurssi löytyy. Kannattaisi miettiä, kannattaisiko jossain muualla olevaan katsojapotentiaaliin satsata. Mä uskon, että me tehdään hyvää työtä senkin eteen, että lätkää tulisi katsomaan enemmän naisia, Mustonen päättää."

Viesti siirrettiin uuteen ketjuun: Naisten jääkiekkoilu

Kylläpä voi olla urheilutoimittaja kujalla:

Tässä vähän realitycheckiä:

4 tykkäystä

Millä tavalla 2017 pelattu pojat vs. naiset harjoituspeli on vasta-argumentti Kupilan esittämälle ajatukselle?

En väitä, että Kupila on oikeassa siinä, että nyky-naisten joukkue voittaisi 80-luvun Argentiinan miesten joukkueen. Mutta kuka tietää, ehkä Kupila uskoo, että nykyiset poikajoukkueet ovat vahvempia kuin edustusmaajoukkueet. Mielenkiintoinen ajatusleikki, johon ei vastausta ole tarjolla. Valtaosa veikkaisi tässä kuvitteellisessa matsissa Maradonaa ja kumppaneita, eivätkä varmaan väärässä olisi.


Miehet vs. naiset vertailu lienee tietoinen provo. Sinänsä sääli, sillä tuohon on menty liiankin hanakasti.

Kupila on kuitenkin peruspointissaan aivan kiistatta oikeassa. Futis on mennyt tolkuttomasti eteenpäin niin miehissä, naisissa kuin pojissakin. Kaikissa palloilulajeissa on viimeisen ~30 vuoden aikajänteellä menty eteenpäin niin fysiikassa kuin esim. pelin taktisuudessakin. Huippuyksilöiden dominanssi vähenee, kun taito leviää. Jos jätetään absoluuttiset taito- / tasovertailut väliin, niin… Onko Kupila oikeastaan väärässä tuossa ainoassa väitteessään? Ts. “nämä naiset ovat enemmän urheilijoita…” En minä tuota ainakaan kylmiltään uskaltaisi vääräksi väitteeksi tulkita. Naishuiput ovat nykystandardeillakin huippu-urheilijoita. Ts. elävät kuten huippu-urheilijat lepo-, ruokailu- ja harjoittelurytmeineen kaikkineen. Joku voisi väittää, että 80-luvulla ei maajoukkuepelaajatkaan erityisen askeettista huippu-urheilijan elämää viettäneet vs. nyky-standardit.

2 tykkäystä

Varmaan on komeammat mobiilisovellukset ja kaikenlaista tärkeilijää on enemmän nykyurheilijoiden tukena. Se on varmaa kuitenkin, ettei huippujalkapalloa ole 80-luvullakaan voinut pelata olematta huippukunnossa. Jalkapallo on aina ollut kestävyysurheilua. Miesten biologinen ylivoima takaa sen, että Maradona oli fyysiseltä suorituskyvyltään täysin ylivertainen vaikka Morganiin verrattuna. Nopeampi, voimakkaampi, kestävämpi jne. Sen ajan huippupelaajat olivat myös ylivertaisia lajitaidoiltaan näihin naisiin tai Veikkausliiga-pelaajiin nähden. Silkkoja itsestäänselvyyksiä.

Videovalmennuksen kautta laji on kehittynyt taktiikkapuolella voimakkaasti, mutta millään taktiikalla naiset eivät estäisi Maradonan Argentiinaa tekemästä vähintään 10 maalia.

5 tykkäystä

Tämäkin mielenkiintoinen juttu vanhoista Englannin majumiehistä, jotka eivät olleet juuri treenanneet ja joista ainakin osa oli melko pulskassa kunnossa. Eivätkä huippuvuosinaankaan oletettavasti olleet viimeisen päälle huippuatleetteja (vrt. mitä nykymaailmassa olisivat samalla tasolla pelatessaan), esim. bisse luultavasti maistui enemmän kuin nykypelaajille. Tästä huolimatta voittivat Crystal Palacen naisten mestaruussarjajoukkueen 1-0.

Tämäkään ei tietenkään todista sitä, että huippupäiviensä vireessä olevat Maradona&co. voittaisivat nykynaisia. :relaxed: Rohkenen silti väittää, että näin kävisi ja pidän muuta lopputulosta veikkaavaa hieman kujalla olevaksi (jalkapallon suhteen).

Edit. Kupilan kysymys: “Miksi minulla on sellainen olo, että Maradona & co eivät voittaisi näitä naisten mm-kisoja?”
Minun vastaus: koska olet vähän kujalla.

3 tykkäystä