Taitaa olla resurssikysymys, mutta omalta kouluajalta tutut tarkkailuluokat oli hyvä järjestelmä. Muistaakseni kävivät välkilläkin pääosin eri aikaan kun muut. Ei toki estä kiusaamista vaikkapa koulumatkalla.
1 tykkäys
Itse ainaki muistan 70-80 luvun koululaisena että varsinkin miesopettajilla oli äänentasoa sen verran että aika moni hiljeni kun alkoi torumaan esim kiusaamisesta ja joskus karttakepillä lämäs pöytäänsä aika tuimasti. Vanhemmille soitettiin ja pidettiin palaveriä vanhempainillassa, se tuntu aika nololta kun ei oltukaan mallioppilaita. Ei siinä äidin pikku kultapossukerholaiset voineet ku säpsähtää ja olla katumapäällä. Mut nykyisin ei niille saa korottaa ääntä, niinhä se on urheilussaki, ei se valmennustyyli enää toimi.
3 tykkäystä
Minua kiusasi yksi kaveri futisjoukkueessa pari kertaa ja toinen yläasteella jonkin verran. Jälkimmäisessä tuli myös tapeltua niin, että peltilokerot ryskyivät, eli puolustauduttua, mutta kyseinen kaveri valehteli niin paljon, että umpirehellisenä jäi henkisesti alakynteen. Kunnes sitten muuttui itse suunsoittajaksi.
Näistä kiusaajista ensimmäinen hyppäsi junan alle parikymppisenä ja toinen jokeen vähän ennen neljääkymppiä. Ainakin ekalla päihteet mukana ja ilmeisen rikkinäinen koti, toisen syitä en tiedä. Ei tullut ikävä, mutta todennäköisesti he olisivat tarvinneet minua enemmän jotain apua jo lapsena ja nuorena.
4 tykkäystä
Samoin… meilläkin yks maikka sanoi joka tunnin alussa että jos ette ole kunmolla, niin isommat minä heitän tuosta isommasta ikkunasta ulos ja pienemmät tuosta pienemmästä. Ja vähintään kerran viikossa siltä hajos yks karttakeppi jonkun pulpetin kanteen…
1 tykkäys
Kai sekin on jollain tasolla myönnettävä, että lapset tuohon aikaan olivat vanhempiensa lapasessa aivan eri tavalla. Koti tuki koulua, luotti opettajaan ja myös koulu sai tukea vanhemmilta. Se mikä tähän on johtanut, on varmaan oma jutun aiheensa. Muistan myös päällimmäisenä, että kyllä kotiin hävetti mennä, jos oli tullut koulussa töppäiltyä. Aivan turha oli alkaa keksiä syytä koulusta tai opettajasta tai ruveta länkyttään jotain “minulla on oikeus” - potaskaa. Tiesi kyllä ketä vanhemmat enemmän uskoivat.
16 tykkäystä
Kaikki ovat yksimielisiä yleisesti kiusaamisesta, tapahtui sitä sitten kouluissa, työpaikoilla, kotona yms.
Puhutaan eriarvoisuuden lisääntymisestä, nykyisin koulumaailmassakin. Sotien jälkeen suomalaisten tulo- ja varallisuus erot olivat huomattavasti pienemmät ja mahdollisuudet kulutukseen vähäisemmät. Elettiin aikoja jolloin selviytyminen sai päähuomion. Suomalainen yhteiskunta on tehnyt suuria harppauksia sekä talouden että tekniikan alueilla. Onko ihminen pysynyt kehityksessä mukana? Voisiko kiusaaminen aiheutua siis hyvinvoinnin lisääntymisestä epätasaisesti? Turhia pohdintoja kaikki tyynni, menemme kohti tuntematonta eikä lopputulos ole kenenkään tiedossa. Surullista…
Itse aion opettaa juniorin puolustautumaan riittävän tehokkaasti, jos tulee tarvetta, ei kiusaamista mitkään perkeleen kiva keskustelut lopeta, vaan se että teoistaan joutuu maksamaan riittävän kovan hinnan. Väärinhän sekin tavallaan on, mutta kiusaus on mielestäni niin traumatisoivaa, että em. Puolustautuminen on pienempi paha.
3 tykkäystä
Se mikä itselläni on kokemus asiasta ja mitä olen viisaammilta kuullut, niin ei kiusaaminen tai kiusatuksi joutuminen ole mikään “luokkakeskustelu”. Kiusaaja voi olla perheestä jolla on päällisin puolin kaikki kunnossa. Myös kiusattu voi olla samanalisesta perheestä. Kiusattu voi olla myös samassa tilanteessa. En ainakaan itse lähtisi vetämään liian suuria =merkkejä.
2 tykkäystä
Totta tuokin, sorruin yleistämään.
Heitän hyvän esimerkin…
Koulussa missä lapseni on nyt 6 luokalla niin saman koulun yksi lapsi oli välituntisin lähes aina yksin. Näin itse monesti.
Kysyin pojaltani että minkä takia tuo yksi poika on kokoajan yksin tuolla sivussa?(osa kiusas sen takia yksin)
Vastaus oli ettei sillä ole kavereita sanoin että on… Sinä olet huomenna sen pojan kanssa.
Poikani oli välitunnit sen yksinäisen pojan kanssa ja kas kummaa tuli synttärikutsu.
Poikani kävi synttäreillä oli ainut ketä kutsuttiin.
Asiat jatkui hienosti eli noista kahdesta alkoi tulemaan kavereita. Oli useammin tekemisissä myös vapaa ajalla. Viime vuonna oli saman pojan synttärit niin siellä olikin muita poikia 5 kpl…
Nyt poikani on Verso oppilas
Eli pienestä vanhemman sanomisesta/kehoittamisesta kääntyi tuon ennen yksinäisen pojan elämä. Nyt on kavereita hyvinkin.
Eli tämä on hyvä esimerkki että vanhemmat voi vaikuttaa myös paljon asioihin
41 tykkäystä
Tässäkin kannattaa muistaa se että on olemassa hyvin erilaisia lastensuojeluyksiköitä, niitä joihin pienet lapset laitetaan vanhempien takia ja niitä johon lapset/nuoret joutuu ihan oman käytöksen (rikokset, päihteet, koulun käymättömyys jne) takia. Eli ei todellakaan pidä yleistää. Ja tiedän mistä puhun kun olen töissä lastensuojelun raskaassa päässä, missä todellakin on ne mitkä ei muualla pärjää…
3 tykkäystä
Kaveri on myös duunissa tuolla raskaassa päässä, samaan paikkaan saattaa palata nuoria, jotka kävivät välillä rangaistuslaitoksessa.
1 tykkäys
Hienoa että on oikeasti toimivia tapoja puuttua kiusaamiseen/väkivaltaan:
Kiva koulu on täyttä puuhastelua koska siinä tekijä ei joudu oikeasti vastuuseen. Kun tekijä huomaa, että nyt on tosi kyseessä (poliisi), niin käytös muuttuu. Useinhan vielä muutkin ongelmat kasautuvat samoille oppilaille, joten tämä on hieno tapa puuttua nuoren toimintaan varhaisessa vaiheessa.
10 tykkäystä
Samapa se meilläki. Useesti vaa oikeus antaa ehdonalasta vaa sillä perusteella ku nuori on koulukodissa ja voidaan muka rajata paremmin… Vaikka nykyää todellisuus on iha eri. Parhaimmillaan nuorella ollut vissiin 4 ehdonalasta yhtä aikaa päälle törkeistä rikoksista. Onneksi meillä on kuitenkin oma koulu, etteivät nämä nuoret ole tolla normaaleissa kouluissa. Tosin sitten ne kiusaa meillä niitä heikompia nuoria viel…
1 tykkäys
Joo tuntuu erikoiselta, että tuota ei saada kuriin kouluissa. Mikäli kiusaajan/ kiusaajien koulua ei saada vaihdettua niin mites, jos se rinnastettaisiin käyttäytymisen numeroon? Tai sille tehtäisiin oma numero esim. yhteistyötaidot? Ja kylmästi vaan parista varoituksesta jättää oppilas luokalleen harjoittelemaan vielä näitä asioita… Luulisi, että alkaisi vanhempiakin kiinnostamaan, jos alkaisi riski olla sille ,että jää mukula luokalleen pelleilyn takia.
Todennäköisesti tämäkään ei ole mahdollista. Kaikki pitäisi olla mahdollista millä tämänkaltainen perseily saataisi loppumaan.
2 tykkäystä
No minusta tuo ei tunnu erikoiselta, koska se kuriin saaminen ja kasvatus pitää tapahtua kotona. Jos kotiolot ovat kunnossa, on kuriin saamisella paremmat mahdollisuudet koulussakin, jos asiaan vaan päästään ajoissa ja tehokkaasti puuttumaan. Jos ollaan siinä tilanteessa, että ensimmäinen lasta ohjeistava, sääntöjä ja rajoja antava tai kieltävä taho on opettaja, sosiaaliviranomainen ja poliisi, ollaan jo pirusti myöhässä.
Minulla on sellainen käsitys, että alkaa jonkin verran jo olla niitä vanhempia, joita ei vaan kiinnosta tai sitten toisena toimintamallina on hyökätä koulua vastaan ikäänkuin syyllistää asiasta joku muu.
On ikävä asia, että kurinpidon työkalut vaan on ajettu kouluissa niin alas. Tosiasia kuitenkin on, että näiden häiriköiden ja kiusaajien käytös sekä toiminta vaikuttaa laajasti ihan kaikkien viihtyvyyteen, turvallisuuden tunteeseen ja oppimiseen.
6 tykkäystä
Huhu: Turussa kiusatulta peritään suojelurahaa, muuten kiusaaminen jatkuu.
Luokan pienimpänä poikana Ojala oli kiusaajille ”helppo” kohde yläasteella. Kiusatuksi hän joutui myös yleisurheiluharrastuksensa vuoksi.
– Kohtasin niin henkistä kuin fyysistäkin pahoinpitelyä – kiusaajat mukiloivat milloin milläkin verukkeella. Edelleen tietyn koulun ohi kävellessäni mieleeni juolahtavat ne säännölliset ”v*n ho -huudot”, ja tässä mielessä taannoiset kokemukseni ovat yhä syvässä, Ojala ruotii.
– Mutta juuri niiden takia olen tavallaan kouliintunut huippu-urheilijana. Olen halunnut urheilun kautta näyttää kaikille – erityisesti kiusaajilleni. Näyttämisen halussani on ollut kyse siitä samasta voimasta, joka on harjoituksissa ja kisoissa auttanut minua sietämään kipuja. Kävely on tapani unohtaa muistot.
7 tykkäystä
Voisi olla hyvä, jos me aikuiset tekisimme jotain. Ihan vaan niin että kaikki mahtuu porukkaan ja kaikki mukaan. Ihme homma että ei voida tehdä jotain; odotellaanko me vain jonkun muun tekevän jotain? Haloo!!! Aletaan tehdä asioiden eteen työtä, eikä pelätä että jollekin tulee paha mieli. Kaikilla on oikeus olla vapaa kiusaamisesta, mikä on kyllä ihan “perusoikeus” !!!
Ei sälytetä tätä hommaa muille, vaan aloitetaan tehdä itse! Jokainen voi auttaa toista!!!
4 tykkäystä
Itse törmäsin aiheeseen muutama vuosi takaperin kun omaa kuopustani alettiin kiusaamaan hänen koulumenestyksensä takia. Pitääkö kokeessa vastata väärin, vain sen takia että saa hyväksyntää?
Meillä lopulta onneksi kaikki kääntyi parhain päin, kiitos siitä aktiivisen vararehtorin.
15 tykkäystä