Tai otsikkoon viitaten varmasti silläkin joku merkityksensä on, mutta voiko sillä mitata yhtään yksittäisen pelaajan suorituksia? Ja heti vastaan, että voi, mutta kertooko se yhtään mitään sen yhden pelaajan kyvyistä ja osaamisesta? Tämä siis kirvoittuneena tietysti siitä, että Tappara naaraa Liigan miinuskunkun riveihinsä ja sitten kyseenalaistetaan, että -21, eihän se osaa edes puolustaa!
Plusmiinuksen merkityksettömyydestä on hyvä artikkeli (englanniksi tottakai) Why Plus/Minus Is The Worst Statistic In Hockey: Why Plus/Minus is the Worst Statistic in Hockey - Arctic Ice Hockey
Artikkelissa on laitettu myös tarkemmin kuvitellut laukaisuprosentit jne. mutta pääasiat on, että on kaksi identtistä pelaajaa A ja B: tekevät jäällä täsmälleen samat asiat samassa peliajassa, tilanteita tulee samalla tavalla kummassakin kenttäpäädyssä, pelaavat samojen ketjukaverien kanssa samoja vastustajia vastaan, ja vielä yhtä suuria määriä. Heidän plusmiinuksensakin on siis lopulta täsmälleen sama. Mutta sitten aletaan muuttaa “ympäristötekijöitä”.
Muutetaan, että A pelaa 20 minuuttia pelissä ja B vaan 10 minuuttia. Tuloksena A:n plusmiinus on kauden lopussa kaksi kertaa parempi kuin B:n (annetuilla oletusarvoilla tuli siis plustulosta). Silti A ei ole kaksi kertaa parempi pelaaja vaan täsmälleen sama kuin B, hän vain pelaa enemmän.
Sitten muutetaan oman molarin torjuntaprosenttia sillä ajalla, kun pelaajat on jäällä, ts. pelaajat pelaavat yhtä paljon, mutta syystä tai toisesta kiekko menee omiin toisen pelaajan aikana useammin. Se siis voi olla ihan tuurista kiinni mikä menee sisään ja mikä ei, tai voi olla vaikka samaan aikaan jäällä olevista muista pelaajista kiinni, tai toinen ehkä pelaakin lopussa tilanteissa missä haetaan maalia ilman molaria ja omissa kolisee, sitä ei tiedä. A ja B on kuitenkin edelleen täsmälleen sama pelaaja. Neljän prosenttiyksikön muutos molarin torjuntaprosentissa näiden kahden jäälläoloaikana johtaa siihen, että pelaajille tulee plusmiinukseen eroa jo 11 pykälää kauden lopussa.
Sama toisinpäin: A:n jäällä ollessa hänen oma joukkueensa onnistuu jostain syystä tekemään maaleja neljä prosenttiyksikköä suuremmalla teholla kuin B:n jäällä ollessa. He ovat siis sama pelaaja, mutta ehkä toisella on ketjussa joku supersnaipperi, joka tekee maaleja mistä vaan, tai sitten taas vaan on hyvä tuuri että kiekot pomppii toisen aikana paremmin sisään. Neljä prosenttiyksikköä parempi maalintekoteho toiselle ja kauden lopussa plusmiinus on heilahtanut 16 maalia paremmaksi toiselle. Vaikka he ovat sama pelaaja.
Siitä sitten eri kombinaatioita noista kolmesta tekijästä ja plusmiinus voi hyppiä mihin vaan. Siitä ei pysty päättelemään vähääkään, onko joku pelaaja hyvä puolustamaan vai ei, tai onko se parempi siinä kuin joku toinen. Artikkelin kirjoittaja ite laittaa loppuun: “Plusmiinus on täysin epäluotettava. Sillä ei ole mitään merkitystä. Se on jopa huonompi kuin pelkästään merkityksetön, koska plusmiinukseen tuijottaminen estää tärkeämpien analyysien teon.”
